31.3.09

Näköharhoja

Juuri kuvaa tehdessäni huomasin, että jotta saan vaikutelman syntymään sellaisen kuin haluan, pitää minun valita kuvaani värit, jotka ovat lievästi sanottuna järjen vastaiset. Samoin juuri voimakkaita värejä asetellessani "keskelle" kuvaa, huomasin, että joissakin tapauksissa visuaalinen kuvan keskipiste on jossain aivan muualla kuin keskellä: vaikka viivotin osoittaisi keskipisteen paikan, kuva tuntuu kaatuvan - luotetaan siis visuaaliseen viivottimeen, joka oikeasti vetää keskipisteen johonkin toisaalle.

Visuaaliset harhat ovat aina kiehtoneet mieltä - sekä erilaisiin viivoihin ja kuvatasapainoon liittyvät että väriharhat. Joskus viime syksynä hämmästelin jotakin Jimiltä tullutta dokumenttia liikennesuunnittelusta: en ollut tajunnut kuinka paljon liikenteessä käytetään visuaalisia harhoja. Esimerkiksi, kun halutaan, että autoilijat hidastavat vauhtiaan, liikennemerkkejä ja tien vierustan elementtejä, kuten katuvaloja alentaan tihentää, jotta autoilija havaitsee ne tiheämmässä tahdissa ja monessa tapauksessa tuolloin automaattisesti hidastaa vauhtiaan. Oli aika jännittävää nähdä erilaisissa testeissä, kuinka autoilijat todellakin tottuvat "liikenteen rytmiin" ja seuraavat enemmän tai vähemmän tietoisesti tuota rytmiä.

Tieteen kuvalehden sivuilla julkaistiin jonkin aikaa sitten mielenkiintoinen erilaisia vääristyneitä näköaistimuksia koskeva juttu otsikolla Näkö pettää päivittäin. Sen mukaan Aivot pitävät järjestyksestä, ja siksi ne vääristelevät näköaistimuksia. Tätä ilmiötä hyödyntävät niin arkkitehdit kuin taiteilijatkin, sillä
huijaus tuottaa uskottavan tuloksen.
Sivuilla esitellään silmän huijauksia niin liikenteessä kuin arkkitehtuurissakin, ja esillä on myös lempi-väriharhani, joka löytyy Kontrasteja-linkin alta otsikolla Näkö korjaa värejä. Tuo listassa ensimmäinen varjohuijaus A- ja B-ruutuineen on aivan käsittämätön - enkä meinaa vieläkään uskoa sitä. Pakko oli ensimmäisen kerran kopioida kuva photoshoppiin ja leikellä sitä. Mutta kyllä se on nyt jo pakko uskoa.

Lue koko kokonaisuus Tieteen kuvalehden sivuilta

30.3.09

Väritkin voivat kivettyä

Tieteen kuvalehden nettisivuilla löytyy juttu otsikolla Hirmuliskot säilyttivät värinsä.

Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet jo lähes mahdottomana pidetyssä tehtävässä. He ovat päässeet kivettyneistä sulista löytämiensä aineiden avulla muinaisten liskojen värien jäljille.


Huomattavinta tässä löydössä on se, että toisin kuin ennen on ajateltu, myös värit voivat kivettyä.

Tieteen kuvalehden jutun mukaan eumelaniini-niminen tumma väriaine aiheuttaa monet eläinten tummat sävyt. Väriaine alkaa hajota eliön kuoltua, mutta hajoamistuote on kestävää. Aiemmin sulkia peittäneitä möykkyjä on luultu bakteerimuodostumiksi.

Tähän mennessä Yalen tutkijat ovat jo saaneet hyvän käsityksen mustan ja harmaan eumelaniinin kivettymisestä. Seuraava askel onkin sulkien ruosteenpunaisten ja kellertävien sävyjen kartoitus, kertoo Tieteen kuvalehti.

Lue koko juttu Tieteen kuvalehden nettisivuilta.

29.3.09

Nimeä väri

Helmikuun alussa sain meiliä ihan ulkomailta asti: verkossa on nyt monikielinen värinnimeämisprojekti, joka on osa englantilaisen London College of Communication, University of Arts / Colour Imaging Research -ryhmän tutkimusta. Osallistujien kesken arvotaan taiteilija Valero Dovalin grafiikkaa.

Valitettavasti värien nimeäminen onnistuu tällä hetkellä vasta englanniksi, espanjaksi, kreikaksi ja saksaksi (joista kaksi jälkimmäistä on tullut saataville vasta muutaman viikon sisällä), joten ehkä ei vielä suomalaisia kosketa. Oletan, että tässä on tavoitteena saada nimenomaan oman äidinkielen värinimiä, koska vieraalla kielellähän värisanojen latelu on aina hankalampaa. Mutta en ole varma - enkä tähän hätään löytänyt tietoa sivulta.

Sivulla voi kyllä myös toivoa muita kieliä - eli toivomuksia menemään, niin ehkä sinne saadaan suomenkielikin. Ja toteutusta kannattaa käydä kurkkaamassa muutenkin:

colornaming.net

25.3.09

Värit vaikuttavat älylliseen suoritukseen

Seppo N. on lähettänyt minulle useampiakin hienoja linkkivinkkejä ja vihjeitä hyvistä jutuista, mutta en ole aikapulan vuoksi saanut mitään vielä verkkoon saakka. Nyt kuitenkin pistän linkin Tiede-lehden helmikuiseen juttuun Värit vaikuttavat älylliseen suoritukseen, jonka voi kokonaisuudessaan käydä lukemassa osoitteesta www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3661 (05.02.2009)

Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijoiden Ravi Mehta ja Rui Zhun tutkimuksessa ilmeni mm. että ...sininen ruokkii luovaa ajattelua, kun taas punainen parantaa keskittymistä yksityiskohtiin.

23.3.09

International Colour Day 2009

International Colour Day 2009: Colour Spotting - Glimpses of Colours Surrounding Us
järjestetään Tukholmassa 14.5.2009.

Harmillisesti tapahtumasta tiedottavat pdf:t eivät ole aktiivista tyyppiä, enkä jaksa naputella tekstiä erikseen, joten kopioin tähän vain lyhyen mainoksen asiasta tiedottavalta www.colorspot.org -sivulta.

• 400 Attendees • 8 International Speakers • 1 Venue • 1 Theme : Colour •

Join the Scandinavian Colour Institute and Swedish Colour Centre Foundation for the International Colour Day 2009: Colour Spotting - Glimpses of Colours Surrounding Us

Featuring: Astrid Klein & Mark Dytham (Architects - Japan) • Pontus Lomar (Architect - Sweden) • Vesa Honkonen (Architect - Sweden) • Christina Prip (Architect MAA & Visual Artist UKK - Denmark) • Lea Kumpulainen (Range Strategist IKEA - Sweden) • Joel Degermark (Product Designer - Sweden) • Catharina Frankander (Architect - Sweden) • Justine Fox (Trend Forecaster - UK) • Latika Khosla (Trend Forecaster - India) •Ewa Kumlin (Swedish Society of Crafts & Design - Sweden)

Stay in Stockholm for the evening and help us to celebrate the 30th anniversary of the Natural Color System®©
Hotell Rival, Stockholm - 14 May 2009. For more information and registration please contact info@fargcentrum.se


Osoitteesta www.colorspot.org löytyy myös pdf-mainos laajempine esittelyineen sekä ilmoittautumiskaavakkeet. Sivu itsessäänkin on melko mielenkiintoinen tapaus; kyseessä on The Swedish Colour Centre Foundationin (Stiftelsen Svenskt Färgcentrum) sivu, mutta blogista ja kuvat-otsikon alta löytyy ihan mielenkiintoisia juttuja myös niille, jotka eivät ole innostuneet lukemaan Natural Color System / NCS:n juttuja.

4.3.09

Cajsa Warg: Hielpreda I Hushållningen För unga Fruentimmer; Färgbok.



Tätä kirjasta olen talvi-iltoina fraktuuratekstistä puhtaaksikirjoitellut. Luulin alunperin keittokirjan yhteydessä julkaistun värikirjan olevan vain pieni vihkonen, mutta oikeasti värjäysohjeita löytyikin kirjasesta liki kaksi sataa! Virheitä (typoja ynnä muuta) varmasti on, joten bongaajille plussaa; korjailen sitä mukaa, kun niitä huomataan.

Cajsa Warg (Anna Christina Warg) syntyi tunnettuun kauppias- ja virkamiessukuun. Keittokirjana myöhemmin tunnettu teos ei ollut ensimmäistä kertaa ilmestyessään vain ruokaohjeita, vaan siinä oli kaikenlaista tietoa kotitaloustöistä viinanpolttoon ja kynttilänvalmistukseen. Upplands Väsbyn kunnan verkkosivu kertoo varsin mielenkiintoisen seikan:

Christina allekirjoittaa aina kaikki kirjoituksensa nimellä Christina Warg. Mutta hänen Klaran kirkossa olevassa hautakivessään lukee Kristina Warg. Christina ei koskaan kirjoittanut nimekseen Cajsa.
[...]
Cajsa on yksi tapa väheksyä taitavaa virkanaista, aivan samoin kuin kutsumalla häntä keittiömamselliksi. Christina oli: Christina Warg, ammatiltaan taloudenhoitaja ja kirjailija.


Alunperin Wargin kirja ilmestyi vuonna 1755, mutta tämä minulle lähetetty kirjanen on painettu vuonna 1790, 21 vuotta Wargin kuoleman jälkeen. Kirjasta on otettu useita painoksia myös tuon jälkeen, mutta värjäysohjeiden osuus on säilynyt mukana vain muutamassa myöhemmässä painoksessa. Keittokirjaosuus on myös suomennettu ja siitä on otettu painoksia meidän aikanammekin.

Reseptit on osin siirrettävissä nykyaikaankin, kun unohtaa arsenikit ja muut vastaavat myrkkyaineet ja selvittää, mikä mitta on esimerkiksi skålpund... ja kuinka nuo muutkin vanhat mitat kääntyvät nykymittoihin. Tämä on sikälikin mielenkiintoista, että Wargin keittokirjaa on luonnehdittu ensimmäiseksi, jonka ohjeissa on käytetty selkeitä paino- tai tilavuusmittoja ripauksien sijaan.

Kirja on esillä Coloriassa neljässä osassa (Ensimmäinen ja toinen kirja, orseljivärjäystä koskeva lisäys sekä erillinen pieni luettelo kirjassa käsitellyistä värikasveista). Helpoiten kokonaisuuteen pääsee varmasti käsiksi erikseen laatimaltani kirjan sisällysluettelo-sivulta, josta ohjeisiin on suorat linkit.

Kirjan skannatun version lahjoitti minulle vanhoja keittokirjoja kokoava ruotsalaisnainen, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Uskaltanen kuitenkin tämän verran mainita kirjan alkuperästä - ja kiittää näin julkisesti. Tack, S-A!