29.1.18

Coloria-juttuja viikolla 3 ja 4



Myrkkyvärit tulivat esille Reijon jakamassa vähän videossa, joka kävi läpi niin arsenikkia sisältävät vihreät kuin säteilevät, 1900-luvun alkupuolella käytetyt radiumvärit ja vielä 1900-luvun loppupuolellakin keramiikkalasitteena käytetyn uraanin. Näistä monista myrkkyväreistä olen kirjoittanut Coloria-blogissa: mm. Myrkynvihreät mielipiteet (arsenikkivihreät), Synkkä valomaali (radium) ja Keramiikkalasitteet (jossa mainittu myös uraanin käyttö).

Synestesia oli esillä Colorian FB-sivulla viime viikolla, kun linkitin BBC:n radiojutun Why do some people see colours when they hear music? Kävin siihen liittyen sähköpostikeskustelua muutaman henkilön kanssa, ja ajauduin kirjoittamaan teemasta blogiin ihan oman lyhyen juttunsa Synestesia - kun maanantai on keltainen ja seitsemän vihreä.

Mitään uutta asiaa ei ollut linkittämässäni  The complicated gender history of pink -jutussakaan, mutta hyvä aina välillä muistuttaa: vaaleanpunaisesta tuli tyttöjen väri ja vaaleansinisestä poikien, kun vaatekauppiaat keksivät, että eri värien tuputtaminen pojille ja tytöille lisäisi vaatemyyntiä (aikakaudella, jolloin vaatteita kierrätettiin lapselta toiselle). Pääasiassa värit olivat vielä 1900-luvun alussa sukupuolettomia, mutta jos niillä jotain merkitystä oli, niin vaaleansinistä pidettiin rauhallisena tyttöjen värinä, ja vaaleanpunaista poikien - olihan se punaisen aggressiivisen värin laimeampi muoto. Kun värejä alettiin n. 1920-luvulla kaupoissa erotella erikseen tytöille ja pojille, käytännöt olivat vielä melko sekavia: joissakin kaupoissa vaaleanpunainen oli tytöille ja vaaleansininen pojille tarkoitettu väri, mutta osassa liikkeitä aivan päin vastoin!

Värjäyksen osalta löytyi paljon uutta tutkittavaa. David ja Sue Richardsonin valtava tietopaketti etenkin itäindonesialaisesta värjäysperinteestä,
Asian Textile Studies, sisältää paljon sellaisiakin kasveja, joista ei Coloriassakaan ole vielä mitään mainintaa. The Dyeing Art of India puolestaan käsittelee värjäystä Intiassa, näyttävien kuvien kera!

---

Sinistä blogissa oli moneen otteeseen:

Vuoden masentavimmaksi päiväksi tituleerattu Blue Monday iskee kerran vuodessa tammikuussa ja tänä vuonna se osui kohdalleen 15.1.2018. Päivän laskemiseen on olemassa ihan aito nonsense-kaavakin, joka löytyy mm. Wikipedia-sivulta. Alkujaan tammikuisen Blue Mondayn lanseerasi lomamatkoja myyvä firma, ja aika hyvin erilaiset matkailutoimistot ottavatkin jo tämän sinisen maanantain huomioon - mm. listailemalla erilaisia hienoja matkailukohteita, joissa sininen on läsnä tavalla tai toisella. Ja lehdissä se näkyy erilaisina sinisen listauksina.

Google Mapsin havainnot nousevat esiin silloin tällöin. Tällä kertaa sähkönsininen täplä Utahin autiomaassa herätti huomion: Why There's an Electric Blue Lake in the Middle of the Utah Desert. Siniset "järvet" ovat haihdutusaltaita, jotka ovat osa potaskan valmistusprosessia. Ne on värjätty tummansinisiksi prosessin tehostamiseksi.

Kalifornian yliopiston tutkijat kertovat kehittäneensä indigoa E. coli -bakteerien tuottamista entsyymeistä. Tässä synteettisen indigon valmistusmetodissa ei tarvita mahdollisesti haitallisia aineita. Lisäaineita ei myöskään tarvitse tämän indigon pelkistämiseen: bakteeri hoitaa homman, ja indigolla voi sitten suoraan värjätä puuvillaa.

Mitä kaikkea maalinvalmistuksessa pitää ottaa nykyään huomioon? Tai mitä VOI ottaa huomioon? Axalta Coating Systems’-firman uusin väri on StarLite-niminen helmiäisvalkoinen, jonka itsestään ohjautuvien autojen (autoautot?) optiset tutkasysteemit (lidar) huomaavat paremmin kuin normaalimaalin. (Paint-maker’s newest color made for self-driving future, Nora Naughton, The Detroit News 11.1.2018) 

Tottahan toki joku värikyniä / värikynärasioitakin kerää! Jos sinulta sattuu löytymään nurkista joku sivulla luetteloiduista värikynäpaketeista, niistä saattaisi saada ihan rahaakin...


25.1.18

Synestesia - kun maanantai on keltainen ja seitsemän vihreä




Synestesiasta  on aika ajoin juttuja Coloria-blogissa (muutama päivä sitten linkitin tämän BBC:n Why do some people see colours when they hear music? joka on vielä kuunneltavissa BBC:n sivuilla).

Synesteetikolla aistit sekoittuvat keskenään, ja yksilöstä riippuu, millä tavalla ja miten voimakkaasti. Yksi tyypillisimmistä tavoista on numeroiden tai kirjainten (tai sävelten, viikonpäivien tms.) liittäminen väreihin. Erilaisia pieniä synesteettisiä kokemuksia on hyvin suurella osalla väestöstä ja hyvin voimakkaasti synestesiatuntemukset kokevia on erilaisten arvioiden mukaan alle prosentista seitsemään prosenttiin - kuitenkin autismin kirjon oireyhtymän ihmisistä jopa viidennes on synesteetikko.

Kaikilla vastasyntyneillä esiintyy synestesiaa, mutta syystä tai toisesta suurimmalla osalla ihmisiä aivojen hermoverkko kehittyy niin, että se karsii synesteettiset aistihavainnot pois. Synesteettisen tilan voi saada aikaan myös joillakin huumaavilla aineilla, kuten LSD:llä.

Synestesia oli pitkään suurelle yleisölle tuntematon. Harva synesteetikko häpeää tapaansa kokea maailma, mutta ei ehkä puhu siitä mielellään, koska suurin osa ympärillä olevista ihmisistä ei ymmärrä mitään, jos selittää A-kirjaimen sinisyydestä tai että Esko maistuu pakasteherneille. Maailmassa on varmaan edelleen kymmeniä tuhansia synesteetikkoja, jotka eivät tiedä synestesiasta mitään. Moni synesteetikko ole välttämättä edes tajunnut, että kokee maailman tavalla kuin muut, ennenkuin sattumalta törmää synestesiasta kertoviin juttuihin ja palaset loksahtavat yhteen.

Näin internetin aikana sekä tiedon saaminen että samanlaisten ihmisten kohtaaminen käy nopeammin ja useammin kuin aiemmin. Viimeisen parin kymmenen vuoden aikana erilaisia synestesia-yhdistyksiä ja -ryhmiä (esimerkiksi IASAS - International Association of Synaesthetes, Artists and Scientists) on syntynyt pilvin pimein, ja myös ne aiemmin toimineet ovat saaneet toiminnalleen näkyvyyttä.

Yksi näkyvimmistä, ja kieltämättä ehkä eniten synestesiatietoutta levittänyt postituslista on Sean A. Dayn jo vuonna 1992 aloittama The Synesthesia List. Se on edelleen toiminnassa ja (varsin antiikkiselta näyttävältä, mutta silti edelleen hyvin toimivalta) sivulta löytyy myös lisää taustatietoa synestesiasta. Listalle voivat liittyä kaikki, joita synestesia kiinnostaa enemmän - joko yleisilmiönä, tai jos kiinnostaa kuulla ja nähdä, että on muitakin, jotka kuulevat G-duurit haaleanpunaisina.

14.1.18

Coloria-juttuja viikolla 2



Jälleen mustinta mustaa, tällä kertaa eläinkunnasta. Paratiisilintujen mustaakin mustemmista sulista kirjoittivat sekä Gizmodo (These Birds Evolved Feathers So Dark, They’re Like A ‘Black Hole’, Ryan F. Mandelbaum 9.1.2018) että Science Alert (These Birds Have Evolved Feathers as Black as The Blackest Material on Earth, Dakota McCoy, 10.1.2018). Mustuus johtuu sulkien mikrorakenteesta, jotka estävät valoa heijastumasta - ne imevät yli 99% kaikesta väristä.

Värjäyksestä kiinnostuneille tarjolla oli upea kuvareportaasi Master Weavers of Bhujodi indigolla värjäämisestä sekä Pieni japanilainen värinäytekirja Cooper-Hewitt -museon kokoelmista.

Ihan sattumalta muita asioita etsiessäni törmäsin Ruokaverstaan blogaukseen Sinisen valkosipulin mysteeri, tuuria, kiinalaista osaamista vai tekniikkaa? - todennäköisesti palaan tähän aiheeseen vielä myöhemmin Colorian sivuilla!

Vähän toisenlaista elokuva-analyysia: The average colour of every frame of different films shows their distinctive colour palettes (Christopher Hooton, Independent 3.11.2015). Van Gogh -museon hieno toteutus Looking for contrast, joka esittelee Vincent van Goghin värien kehitystä tummista ja hillityistä kirkkaaseen. Uutena terminä itsellekin tuli Eigengrau.

---

Coloriastoon lisäilin ja täsmensin viikon aikana useita juttuja. Niistä huvittavin lienee Björneborgs Tidningin (nr 34) 7.5.1912 julkaisema juttu taivaansinisestä muodista Englannista. Jutun mukaan kaikki mahdollinen on vaaleansinistä, myös kirjepaperit ja kirjekuoret, ja ihmiset ostavat mieluummin kahden ja puolen pennyn postimerkin kuin pennyn, vain saadakseen sinisen postimerkin! Lue koko juttu: Den himmelsblå färgen the most fashionable.

7.1.18

Colorian Facebookissa viikolla 1

Kooste kuluneen viikon aikana Colorian Facebook-sivulla https://www.facebook.com/coloria.net/  tiivistelmät linkitetyistä jutuista:


Sinisistä silmistä... 
Ruskeasilmäisillä on silmissään paljon melaniinia ja kollageenia, jotka yhdessä absorboivat ("imevät itseensä") suurimman osan silmään pääsevästä valosta, mikä saa silmät näyttämään tummilta. Sinisilmäisillä ei ole silmissään melaniinia (vihreäsilmäisillä ei myöskään kollageenia), mutta väri itsessään on rakenteellinen. Se syntyy, kun valo siroaa tietyllä tavalla silmän rakenteisiin osuessaan. Sinisilmien väri syntyy vähän samalla tavalla kuin taivaan värikin.
This Is The Fascinating Way Blue Eyes Get Their Colour (Fiona Macdonald, 2.1.2018 ScienceAlert)

Mustin musta
Singularity Black -maaliaine imee melkein kaiken valon ja saa objektit näyttämään edestäpäin katsottuna täysin litteiltä. Aiemmin markkinoilla on ollut samantyyppistä nanomustaa, maailman mustimman mustan titteliä kantavaa Vantablack-pigmenttiä, mutta ne maalit on kehitetty eri paikoissa. Vantablackin kehittäjä on Britanniassa sijaitseva Surrey NanoSystems, Singularity-mustan on kehittänyt Massachusettsissa sijaitseva NanoLab. Taiteilijoille tieto uudesta mustasta on varmaankin tervetullut: taiteilija Anish Kapoor ehti hankkkia Vantablackin taiteelliseen käyttöön yksinoikeuden, mikä tieto vastaanotettiin varsin negatiivisella fiballa taidemaailmassa. NanoLabin Singularity-mustaan Kapoorin yksinoikeus ei ulotu. Singularity-musta ei ole niin musta kuin Vantablack, mutta ero on kovin pieni, ja se on mustin musta maali, jota voi ostaa. Maali ei teknisesti ole vielä kovin laadukas, mutta siitä on kehitteillä uusia versioita.
Meet Singularity Black, the Blackest Paint on the Market (Claire Voon, 11.8.2017 Hyperallergic)

Optiikan ihmeitä - metalinssit tulevat
Uudenlaiset metalinssit perustuvat litteään pintaan, jossa valoa ohjataan / keskitetään nanorakenteiden avulla. Tähän saakka ongelmana on ollut se, että valo on keskittynyt tiettyihin spektrin osiin. Nyt ensimmäisen kerran tutkijat ovat onnistuneet luomaan metalinssin, joka pystyy fokusoimaan koko näkyvän spektrin ja tuottamaan siten valkoista valoa.
A Revolutionary New Type of Lens Focuses All The Colours of The Rainbow Into a Single Point  (David Nield, 4.1.2018 ScienceAlert)

Passiasiaa!
Onpa kuulkaa maailmalla hienoja passeja! Kaikki varmaan tietävät jo Suomen passien hirvianimaatiosta (sivulla siitäkin lyhyt näyte), mutta enpä ole tiennyt ihan kaikkea passien väreistä - ja siitä, että joidenkin passien kuvasivut näkyvät pimeässä!
The surprising reasons behind the colour of your passport (Soo Kim, 22.12.2017 The Telegraph)

Vuoden värit

10 ways Pantone's Ultra Violet is being used in homes around the world (Olivia Heath, 29.12.2017 House Beautiful)
CMG’s International Key Colors for 2018 ignite the new year!

Osallistu värikuvahaasteeseen
Valokuvaajat hoi! Onko staminaa osallistua neljä kuukautta kestävään päivittäiseen värikuva blogaukseen? Värit on poimittu kalenteriin Crayola-värikynien sävyistä. Hieman helpotusta osallistumiseen ehkä tuo, että eka viikko meni jo - vielä ehtii kuitenkin osallistua!
Color your World – 120 Days of Crayola 2018 (year 3)

Helsingissä Lux Helsinki 6.-10.1.2018
 "Lux Helsinki on vuosittain järjestettävä viisipäiväinen valofestivaali, joka levittäytyy Helsingin keskustaan aina tammikuun alussa loppiaisen tienoilla. Tapahtuma esittelee monipuolisesti valotaiteen eri muotoja joka vuosi vaihtuvalla, muutaman kilometrin pituisella reitillä. Helsingin tunnetuimpien rakennusten lisäksi reitille valikoituu aina myös vähemmän tuttuja sisäpihoja tai julkisivuja."


Coloria-ryhmässä tietoa myös kesäkuussa järjestettävästä maavärikurssista Karstulan Ev. Opistossa (opettajana tekstiilitaiteilija Ulla Lapiolahti) ja muita tapahtumainfoja.

 

3.1.18

Uusi vuosi värin parissa

Rouget de Lisle: Table Chromatique 1838 (remake) Colorian Society6-kauppa

Vihdoin tämä vuosi ja aikaa väreille! Alkuvuonna työskentelen värin ja Colorian kanssa apurahan turvin. Työskentelyrahaa on noin kuukauden apurahan verran, mutta jaan sen kolmelle kuukaudelle. Apurahatyöskentelyni kohdistuu kokolailla täysin Coloria-sivuston täsmentämiseen (mm. täydentämiseen, lähdemerkintöjen tarkistamiseen yms.), mutta siinä sivussa tämä Coloria-blogi herännee uudelleen elämään, ja jatkan myös vanhojen väriympyröiden ja -systeemien uudelleen kuvittamisia Colorian Society6 -kauppaan (ja samalla kaivelen myös niiden historiaa).

Colorian Facebook-sivulla väriuutisia jaetaan päivittäin, ja jos haluaa itse viritellä keskustelua väreistä tai jakaa tapahtumatietoja (näyttelyt, kurssit, koulutukset), sen voi tehdä Colorian Facebook-ryhmässä!

Näillä sanoin,
Värikästä vuotta 2018,

ja palataan väriasioiden äärelle pian!