30.1.07

"Syntynyt sinisenä päivänä"


Sain aamulla sähköpostiini vinkin lukea kirjan Born on a Blue Day - A Memoir of Asperger's and an Extraordinary Mind. En ainakaan pikagooglauksella huomannut, että kirjaa olisi vielä suomennettu, mutta lukulistalle tuo on silti laitettava.
Kirja kertoo Daniel Tammetista, joka on autistinen nero. Muista idiot savanteista Tammet poikkeaa siinä, että hän kykenee kommunikoimaan ulkomaailman kanssa ja myös kertomaan, miten hän kokee maailman. Viime vuonna televisiosta (Teemalta?) tuli useampiakin dokumentteja ja sarjoja mielen monimuotoisuudesta ja muistan jossain dokumentissa olleen enemmänkin juttua Tammetista, joka muisti mm. yli 22000 numeron tarkkuudella piin desimaalit. Tammet kertoi itse näkevänsä numerot päässään muotoina, kuvioina ja väreinä, joista muodostuu erilaisia "maisemia" - jokaisella luvulla on 10000 saakka oma visuaalisuutensa. Tutkijat testasivat Tammetia vaihtamalla piin desimaalisarjassa yhden numeron ja heti Tammet huomasi, että "maisemassa" on jotain vikaa. Tammet ei siis laske päässään monimutkaisia laskutehtäviä, joita hänelle annetaan, vaan katsoo maisemaansa päänsä sisällä. The shapes aren't static. They're full of color. They're full of texture. In a sense, they're full of life, Tammet on itse kuvaillut.

Lueskelin kirja-arvosteluja ja siitä keskusteluja verkosta ja synestesia tuli esiin useammissa. Myös viime vuonna esitetyssä synestesia-dokumentissa mainittiin, että synestesia itseasiassa on hyvinkin yleinen ilmiö - etenkin värisynestesia. Kaikki eivät ehkä näe koko maailmaa värien, tekstuurien ja muotojen universumina, mutta monet kuitenkin liittävät värin esimerkiksi kirjaimiin tai musiikin sointiin.

Marraskuun 2006 alussa laitoin Coloriaan kyselyt siitä, mitkä värit ihmiset liittävät numeroihin, kirjaimiin ja viikonpäiviin. Oletin, että kyselystä olisi tullut enemmän "hömppää" -tyylistä palautetta, mutta yllättäen sellaista ei juurikaan ole tullut (lukuunottamatta jotain turhautunutta olentoa, jonka mielestä kaikki numerot, kirjaimet ja viikonpäivät ovat poikkeuksetta paskanruskeeita). Sen sijaan noin viidennes vastaajista on kertonut yhdistäneensä värit viikonpäiviin ja/tai numeroihin aina. Vastauksia on tähän mennessä tullut yllättävän paljon: viikonpäiväkyselyyn reilu sata ja numerokyselyyn nelisenkymmentä. Kirjain-kyselyyn on vastannut harvempi - ehkä siksi, että kirjaimia on kuitenkin kohtuullisen paljon. Kyselyt ovat herättäneet suuresti kiinnostusta: varmaan parikymmentä ihmistä on tähän mennessä kysynyt, mitä muut ovat vastanneet. Olen ajatellut purkaa vastaukset joko ensi kesänä tai kun 1000 vastaajaa tulee täyteen. En ole vielä päättänyt... Mutta ajatuksenani on joka tapauksessa julkistaa tulokset vasta myöhemmin (ei kyselyn aikana), jotta muiden vastaukset eivät vaikuttaisi vastaajiin. Tässä vaiheessa voin kuitenkin jo todeta, että olen itsekin joistakin vastauksista varsin hämilläni. Etenkin viikonpäiviin ihmisillä tuntuu liittyvän varsin voimakkaita värimielenyhtymiä - ja joidenkin päivien kohdalla miltei pelottavan samanlaisia.

YouTubesta löytyy useampiakin aiheeseen liittyviä mielenkiintoisia pätkiä:
Savant Syndrome - Daniel Tammet
Synesthesia
Synesthesia research University Waterloo, Canada
Seeing Life in Colors: Crosswired Senses

Niiden, jotka epäilevät olevansa synesteetikkoja, on mahdollisuus osallistua nettikyselyyn synestesiaa tutkivan kanadalaisen Waterloon yliopiston projektisivuilla.

24.1.07

Sävyjä Väreistä 25.1.2007–2.9.2007


Sävyjä Väreistä on Joensuussa sijaitsevan Pohjois-Karjalan museon värinäyttely, esillä 25.1.2007–2.9.2007.

Mitä väri on? Tätä kysymystä on pohdittu antiikin ajoista lähtien filosofiassa, taiteessa, luonnontieteissä ja psykologiassa. Sävyjä väreistä-näyttely pyrkii valottamaan värin eri puolia kävijää innostavalla ja digitaalitekniikkaa hyödyntävällä tavalla. Joensuun yliopistossa on vahva kansainvälinen väritutkimuksen osaaminen ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja viestinnän koulutusohjelmissa värin käyttö on tärkeässä asemassa. Tämän monipuolisen näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyössä Pohjois-Karjalan museo, Joensuun Yliopiston InFotonics Center Joensuu ja Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu. Sävyjä väreistä -näyttelyssä kerrotaan väritutkimuksesta, värien kulttuurihistoriasta, värien valmistuksesta sekä värien aistimisesta. Näyttelyssä kävijä voi tutustua sekä oman kokemuksensa kautta että tietotekniikan avulla värien maailmaan. Näyttelyyn liittyy Japani-osa, jossa kävijä saa kuvan joensuulaisen väritutkimuksen kansainvälisyydestä, sekä siitä mitä moderni tekniikka ja tutkimus voivat tarjota museokävijälle. Sävyjä väreistä -näyttelyyn liittyy luentoja, työpajoja ja erikoisopastuksia.


Lisää tietoa rakentumassa näyttelyn omille nettisivuille: digimuseo.joensuu.fi
Pohjois-Karjalan museo
Sijaintiosoite: Carelicum, Koskikatu 5, 80100 Joensuu
Puh. museo (013) 267 5222 (lipunmyynti)
Puh. toimisto 503 518 608
Fax (013) 267 5320

----
EDIT 280107: virallinen tiedote:

Sävyjä Väreistä

Pohjois-Karjalan museo, Carelicum I kerros, Koskikatu 5, Joensuu 25.1. – 2.9. 2007


Värien olemusta on pohdittu antiikin ajoista lähtien filosofiassa, taiteessa, luonnontieteissä ja psykologiassa. Tyhjentävää vastausta värien ongelmaan ei ole vielä esitetty, emmekä mekään sitä tarjoa. Päinvastoin, toivomme että näyttelymme antaa ajatuksia siitä, miten laaja arkielämäämme kuuluva ilmiö värit onkaan.

Sävyjä väreistä -näyttelyssä esitellään joensuulaista väriosaamista. InFotonics Center on Joensuun yliopiston alainen kansainvälinen huippuyksikkö, joka on erikoistunut värien digitaaliseen mallinnukseen. Digitaalisen tekniikan kehittyminen on tuonut uusia tarpeita, kuvaannollisesti uuden sävyn värien tutkimiseen ja tulkintaan.

Näyttelyn Japani-osassa kävijä voi tutustua siihen, miten digitaalisen väritutkimuksen tuloksia hyödynnetään Japanin historian kansallismuseossa Rekihakussa. Myös Pohjois-Karjalan museon esineitä on ensimmäistä kertaa kuvattu uudella digitaalisella tekniikalla tätä näyttelyä varten.

Näyttelyn yksi lähtökohta oli esitellä värejä sekä fyysisessä näyttelytilassa että multimedian ja verkkomateriaalin avulla. Tällä tavoin on mahdollista vastata erilaisten museon kävijöiden tarpeisiin ja laajentaa käyntikokemusta uusille alueille. Näyttelyssä on esillä neljä multimediaesitystä, joiden kautta voi tutustua värilämpötilaan, ikonimaalarien väripalettiin, kimonon koristeluun sekä siihen kuinka värejä tulkitaan ajasta ja paikasta riippuen. Lisäksi näyttely jatkuu digitaalisena internetissä osoitteessa http://digimuseo.joensuu.fi

Lisätietoja:
Amanuenssi
Iiris Heino
Pohjois-Karjalan museo
050- 351 8608
iiris.heino@jns.fi

23.1.07

Väristyksiä Hyvinkäällä 23.1.-15.4.2007



Suomen käsityön museon Väristyksiä -värinäyttely on lähtenyt kiertämään. Tällä kertaa Väristyksiä on esillä Hyvinkäällä, lasten ja nuorten kulttuurikeskuksessa, Villa Artussa (Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää). Näyttely on esillä 23.1.-15.4.2007 ja Villa Arttu avoinna joka päivä kello 12-16.

Näyttelystä on saatavilla myös Jälkiväristyksiä -näyttelyjulkaisu, jota voi ostaa tai tilata Suomen käsityön museon museokaupasta, avoinna ti-su klo 11–18, puh. (014) 624 945, craftmuseum.info@jkl.fi

22.1.07

Retliini

Kretliinistä, retliinistä, kretuliinista ja retuliinista (ja mitä muita nimityksiä niitä lieneekään) tulee Coloriaan aina silloin tällöin kyselyitä. Ihmetellään, mistä ihmeen väristä on oikein kysymys. Muutamia viikkoja sitten sain Coloriaan tällaisen viestin: Lila ja violetti olivat täysin tuntemattomia tunsin vain retliinin.

Sana (kretuliini, gretliini, gredliini) on alunperin ruotsin laina (gredelin) ja sanan käyttö on ollut yleisempää länsirannikolla kuin sisä-Suomessa. Verkosta nyt hävinnyt suomi-raahe -sanakirja sanoi retliinin vastaavan lilaa; suomi-pori -sanakirjassa mainitaan sinipunainen=kretliini

Toisaalta Eero Lempiäisen muistelot -sivulla kerrotaan kirstinäläisestä lapsuudesta Uudellakirkolla Viipurin läänissä: Laskuopin suojapaperitkin jokainen toi kotonta mutta laskuvihon ja mallikirjaimisen harjoitusvihkon kannet saivat suojapäällyksen opettajan jakamasta ”retliini” sinertävästä paperista.

Puutarha.netin keskustelupalstalta löytyy useampikin sanaan viittaava lause: Vuohenkello tosiaan ei yleensä ole noin puhtoisen sininen vaan enemmän kretliini. / Alpha-niminen kiiltoleimu minulla on (ei noin paljon kretuliinia kuin kuvassa, siis enemmän heleän, meniskö aniliinin, punainen). / Väri oli kretuliinia! Siis ihan ehtaa violettia! Sanaan löytyi myös joitakin viittauksia mm. blogeista - mutta google löysi sanoja vain kymmenissä laskien. Ainakin kuriositeettina sana elää kuitenkin nykyäänkin.

Elsa Beskowin lastenkirjoissa suomeksi seikkailivat Täti Vihreä, täti Ruskea ja täti Sinipunainen (ja setä Sininen), ruotsiksi Tant Grön, tant Brun och tant Gredelin.


Alunperin ruotsinkielen gredelin / gridelin on ollut väännös ranskan pellavanharmaasta gris de lin. Ehkä harmaasta ollaan päädytty violettiin, koska pellavassa on hieman violetihtava kiilto. Ruotsissa gredelin -sana on ollut tuttu 1600-luvulta lähtien. Sitä ei mainittu suomalaisissa sanakirjoissa vielä 1800-luvulla.

Ruotsinkielessäkään gredelin -sana ei taida olla enää mitenkään yleinen: googlaus tuotti 50700 tulosta - ja kun hausta vähentää sanat tant ja Beskow, jäljelle jää 797 tulosta. Niistäkään suurin osa ei käytä sanaa värimerkityksessä, vaan sana elää mm. liikkeiden nimissä. Forskning & Framsteg 4/06 on kysynyt artikkelinsa otsikossa Varför har gredelin blivit lila?, mutta valitettavasti sivua ei sen tarkemmin päässyt tutkimaan.

Linnés sexualsystem klass 24 kertoo munakoisosta: Färgen på grönsaken är vanligtvis blåsvart eller gredelin och formen avlång eller äggformad.

Englanninkielinen Webster's Revised Unabridged Dictionary -sanakirja (1913) selittää sanan gridelin: [F. gris de lin gray of flax, flax gray.] A color mixed of white, and red, or a gray violet. [Written also gredaline, grizelin.] --Dryden. Mawson, C.O.S., ed. (1870–1938). Roget’s International Thesaurus (1922) listaa sanan gridelin yhtenä purplen synonyymina: [Nouns] purple; blue and red, bishop's purple; aniline dyes, gridelin, amethyst; purpure; heliotrope.; Wordcraft Dictionary puolestaan kertoo sävyksi harmahtavan violetin.

Onko siellä joku, joka käyttää retliiniä tai kretuliinia tai jotain sen serkkua ihan puhekielessään?

20.1.07

Englanninmatkaajille vinkkiä: Indigo : A Blue To Dye For

Indigo : A Blue To Dye For kiertonäyttely on esillä ensimmäiseksi Manchesterissa (The Whitworth Art Gallery) 20.1.-15.4. 2007, ja sen jälkeen Plymouthissa (City Museum and Art Gallery, 19.5.-1.9. 2007) ja Brightonissa (Brighton Museum and Art Gallery, 29.9.-6.1.2008). Näyttely on Manchesterin yliopiston The Whitworth Art Galleryn tekstiilipuolen amanuenssin Jennifer Harrisin koostama ja konsultoimassa on ollut Jenny Balfour-Paul, Indigo -kirjan (British Museum Press 1998) kirjoittaja. (Kirjaa ei saa enää mistään, mutta liikenteessä on ollut huhuja sen uudelleenjulkaisemisesta...) Näyttely käsittelee indigon tarinan niin kattavasti kuin vain voi: historian alusta nykypäivään ja indigon käytön ympäri maailmaa.

Indigo: A major exhibition of indigo-dyed artefacts from around the world, ranging from William Morris chintzes to blue jeans, from West African adire cloths to installations by internationally renowned textile artists from Europe and Japan.

Edit: Tein eilen pienen ulkonäkömuutoksen blogiin, kun alkoi tuntua vähän tunkkaiselta... Kaikkien värien joukosta valitsin sitten taustalle... valkoisen :)

19.1.07

Project Spectrum II


Neuleiden harrastajille tiedoksi: Project Spectrum II starttaa helmikuussa. Projekti on jo toinen sarjaansa, mutta itse kuulin siitä ensimmäisen kerran vasta tänään, kun Nanuska, Colorian lukija, siitä vihjaisi. Innostuin projektista heti: se on hieno osoitus yhteisöllisyydestä ja virtuaalisesta yhdessätekemisestä!

Project Spectrum II alkaa helmikuussa. Kahden kuukauden jaksoille on valittu aina kolme väriä tai väriryhmää, joista voi valita yhden, kaksi tai kaikki kolme. Tarkoitus on, että osallistujat tuottavat jotain käsillään (neulovat, askartelevat, ottavat kuvia jne.) kunkin kauden värien mukaan.

Lainaus sivulta:
Colors inspire. Colors elicit deep emotions and memories. Colors symbolize life events and the changing of the seasons. We surround ourselves with color - in our homes, in our gardens, and even on our dinner plate.The idea of Project Spectrum is simply a celebration of the colors around us, and taking the time to notice them. Participants can dye, crochet, weave, decoupage, spin, build, stitch, knit, paint, scrapbook, construct, sew, quilt, cook, grow, collage, photograph, bake, or bead items in that color group (of course all arts and crafts that I missed are totally welcome as well!).


Project Spectrum II -värit:
Helmi/maalis: sininen, valkoinen, harmaa
Huhti/touko: vihreä, keltainen, vaaleanpunainen
Kesä/heinä: punainen, musta, metallivärit
Elo/syys: ruskea, oranssi, violetti

Kuvia voi käydä katsomassa mm. projektin flickr-sivuilta ja mukaan voi liittyä täyttämällä liittymislomakkeen. Liittyjällä pitää olla nettisivu tai blogi, mutta em. flickr-sivulle voi laittaa projektejaan kuka vaan!

18.1.07

Värit 2007


Iltiksestä luin eilen, että Golden Globe -gaalassa säkenöivät valkoisen ja metallin eri sävyt ja juuri luin Dexignerin sivuilta, että Pantone on valinnut vuoden 2007 värinsä: Chili Pepper 19-1557. "Syvä ja mausteisen punainen" sanotaan tiedotteessa Mitäs muuta tälle ja ensi vuodelle on luvassa? Pikagooglaus.

Väriennusteet kaudelle 2007/2008 ovat varsin samanlaisia ympäri verkkoa. Yleisesti mainittuna tämän vuoden trendinä ovat voimakkaat väriyhdistelmät, etenkin kirkas vaaleanpunainen. Myös luonnonvihreät, voimakkaat oranssit, viininpunaiset ja kirkkaat keltaiset sekä syvät ja intensiiviset suklaan värit ovat suosiossa. Punaiset ovat voimakkaina, keltaiset aurikoisina, vihreät kellertävän sävyisinä ja siniset turkoosiin taittuen. Oranssin ennustetaan syrjäyttävän punaisen 2007. Neutraaleja värejä sekoitetaan kullan, ruskean, purppuran ja violetin sävyihin. Etenkin violetti on kovassa nousussa - purppurasävyjen ennustetaan räjäyttävän pankin ("purple - the new neutral"). Terrakottavärit voimistuvat. Sävyt yleensäkin syvenevät ja niissä näkyy ruskean ja metallisen kuparinsävyn vaikutus ("copper is huge"). Tulevana talvena värit tummenevat mutta ovat sävykkäämpiä kuin tänä vuonna.

...niin... ja niitä värien nimiä....: Golden Apricot. Strawberry Ice. Cafe Creme. Think cinnamon, gourmet chocolate, Turkish coffee. Think tortoiseshell. Roule Rouge. Blood Orange. Koi. Lovely. Snappy. Sunrise. Terracotta orange. Hollyhock. Green Sheen. Silver Peony. Tarragon. Grapemist. Sky Blue. Nostalgia. Seiche. Criquet. Chlorophylle. Eau. Mentha. Libellule. Foin. Pollen. Melon. Deillet. Corail. Pieuvre. Bulbe. Pivoine. Pois de senteur. Soufre. Tourmaline. Roche. Ambre. Augue marine. Améthyste. Lapis. Réglisse. Galet. Dune. Anémone. Tempéte. Cumulus. Océan. Bois flottè. Varech. NORDIC. PORCELAIN. INTENSITY. MINT. MOJITO. REFRESH. PEWTER. WEATHERED. CHARCOAL. HUT. HERITAGE. VICTORIANA. SIENA. BRONZE. CORAL. Finale. Tenor. Sharp. Aria. Soprano. Encore. Bounty. Elixir. Balm. Mantle. Potion. Scent. Cloak. Omen. Spirit. Hope. Flexible Gray. Turkish Coffee. Gray Screen. Grandeur Plum. Resounding Rose. Quixotic Plum. Jargon Jade. Arresting Auburn. Mocha. Candid Blue. Determined Orange. Indigo. Bosc
Pear. River Rouge. Smokey Topaz. Kendal Green. Quite Coral. Curry. Jacaranda. Ravishing Coral. Peach Fuzz. Cooled Blue . Lucent Yellow. Dancing Green. Mocha. Lightweight Beige.


Vain muutamia mainitakseni.

Pantonen värejä 2007
Sherwin-Williams 2007 Color Forecast

14.1.07

Värimorsingolla syöpää vastaan

Uutisia maailmalta.

Glukobrassisiini (joissakin paikoin kirjoitettu myös glukobrassikiini), on huomattu tehokkaaksi vasta-aineeksi syöpää vastaan. Glukobrassisiini esiintyy kaalikasveissa (Brassicaceae) yleisesti ja sen yleisin lähde on parsakaali, mutta nyt on Bolognan yliopistossa Italiassa on havaittu, että morsinko sisältää esiintyvää glukobrassisiinia jopa kaksikymmentä kertaa enemmän kuin parsakaali. Kasvissa glukobrassisiini hoitaa puolustusjärjestelmää: kun esim. kasvin lehtiä vahingoitetaan, sen määrä nousee jopa 30%. Sen johdannaiset voivat jopa tappaa joitakin kasvisyöpäläisiä. On osoitettu, että glukobrassisiini huuhtoo elimistöstä syöpää aiheuttavia aineita. Runsaasti esimerkiksi parsakaalia syövillä tupakoitsijoilla on keukoissaan vähemmän syöpää aiheuttavia aineita, mutta erityisen tehokkaaksi aine on osoittautunut rintasyöpää vastaan. Tutkijat ovat kehittäneet edullisempaa tapaa tuottaa glukobrassisiinia, mutta suurtuotantoa odotellessa: parsakaalia lautaselle. (Äiti oli siis oikeassa.)

Värimorsingon väriaine, indigo, ei suoranaisesti liity tähän ilmiöön. Mutta ehkä tässä on syy siihen, että monissa tarinoissa kerrotaan, ettei värimorsingon sinisellä voi tatuoida, koska haava parantaa itse itsensä.

8.1.07

Miksi ultramariini haalenee?


Tuli taas lueskeltua tiedelehtiä...
Ultramariinia on pidetty kestävänä väriaineena, mutta etenkin vanhoissa freskoissa luonnon ultramariinisiniset ovat haalistuneet. Englanninkielessä haalistumiselle on nimikin, ultramarine sickness, ultramariinisairaus.

New Yorkin yliopiston kemian apulaisprofessori Alexej Jerschow ja Pratt -instituutin kemian professori Eleonora Del Federico ovat työryhmänsä kanssa tutkineet ultramariinipigmenttejä ja selvittäneet haalistumismekanismin. Jerschow ja Del Federico teettivät ultramariinisinistä sisältäviä freskoja ja säilyttivät niitä kaksi viikkoa kosteassa kammiossa. Tuona aikana freskojen väri muuttui kellanharmaaksi.
Freskojen näytteitä tutkittiin NMP-tekniikalla (ydinmagneettinen resonanssimenetelmä). Se perustuu perustuu radiotaajuisten pulssien aiheuttamalle resonanssille atomissa: voimakkaassa magneettikentässä atomit tuottavat radiotaajuista säteilyä, kun niille annetaan erilaisia pulsseja. Kukin atomi säteilee omalla taajuudellaan, joten vertaamalla pulsseja voidaan päätellä atomien keskinäiset sijainnit ja myös muutokset materiaalin rakenteessa.

Ultramariinin värimolekyyli (kromofori) muodostuu kolmesta rikkiatomista ja elektronista. Ultramariinipigmentissä alumiini ja piioksidi muodostavat eräänlaisen "häkin" kromoforin ympärille; voimakas sininen väri muodostuu tästä rakenteesta. Tämä rakenne ei kestä hyvin koskeutta ja happoja. Jos rakenne rikkoutuu ja kromofori pääsee vapaaksi alumiini/piioksidihäkistään, väri alkaa haalistua.

Testiolosuhteissa kammion kosteusprosentti oli 85%, joten reaaliolosuhteissa moista pikahaalistumista tuskin on odotettavissa. Mutta haalistuminen saattaa olosuhteista riippuen olla nopeaakin. Del Federico on kuvannut haalistumista Discovery Newsille: [Michelangelon] Viimeistä ehtoollista restauroitaessa restauroitsijat löysivät ylimääräisen kerroksen ultramariinia, mikä tarkoittaa, että taiteilija vahvisti väriä... Tämä tarkoittaa että Michelangelo on saattanut kokea ultramariinin haalistumisen kostean ilman vuoksi.

Tieto siitä, mikä värin haalistumisen mekaniikka on, helpottaa vanhojen teosten entisöintiä ja keinoja, joilla vanhoja freskoja voi suojata.

7.1.07

Uranuksen siniset renkaat ja Jupiterin punainen pilkku

Muutama viikko sitten sähköpostiini tippui viesti: Miksi Uranuksen renkaat ovat siniset? Kaksi päivää aikaisemmin sain kysymyksen: Mikä on Jupiterin punainen piste?
Liikutaan alueella (heh...avaruudessa), josta minulla ei ole juurikaan tietoa. Pitää siis etsiä.

Uranuksen sinisillä renkailla tarkoitetaan Uranuksen uloimpia, kirkkaansinisiä renkaita, jotka löydettiin vasta 2005. Myös Saturnuksen uloimmat renkaat ovat kirkkaan siniset, mutta muita vastaavia tapauksia ei aurinkokunnastamme tunnetakaan. Kaikki muut renkaat (Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen ympärillä) ovat punertavia. On mahdollista, että punainen väri johtuu materiaalista itsestään; se voi olla esimerkiksi rautaa.

Berkeleyn astronomian professori Imke de Pater sanoo syyksi sen, että sininen väri tulee kiertävien partikkelien pienestä koosta. Muut renkaat ovat punaisia ja niillä kiertävät partikkelit ovat suurempia. Useiden tiedemiesten mielestä esim. Saturnuksen sininen E-rengas koostuu pienestä pölystä, kaasusta ja jääpartikkeleista. Kummankin planeetan, sekä Uranuksen että Saturnuksen, sinisen renkaan lähellä sijaitsee kuu. Tiedemiehet uskovat, että pienet partikkelit ovat selviytyneet kuun vetovoimalta - suuremmat ovat joutuneet kuun vetovoiman piiriin ja kevyemmät ja pienet jääneet pyörimään kiertoradalleen.


Jupiterin punainen pilkku. © NASA

Jupiterin punainen pilkku on puolestaan itse asiassa oman aurinkokuntamme suurin pyörremyrsky. Wikipediassa tiedetään kertoa: Sata vuotta sitten pilkku oli kaksi kertaa nykyistä suurempi, eli sen pituus oli 50 000 km ja leveys 11 000 km, tämän jälkeen pilkku on pyöristynyt kutistuen pituussuunnassa.

Physorg.com -sivusto tiesi lokakuussa otsikoida Jupiter's Little Red Spot Growing Stronger. Suuren punaisen pisteen lisäksi Jupiterilla on useita muitakin (pyörre)myrskyjä, jotka näkyvät erivärisinä läiskinä. Niistä yksi punainen läiskä on kasvamassa nopeasti: viime vuoden lopulla se oli vielä valkoinen läiskä, mutta vauhdin kovetessa väri on muuttunut punaiseksi. Amy Simon-Miller (NASA / Goddard Space Flight Center) kertoo, ettei aiemmin ole nähty, kuinka Jupiterin myrsky voimistuu ja muuttuu punaiseksi väriltään.

---

Tuossa Uranus- ja Jupiter-juttuja tutkiessani löysin myös Science Daily- lehden otsikon Scientists Find Possible Origin Of Mysterious Red And Blue Lights In The Milky Way Galaxy. Juttu avaruuden mysteerisistä punaisista ja sinisistä valoista meni tänään hieman yli hilseen, mutta kaikki selitykset ja kommentit artikkelia koskien otetaan riemuiten vastaan!

4.1.07

Colorian +/-/0 -kysely


Taitaa olla vihdoinkin aika ruveta jotenkin purkamaan Colorian kyselyihin tulleita vastauksia. Vuosi alkoi kolmella Colorian kyselyitä koskevalla tiedustelulla, joten ilmeisesti asia kiinnostaa. Alkuperäinen ajatukseni oli laittaa vastauksia visuaaliseen muotoon ja kaivella niitä tarkemmin, kun vastauksia on tullut tuhat. Tasan kolme vuotta sitten aukaisemani lempivärikyselyn kohdalla tuo määrä ylittyi jo ajat sitten; vuoden 2006 loppuun vastaajia oli kertynyt 1268. Toukokuussa 2004 auenneeseen inhokkivärikyselyyn on vastannut 875 ihmistä ja samaan aikaan auenneeseen Mitä väreistä mieleen -kyselyyn on tullut hieman alle 700 vastausta - niitä päivittelenkin sivuille kuukausittain. Plus-miinus-nolla -kysely on ollut verkossa lokakuusta 2005 ja siihen on kertynyt 587 vastausta. Kaksi kuukautta verkossa olleiden uusimpien kyselyiden tuloksia olen luvannut esille kesällä 2007, mutta toisaalta, olisi kiva odottaa niihinkin vaikka 500 vastausta kuhunkin tai pitää kyselyä auki vaikka tasan vuoden... Uusimmista viikonpäivä-kyselyyn on tullut 51, numerot-kyselyyn 21 ja kirjaimet-kyselyyn 9 vastausta.

Tasaiseen tahtiin tulee tiedusteluja siitä, voiko värikyselyjen aineistoa käyttää omassa tutkimusaineistossaan. Minun puolestani kyllä ja toimitan mielelläni materiaalia, kunhan sitä käytettäessä muistetaan, etten ole kyselyitä tehdessäni ollut hakemassa tieteellistä aineistoa vaan oikeastaan kyselyt avattiin vain huvin vuoksi. Tieteellisestä näkökulmasta kyselyissä on varmasti puutteita ja varmaan jotkut ovat käyneet vastaamassa kyselyyn muutamankin kerran. Mutta kyllähän kyselyistä jotain suuntaa saa.

Mutta nyt se fanfaarihetki: +/-/0 -kysely on jonkinlaisessa graafisessa muodossa verkossa! Tein tämän pikaisesti ja päädyin laittamaan palkit vaakatasoon, mutta jos joku haluaa miinuksensa alas (eikä vasemmalle) ja plussansa ylös (eikä oikealle), kääntäköön päätään 45° oikealle tai printatkoon sivun ja kääntäköön paperin :) Esillä on vain plus- ja miinus-maininnoista kerättyä dataa, mutta koska tuosta nimenomaisesta kyselystä on tiedusteltu niin paljon (naisten ja miesten välisistä eroista, ikäryhmistä, yli 51-vuotiailta naisilta eniten plussia saaneista väreistä jne.), tulen jatkossa täällä blogissa vastailemaan kaikkiin kysymyksiin erikseen ja vääntämään noita tietoja kaikenlaisiin kaavioihin. Samalla päivittelen myös tietoja tuolle kyselysivulle - eli kannattaa käydä sielläkin lurkkimassa.

3.1.07

Hulda Kontturi: Luonnonväreillä värjäämisestä


Viime viikolla tein pitkästä aikaa divarikierroksen - ja mitä löysinkään! Kirjasen, joka on mm. Jyväskylän kaupunginkirjastosta "kadonnut" - joko väärässä hyllypaikassa tai todennäköisemmin varastettu. Hulda Kontturin Luonnonväreillä värjäämisestä on Hellenin värjäyskirjan rinnalla toinen suomalainen värjäyskirjaklassikko. Ostamani kirjanen on toinen laajennettu painos vuodelta 1945.

Ensimmäisenä tietenkin yritin googlata Hulda Kontturin elinvuodet, jotta tietäisin, milloin kirja vapautuu Coloriastoon laitettavaksi. Verkko löysi viitteitä hämmästyttävän vähän, eikä edes Wikipedia tarttunut asiaan. Etsinköhän ihan oikein? Vaikka tiedän kyllä, että kaikenlainen käsityöhön liittyvä tietous on Wikipediassa vielä kadoksissa...

Tiedän, että Kontturi teki kansallispukusäätöä vielä 1950-luvulla, joten ainakin parikymmentä vuotta on odoteltava, ellei lupaa digitaaliseen julkaisuun saa jostain muualta... Kirjanen on Pellervo-seuran julkaisema, joten meilasinpa Pellervo-seuraan ja kysyin lupaa. Katsotaan nyt, tuleeko sieltä vastausta!

Eli vaikka näkyvää jälkeä ei vielä olekaan missään, Coloriasto on hiljalleen muotoutumassa betaversioonsa. Apurahaa sivuston muokkaamiseksi kunnon tietokannaksi ollaan hakemassa, mutta ainakin näin alkuun jutut menevät verkkoon ihan käsipelillä...