Coloria Facebookissa - ja muita kuulumisia

Tämäkin projekti on ollut hankkeena jo useampia kuukausia, mutta vihdoinkin sain aikaiseksi: Colorialla on nyt oma ryhmä Facebookissa. Lähinnä henkinen kannattajaryhmä, sillä minkäänlaisiin Suomalaisen kirjakaupan kaltaisiin ilmainen-kirja-kampanjoihin en aio tähdätä. Mutta merkittävimmistä Coloriaan tai Coloriastoon liittyvistä aion Coloria-ryhmälle tiedottaa suoraan - ehkä jossain välissä pyrin jopa jonkinlaiseen säännölliseen tiedoksiantoon.

Coloriasto on helmikuun viettänyt hiljaiseloa teknisten ongelmien iskiessä, mutta juttuja on tulossa... Tämän tai ensi kuun aikana julkaistaan sivustolla Kajsa Wargin keittokirjan mukana ollut värjäyskirja - ruotsalaista tuotantoa 1700-luvulta. Hämmentävää, kuinka tuo vanha ruotsi aukeaa tällaiselle ruotsia taitamattomalle varsin helposti - tai ehkä kirja on vain kirjoitettu niin selkeästi. Mitoista (skålpund jne.) voisi vielä jossain välissä ottaa selvää... jos vaikka saisi aikaiseksi jonkinlaisen vanhojen mittojen konvertterin.

Tue väriä! Liity Colorian Facebook-ryhmään!

Väri09-kilpailu on alkanut

Suomen Maalarimestariliitto ja Helsingin Maalarimestariyhdistys järjestävät Väri09-kilpailun yhdessä Suomen Messujen kanssa. Kilpailu on jatkoa kaksi vuotta sitten järjestetylle Väri07-kilpailulle.

Tällä kertaa kilpailuun saavat osallistua kaikki toteutetut rakennusten sisätilojen ja julkisivujen värisuunnitelmat, jotka on toteutettu 1.5.2007 -30.4.2009 välisenä aikana. Kuten viimekin kilpailussa, suunnitelmat saavat kattaa kaikki vaihtoehdot tilapäisen installaation ja kokonaisen kaupunginosan välillä.

Kilpailutyöt tulee toimittaa kilpailutoimistoon 30.7.2009 mennessä. Kilpailutulokset julkistetaan Väri ja Pinta 09-messujen ensimmäisenä päivänä, 7.10.2009 Helsingin Messukeskuksessa.

Lisätietoa Väri09-kilpailusta, sekä Väri07-kilpailun tulokset osoitteessa www.vari09.fi

Compassion - blogi

Kirsi Kommonen on avannut blogin, johon hän kokoaa käytännönläheisiä havaintoja/kuvia tutkimukseensa liittyen. Tähänastiset jutut koskevat Kiinaa, kevään aikana mukaan tulee myös Suomen värejä.

Compassion löytyy osoitteesta compassion-fi.blogspot.com

Värjäyskasvien viljely Suomessa 1700-luvulla

Muutama viikko sitten julkaisin Coloriastossa kaksi suomalaisen värjäyshistorian varhaista teosta, Pehr Adrian Gaddin vihkoset morsingon viljelystä (Underrättelse Om Färge-Stoften Veides Plantering och Ans I Finland) sekä krapin, saflorin ja resedan viljelystä (Underrättelse om Färge-Stofters Planteningar I Finland Af Saflor, Krapp och Vau). Molemmat on alunperin painettu vuonna 1760.

Edelleenkin Ruotsin merkittävimpiin tiedemiehiin lukeutuva Pehr Adrian Gadd (1727–1797; tunnettu myös nimimuodolla Pietari Adrian Gadd) aloitti Suomen ensimmäisenä kemian professorina Turun Akatemiassa vuonna 1761. Gadd ihaili Carl von Linnéa ja oli tämän tavoin "uutta luova systematisoija", kuten Biografiakeskus asian ilmaisee. Värikasvien viljely ei suinkaan ollut ainoa aihe, josta Gadd julkaisi teoksia. Biografiakeskus kertoo myös seuraavaa:

Hänen kirjallinen tuotantonsa ulottuu kivennäisvesien valmistuksen selvittelystä laajaan maataloustieteen yleiskatsaukseen ja akateemisesta juhlarunoudesta väestöpoliittisiin kannanottoihin.

Gadd ei kemianprofessuuristaan huolimatta keskittynyt vain kemiaan, vaikka hän itse tutki ja hänen johdollaan tutkittiinkin mm. kemiallisten prosessien ja ylipäätään kemian käyttöä maatalouden apuna. Coloriassa nyt julkaistujen kirjojen tekstit todennäköisesti perustuvat vuosiin 1753-55, jolloin Gadd matkusteli Etelä-Suomessa tutustumassa maan talousoloihin ja kartoittamassa uusia hyötykasveja. Vuonna 1754 Gadd perusti Turun lähistölle oman koetilansa mm. ulkomaisten värikasvien viljelyä varten. Gadd tutki parinkymmenen vuoden aikana noin 600 kasvin selviytymismahdollisuuksia Suomen ilmasto-oloissa - rapsista silkkiäispuuhun. Samaan aikaan viljelytutkimuksia teki myös Turun Akatemian talousopin professori Pehr Kalm. Miehet ovat jakaneet vuoroin "Suomen puutarhatalouden isän" epävirallista titteliä.

Gadd toimi myös hyödyn aikakauden ideaalin mukaisesti ja julkaisi kirjan myös suomeksi. Lyhykäinen Ja Yxikertainen Neuwo Kuinga Krydimaan Yrttein Kaswannot Suomen Maasa, Taittaan saatetta tuleundumaan. vei maanviljelyn perustietoa myös tavallisen kansan riveihin. Kirjan voi ladata verkosta nykykirjaimilla kirjoitettuna versiona: Tampereen yliopiston sähköiset julkaisut.

Gadd on kirjoittanut myös muita väriin liittyviä juttuja, mm. Rön om beskaffenheten och nyttan af den röda färg, som finnes i Hypercium eller Johannis örten (julkaistu teoksessa Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar för År 1762, Vol XXIII., Lars Salvius, Tukholma 1762). Vastaanotan mielelläni kaikkea lisätietoa Gaddin väriartikkeleihin liittyen sekä tietenkin varsinaisia tekstejäkin, jos jollakin sattuu olemaan kopiona tai jonakin muuna versiona...

Kiitos näistä nyt Coloriastossa julkaistuista arvokkaista vihkosista kuuluu Hannele Köngäkselle, jonka kopioista vihkot on saatettu verkkoon saakka.
Underrättelse Om Färge-Stoften Veides Plantering och Ans I Finland
Underrättelse om Färge-Stofters Planteningar I Finland Af Saflor, Krapp och Vau

ps. Coloriastossa julkaistaan lähitulevaisuudessa myös mm. ruotsalaisen Cajsa Wargin 1700-julkaiseman Hielpreda I Hushållningen För unga Fruentimmer - nimisen keittokirjan liitteenä julkaistu "Färg-bok". Kiitos tästä ja muutamasta muusta ruotsalaisesta värjäys- ja maalausaiheisesta tekstistä K:lle, joka haluaa pysyä nimettömänä.

Elviksen vaaleanpunainen Cadillac

Viime syksynä Kaj Höglund lähetti Coloriaan muutamia värifaktoja liittyen Gracelandin punaisiin huoneisiin (luettavissa lyhyesti Coloriassa: punainen -sivulla). Elvis-fanin yhteydenotto ei olisi voinut tulla paremmalla hetkellä: kesällä nimittäin tuli useampiakin kyselyitä Elviksen vaaleanpunaisesta cadillacista, josta on myös Coloriassa ollut lyhyt maininta, muttei mitään pidempää juttua - Kajlla oli tietoa myös siitä. Blogientryn kirjoittaminen jäi kiireitteni vuoksi paitsioon muutamaksi kuukaudeksi, mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni, kun Coloriaan tipahti jälleen kysely vaaleanpunaisesta Cadillacista ja siitä, onko olemassa mitään säädöstä, joka määrää, millä väreillä auton saa maalata ja millä ei. Säädöksiin ja lakeihin palaan myöhemmin asiaa tongittuani, mutta tässä heti asiaa Elviksen kuulusta autosta. Näin kirjoitti Kaj:

Auto (Cadillac Fleetwood 250 h.p., 8 sylinteriä, neliovinen) tunnetaan "Äidin autona", vaikka se on aina kuulunutkin Elvikselle. Se oli äiti Gladysin suosikkiauto, vaikka hän ei sitä koskaan ajanut eikä omistanut ajokorttia. Auto oli alunperin sininen, mutta Elvis maalautti sen pinkiksi. Elvis sanoi, että se on auto, jonka hän aina pitäisi ja niin hän tekikin. Siitä on tullut universaali symboli 50-luvulle ja rock and rollille ja auto on yksi tunnetuimmista autoista maailmassa.

Elvis osti auton pian sen jälkeen, kun oli 1955 tehnyt kaksivuotisen sopimuksen RCA recordsin kanssa. Verkosta löytyy epämääräisiä ja lähteettömiä mainintoja siitä, että nimenomaisen vaaleanpunaisen värin sekoitti Elviksen naapuri: Art -niminen mies teki itse vaaleanpunaisen sekoituksen ja ainoana tiesi Elvis Rose -nimiseksi kastamansa sävyn sekoitustavan.

Kaj huomauttaa myös, että Mitchell Beazleyn Graceland - The living legacy of Elvis Presley -kirjan (Lontoo 1993) mukaan Gracelandin edustalla seisova vaaleanpunainen Cadillac on kuvatuin auto Amerikassa - koukkuna tässä on se, ettei auto itse asiassa ole ollut Elviksen! Oikea vaaleanpunainen cadillac tuotiin Gracelandin automuseosta talon eteen esille viimeksi kun presidentti Bush ja Japanin pääministeri Koizumi vierailivat Gracelandissa kesäkuussa 2006. Kuva tästä kohtaamisesta löytyy verkosta USAn valtion sivuilta: U. S. Department of State


Kuuluisa auto saa tietenkin kummallisia reinkarnaatioita. Yrittäessäni etsiä vapaasti käytettävää kuvaa jutun höysteeksi, törmäsin mitä ihmeellisimpiin asioihin. Kymmenien - ellei satojen - Elvis Cadillac -pienoismallien (sekä Elviksellä että ilman; sekä vaaleanpunaisen Cadillacin että Trabantin näköisten) sekä t-paitojen lisäksi löytyi ristipistotöitä, keittiösäilytysrasioita, pippuri- ja suolasirottimia (ja muutenkin kummallisen paljon keittiötavaraa), silityskuvia, lapionvarren koristeita... Huvittavin oli Elviksen auto keittiöaltaassa... käsittääkseni kuvassa on viemärin roskasihti? Ylempi kuva on muuten pienoismallista, jossa ovet aukeavat ja takaluukusta löytyy pieni kitara.

Colour: Design & Creativity -lehden uusin numero luettavissa

Uusin numero on julkaistu yhteistyössä Colour Research for European Advanced Technology Employment (CREATE) -väriasiantuntijaryhmän kanssa.

Digilehteä julkaisee Society of Dyers and Colourists.

www.colour-journal.org

Suomen värit 1925

Kansallisarkistossa sijaitsevat Valtioneuvoston päätöksessä mainitut, peltilaatikoihin tallennetut kangasnäytteet. Kuva: 2008 © Martti Kupiainen

Lokakuussa meilailin Martti Kupiaisen (Kansallisarkisto) kanssa, joka oli rekonstruoimassa vuonna 1925 päätettyjä Suomen valtiolipun ja -vaakunan värejä.
Nykyäänhän väriarvot on määritelty värikoodeina useammalle eri värijärjestelmälle (PMS-värijärjestelmä: sinistä vastaa malliväri 294C, punaista 186C ja keltaista 123C; NCS-järjestelmä: sinistä vastaa malliväri 4060-R90B, punaista 1090-Y90R ja keltaista 0080-Y20R; sRGB-likiarvot: sininen R=24, G=68 ja B=126, punainen R=181, G=28 ja B=49 sekä keltainen R=237, G=167 ja B=0). Vuonna 1925 tuollaisia universaaleja järjestelmiä ei ollut laajalti käytössä ja värimäärittelyt piti antaa väriaineiden mukaan. Mm. näin määrittelee Valtioneuvoston päätös:

Valkoisen villakangasnäytteen väri on sinittämätön valkaistu.
Sinisen villakangasnäytteen värjäämiseen on käytetty 0.5 Alizarinsaphirol S E.
Valkoisen puuvillakangasnäytteen väri on sinittämätön valkaistu.
Sinisen puuvillakangasnäytteen värjäämiseen on käytetty 6% Algolblau F B in Teig.

Nykytutkijalle onkin varmaan mielenkiintoinen haaste jäljittää kyseessä olevia värejä...


Kuva: 2008 © Martti Kupiainen

Koko vuoden 1925 Valtioneuvoston päätös Suomen valtiolipun mallivärien näytteistä on luettavissa Coloriastosta.

Kupiainen vinkkasi myös, että Kansallisarkiston Heraldica-kokoelmaa on aloitettu digitoida ja verkossa on jotain materiaalia Suomen lipun ja vaakunoiden alkuvaiheista. Kiinnostuneet voivat klikata itsensä Kansallisarkiston Digitaaliarkiston Vaakunat -sarjan arkistoyksiköt -sivulle.

Näkö pettää

Tieteen kuvalehden sivuilla on luettavissa hieno kokonaisuus Näkö pettää päivittäin. Siellä on myös esillä muutamia värihavainnointiin liittyviä vinkeitä huomioita.

Tiikerinkaunosilmä

Jälleen muistumia kesän värjäilyistä. Keväällä sain erilaisiin lankoihin tiikerinkaunosilmällä uskomattoman voimakkaita oransseja värejä. Evolla värjättyihin lankoihin väri ei tarttunut niin voimakkaana - ehkä siksi, että jälleen pienet nimitarralaput imaisivat kaiken värin.


Huomasin langoissa mielenkiintoisen värin muuttumisen. Heti värjäämisen jälkeen osa langoista oli selvästi vihertäviä. Muutaman päivän aikana vihertävä sävy hävisi ja langat muuttuivat oranssimmiksi. Toinen mielenkiintoinen ilmiö oli se, että tämä oli väriliemi, jossa oli puretusaine (aluna) seassa. Silti epäteollisessa (miten tämä oikeasti pitäisikään ilmaista? luomu?) villassa ero etukäteen puretetun ja purettamattoman langan välillä näkyy selvästi.


[Yllä kuusenkäpy, alla lehtikuusen käpy: koesatsissa (voi olla eri järjestyksessä): silkki | tuntematon karkea lanka | Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi | Florica Novita 100% Villa | Poppari Teetee 100% Maissi | Alpakka Teetee 100% alpakka | Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla | Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla | Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi | Fleur Anttila 100% Akryyli | Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli | Palma Novita 100% Polyamidi | 100% suomenlampaan villa | rami | hamppu; joka lankasatsissa on purettamaton, alunapuretettu ja aluna- ja viinikivipuretettu lanka, mutta itse värivedessä oli alunaa]

Vaaleanpunainen riita - VAPAUTTAKAA MAGENTA

Pinkki väri on pistänyt puhelinoperaattorit vastakkain. Deutsche Telekom sai rekisteröityä vuonna 2000 magenta-värin eurooppalaiseksi yhteisötavaramerkiksi ja ärjähti, kun DNA alkoi käyttää omissa mainoksissaan samaista (tai samankaltaista) väriä. Tammikuussa Deutsche Telekom jätti käräjäoikeudelle haastehakemuksen ja nyt DNA on iskenyt Deutsche Telekomia vastakanteella, jossa väritavaramerkki yritetään hylätä! Kovin väriherkkä Deutsche Telekom vaati keväällä 2008 myös Telian Engadgetia vaihtamaan logonsa väriä... Mutta hävisi taiston, josta Engadget uutispalvelu pääsi kirjoittamaan varsin hupaisan pottuilun otsikolla: T-Mobile loses magenta suit against Telia, we try not to laugh.

Eurooppalaiseen OAMI-tietokantaan kirjattuun rekisteröintiin Deutsche Telekomin väri on määritelty magentaksi (RAL 4010 telemagenta). Huvittavaa tässä on, että verkkoarkistosta, OAMI-tietokannasta löytyy tuo vuonna 2000 määritelty väri tuolloin skannattuna. Se on talletettu gif-kuvaksi, josta löytyy itseasiassa yli 170 yksittäistä väriä, mutta Deutsche Telekomin ilmoittamaa väriarvoa RAL 4010 / #E20074" (r226 g0 b116) siitä ei löydy lainkaan!


Koko tämä suuri taisto on tietenkin synnyttänyt myös vastarintaliikkeen. Free Magenta! -sivusto kampanjoi värin vapauden puolesta täysin rinnoin! Markkinarakoakaan ei ole unohdettu. Magentavärin hautakirjoituksen ja hienojen statementtien lomasta voi katsella nerokkaita kuvankäsittelykuvia - mitä onkaan tapahtunut magentan poistuttua keskuudestamme.



[ps. Pahoittelen taukoa päivityksissä - blogi ei ole suinkaan kuollut, vaan yrittää jatkaa elämäänsä loman jälkeen]

Indigovärjäilyä syyskuun ruskassa

Eilinen lauantaipäivä sujui sukkelasti indigovärjäilyn merkeissä Korpilahdella leirikeskuksessa, jonne saavuimme (Ulla, Niina ja minä) puolen päivän maissa ja jossa aika kului sukkelasti umpipimeään saakka. En ole itse aiemmin värjäillyt indigolla, koska en ole viitsinyt epäkäytännöllisenä ja epätarkkana ihmisenä ottaa indigon pelkistyksessä käytettävää ja varoivaisesti käsiteltävää ditioniittia käsittelyyn. Aineen käsittely vaatii hengityssuojan ja mielellään suojalasitkin ja lisäksi aineen haju on niin järisyttävän viemärimäinen, että en suosittele sisätiloissa ainetta käsittelemään, ellei ole hyvää tuuletusmahdollisuutta. Tavalliselle pallon tallaajalle ulkotilat ja kunnon suojavarusteet takaavat lempeän värjäyssession. Kun ditioniitti on lisätty indigoon, se pelkistää indigon ja samalla haihtuu pois, vaikka langoissa voikin ilman hyvää huuhtelua haiskaa lantalan mojovan tuoksahduksen.



Kun indigo (ja sitä ennen pesusooda) on sekoitettu veteen, sitten vain odotellaan liemen lämpenemistä...


...ja odotellaan liemen lämpeämistä...

...kunnes se on noin 60°C, jolloin ditioniitti lisätään liemeen. Vähän ajan kuluttua testattiin langalla, onko liemi onnistunut ja värjäytyykö lankanen. Teimme kaksi eri lientä, joihin käytettiin eri paikoista ostettua indigoa: toinen on hankittu Tetri Designilta ja toinen saksalaiselta Kremeriltä. Sävyerot olivat liemissä yllättävän suuret ja testilangoissakin ero näkyi selvästi, mutta kun nyt vuorokautta myöhemmin katselin värjättyjä lankojani, en kyllä erota, kumpi on värjätty kummalla.





Ylläolevista kuvista näkyy hyvin, kuinka indigon väri hiljalleen kehittyy. Ylempi kuva on otettu melko pian lankojen liemestä nostamisen jälkeen ja alempi kuva noin muutaman tunnin kuluttua, kun langat ovat saaneet hapettua rauhassa.


Pataan lensi ties minkämoista lankasorttia. Itseäni harmitti, kun unohdin kiireessä kotiin näytelankasatsini (joita myös Päivin parroiksi nykyään kutsutaan) sekä laimeankeltaiset kesävärjäykset, joista olisi saanut hienoja vihreitä. Jännä oli nähdä, miten eri tavoin indigo tarrasi erilaisiin tekstiileihin kiinni. Villaan ja villapolyamidiin (Nalle ja 7 veljestä) väri tuli melko samalla tavalla, puuvillassa väristä tuli ehkä asteen verran tylsempi, mutta silkissä se suorastaan hyppi värivoimallaan silmille. Silkkihuivi värjääntyi kolmannella (?) liotuskerralla turkoosihtavaksi kirkkaaksi vaaleansiniseksi.





Omat lankani värjäsin myttyrällä, värjäilen valkoisiin kohtiin lisää värejä tässä syksyn kuluessa... Tarkoitukseni on aloittaa kokenillilla ensi viikolla...


Mukana reissussa oli mm. Anna-Karoliina Tetrin loppukesästä julkaisema värjäyskirja Luonnonvärjäys, josta lunttasimme ohjeita. Karo myös myy indigoa ja muita indigovärjäykseen tarvittavia aineita Tetri Design -kaupassaan.

Sinipuu

Sinipuu on yksi lemppareistani, kun sillä saa aina niin vahvan värin (ja liikutaan lähellä mustaa...) Sinipuu näytti voimansa värjäämällä kaiken mahdollisen näytemateriaalin keinokuiduista ja sellukuiduista villaan ja silkkiin. Hienosti väri tarttui myös näytesatsin nimilappuihin, joista ei nyt oikein enää lue mitään. Sinipuulla on epäilyttävä maine sen heikon valonkeston vuoksi - joten ehkä asiaa auttaisi, jos laittaisi laput syysaurinkoon muutamaksi päiväksi...


Verkossa ja kirjoissa olen nähnyt useita rautasulfaattisinipuuliuoksessa värjättyjä lankoja, jotka ovat olleen huomattavan sinisiä - eivät violetteja - mutta tällä kertaa värieroja ei juurikaan näkynyt. Muistaakseni tämä yksilö oli rautakylvyssä, mutta ensimmäisessä satsissa oli väriä todennäköisesti ylipäätänsä niin paljon, että pieniä värieroja tavallisen alunakylvyn ja rautakylvyn välillä tuskin näkyisi. Taaimmainen lanka on ollut rautasulfaattikylvyssä, etummaiset jälkiliemissä.


[Yllä kuusenkäpy, alla lehtikuusen käpy: koesatsissa (voi olla eri järjestyksessä): silkki | tuntematon karkea lanka | Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi | Florica Novita 100% Villa | Poppari Teetee 100% Maissi | Alpakka Teetee 100% alpakka | Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla | Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla | Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi | Fleur Anttila 100% Akryyli | Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli | Palma Novita 100% Polyamidi | 100% suomenlampaan villa | rami | hamppu; joka lankasatsissa on purettamaton, alunapuretettu ja aluna- ja viinikivipuretettu lanka, mutta itse värivedessä oli alunaa]

Käpyleikit

Edelleen Evolla värjättyjen lankojen virtuaalista järjestelyä. Olin osallistuvinani Värjäripäivillä "Sävyjä kävyistä ja havuista" -kurssille, jolla kokeiltiin havupuiden antimilla värjäilyä. Kävyt ja havut saivat liota rauhassa muutamankin yön. Olen jostain lukenut, että parin viikon liotus tekee hyvää jälkeä, mutta jos haluaa vahvaa väriä, käpyjen ja havujen pitäisi liota murskattuna ja/tai jauhettuna talven yli välillä jäätyen ja sulaen. Mutta väriä tuli hyvin tuolla lyhyemmälläkin liotusajalla. Väri tarttui vahvasti etenkin lankanäytteitteni nimilappuihin, jotka värjäytyivät hienon tummanruskeiksi. Lanka ei kokenut ihan samaa kohtaloa. Kurssilla värjättiin myös lehtikuusen kävyillä (alla), mutta niistä jäi lankaan huomattavasti vaaleampi sävy.


Monena keväänä olen katsonut lumen alta paljastuvia (tai ainakin kevätsateissa lionneita) käpyjä värjäysmielessä, mutta jostain syystä en ole niitä kotiin saakka vielä saanut aikaiseksi tuoda. Ensi kevään projektina on siis talven yli maassa maatuneiden käpyjen kerääminen. Tähän innoittaa sekin, että mielestäni lankoihin jäi pesunkin jälkeen hyvin miellyttävä metsäinen tuoksu.


[Yllä kuusenkäpy, alla lehtikuusen käpy: koesatsissa (voi olla eri järjestyksessä): silkki | tuntematon karkea lanka | Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi | Florica Novita 100% Villa | Poppari Teetee 100% Maissi | Alpakka Teetee 100% alpakka | Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla | Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla | Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi | Fleur Anttila 100% Akryyli | Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli | Palma Novita 100% Polyamidi | 100% suomenlampaan villa | rami | hamppu; joka lankasatsissa on purettamaton, alunapuretettu ja aluna- ja viinikivipuretettu lanka]

Täplänahkajäkälä

Kuittasin hirvenjäkälän sekä tämän täplänahkajäkälän melko vähäsanaisesti, sillä itselläni ei ole niiden värjäämisestä paljonkaan kokemuksia. Lopputulokset ovat vaan sellaisia, että pakkohan näiden pariin on vielä palata myöhemmin...

[koesatsissa (voi olla eri järjestyksessä): silkki | tuntematon karkea lanka | Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi | Florica Novita 100% Villa | Poppari Teetee 100% Maissi | Alpakka Teetee 100% alpakka | Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla | Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla | Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi | Fleur Anttila 100% Akryyli | Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli | Palma Novita 100% Polyamidi | 100% suomenlampaan villa | rami | hamppu; joka lankasatsissa on purettamaton, alunapuretettu ja aluna- ja viinikivipuretettu lanka]

Hirvenjäkälä

Edelleen Evon värjäystuloksia, jäkäläisiä sellaisia.


[koesatsissa (voi olla eri järjestyksessä): silkki | tuntematon karkea lanka | Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi | Florica Novita 100% Villa | Poppari Teetee 100% Maissi | Alpakka Teetee 100% alpakka | Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla | Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla | Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi | Fleur Anttila 100% Akryyli | Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli | Palma Novita 100% Polyamidi | 100% suomenlampaan villa | rami | hamppu; joka lankasatsissa on purettamaton, alunapuretettu ja aluna- ja viinikivipuretettu lanka]