Colorian huhtikuu Facebookissa

The Alchemy of Colour

Kenen tie Manchesteriin käy lähiaikoina, ei kannata missata The Alchemy of Colour -näyttelyä, joka on esillä The John Rylands Libraryssa 27.8.2018 saakka. Kannattaa myös seurata kirjaston YouTube-tiliä, koska sinne on ilmestynyt jo muutamia hienoja lyhyitä tietoiskuja pigmenteistä - ja ehkä lisää on todennäköisesti tulossa.
https://www.youtube.com/channel/UCw9-1s_M40MaKFh4XqbU9cw
http://www.library.manchester.ac.uk/rylands/whats-on/colour/

Uusia värejä - ja vähän sinisestä

Uusien pigmenttien löytöretket eivät ole vielä lähelläkään loppuaan! Muutama vuosi uusi huikea sininen YInMn oli otsikoissa, ja nyt on hakusassa uusi punainen!
The Quest for the Next Billion-Dollar Color, Zach Schonbrun 18.4.2018 Bloomberg

En malta kyllä olla kommentoimatta, että tässäkin ingressissä on vähän väärää tietoa, jota on toisettu tämän uuden sinisen pigmentin yhteydessä melkein jokaisessa uutisessa: YInMn ei ollut ensimmäinen sininen kahteensataan vuoteen. 1800-luvun loppupuoliskolla alkanut kivihiilitervavärien keksiminen tuotti kokonaisen orgaanisten värien sarjan, joiden joukossa oli myös useampia sinisiä värejä, joista myös substraattipigmenttejä valmistettiin.Monet niistä ovat häipyneet unholaan, mutta käytössä ovat mm. 1900-luvun alussa keksitty indantreenisininen sekä 1920-luvulla keksitty ftalosininen - jälkimmäiseen on varmaan jokainen tutustunut joko farkkujen värinä tai kuulakärkikynissä - tai sekä että.

Luonnonvärit ja terveys

Betaniini selättää alzheimerin?
Popsi, popsi... punajuurta! Punajuuret saavat violetin värinsä betaniinista, ja nyt on tutkimuksissa saatu merkkejä siitä, että nimenomaan betaniini estää amyloidiproteiineja sakkaantumasta. Tätä amyliiniproteiinien sakkaantumista ja niiden muodostamaa "plakkia" on pidetty yhtenä dementoitumisen syynä. Vielä tarkennukseksi, että missään ei mainita, auttaako syöminen mitään... Toisaalta samassa artikkelissa mainitetaan The Journals of Gerontology Series -sarjassa julkaistusta tutkimuksessa, joka osoitti, että punajuurimehun juominen ennen aerobista harjoitusta sai veren kiertämään aivoissa paremmin.
Can beets tackle Alzheimer's at its root? (Maria Cohut, 22.3.2018 Medicinal News Today)

Mustikka selättää syövän?
Mustikan väriaineista löytyi uusia terveysvaikutuksia – Tutkijat pitävät uuden syöpälääkkeen kehittämistä mahdollisena (Katri Kallionpää, 9.4.2018 Helsingin Sanomat) "Eniten väriaineita on punaisissa, sinisissä ja violeteissa marjoissa, kuten mustikassa, mustaherukassa ja puolukassa. Erityisen paljon niitä on läpeensä violeteissa suomalaisissa metsämustikoissa." Kyse on antosyaaneihin kuuluvasta syanidiini-väriaineesta, joka on väriaineena useissa punaisissa marjoissa ja ruusuissa. Syanidiinia voisi luonnehtia purppuranpunaiseksi, mutta antosyaanit ovat kovin pH-herkkiä, joten väri vaihteleekin.

Artikkelit ja linkit

The Link Between Japanese Samurai and Real Indigo

Pisalaisen professorin esseessä palataan aiheeseen, näkivätkö kreikkalaiset sinisen värin vai eivät -
 The sea was never blue (Maria Michela Sassi, Aeon)

Lisää sinistä sinisen ystäville taiteessa The Secret History of the Color Blue - lyhyesti, mutta komean kuvituksen kera. (Maude Bass-Krueger, Google Arts & Culture)

Syvemmälle mikroskoopin alle mentiin artikkelissa Revealing Old Masters pigment grades by synchrotron X-ray diffraction (5.4.2018 ESRF)



Vermeerin Tyttö ja helmikorvakoru -maalausta tutkitaan oikein kunnolla ja tutkimusryhmä pitää blogia nimeltään Girl with a Blog, josta löytyy tietoa myös Vermeerin käyttämistä pigmenteistä. Kaiken muun mielenkiintoisen ohella.

Teestä, teen väristä ja siitä, miksi sitruuna muuttaa teen väriä: I’ve always wondered: why does lemon juice lighten the colour of tea? Ruoka- ja juomateemaa myös tämä: Japanin Starbucks lanseerasi alkukeväästä kirsikankukista inspiroituneen vaaleanpunaisen Sakura-juomasarjansa: Starbucks Japan Debuts Massive ‘Sakura’-Themed Series Including Pink Beverages (Yoon Sann Wong, 9.2.2018 Taxi)

Jälleen kerran visiitti Harvardin taidemuseon mielettömän hienoon pigmenttikokoelmaan... ja kuuden erityisen pigmentin tarinat! (Ei ehkä kuitenkaan kaikkein harvinaisempien, mitä otsikko lupailee...): The Crazy Stories Behind 6 Of The World’s Rarest Colors (Katharine Schwab, 22.3.2018 CO Design)

Designboom-sivulla esiteltiin brooklyniläinen rakennus, jossa jokainen huone oli maalattu eri värillä. Tämä ei (onneksi?) ole kuitenkaan oikea talo, vaan taideteos: taiteilija CJ Hendryn Monochrome oli nähtävillä 5.-8.4.2018. monochrome madness: the brooklyn 'house' where each room is painted a different color (Nina Azzarello, 3.4.2018 DesignBoom)

monochrome madness: the 'house' where each room is painted a different color from designboom on Vimeo.

Coloriasto

Kotiteollisuus -luvussa Samuli Paulaharjun Kuvauksia Hailuodosta -kirjasta (Kansanvalistusseuran toimituksia 167, Raittiuskansan Kirjapaino, Helsinki 1914) kerrotaan lyhyesti myös värjäyksestä. Luonnosta kerättiin värejä, mutta myös ostettiin. Ja: Oikea turkinpunainen oli ennen hyvin kallista. Yksin värjäys maksoi 4 markkaa naulalta. "Sitte tuli se vähä halavemmaksi, kun Venäjä otti Turkilta Vähän-Aasian, josa on se turkinpunainen järvi, josta saa'aan sitä turkinpunaista. Se on sitä ehtafäriä se."

Maaseudun talot harmaista wärikkäiksi ja siistityiksi. (Kainuun Sanomat 49, 6.5.1926) - jutussa paitsi harmiteltiin maaseudun rakennusten yleistä rumuutta ja harmautta ja kartanoalueiden epäsiisteyttä annettiin ohjeet punamultamaalin tekemiseen.

Coloria-ryhmä

Coloria-ryhmässä jaettiin jälleen tietoa kursseista ja näyttelyistä.
14.4. LUENTO Perinnemaalit ulos ja sisälle, Tampereen rakennuskulttuurin keskus
20.4. TYÖPAJA Paper + Colour Lab Workshop, Barcelona
9.6. KURSSI Värejä luonnosta, kasvivärjäyskurssi, Tampereen rakennuskulttuurin keskus

Musta galaksi - raidallisia tomaatteja ja muuta ruoalla leikkimistä

Israelilainen Technological Seeds DM on luonut tummasävyisen tomaattilajikkeen risteyttämällä tomaattia villien lajikkeiden kanssa, ja sen firma on sitten ristinyt hienolla scifinimellä Black Galaxy. Tomaatti on "musta" (eli hyvin tumma) ulkopuolelta ja tomaatinpunainen sisäpuolelta. Tomaatin on sanottu olevan jopa normaalitomaattia terveellisempi, koska sen tumma väri on aikaansaatu samantyyppisellä pigmentillä kuin mitä löytyy mustikoista. Näin ollen uusi tumma lajike voi olla varsinainen terveyspommi: tumman antioksidanttivärin lisäksi tomaatista löytyy vitamiini C:tä ja lisäksi punaisesta tomaatista löytyvää väriainetta, lykopeenia, joka itsessään vähentää riskiä sairastua sydäninfarktiin, aivohalvaukseen, eturauhassyöpään... (Ja huom.! Lykopeeni on siitä mielenkiintoinen väriaine, että se imeytyy parhaiten kuumennetusta ruoasta - siis lykopeenin saantia ajatellen laadukas tomaattimurska on parempi vaihtoehto kuin tuoreet tomaatit!)

Värifanin mielestä mielenkiintoisin juttu tässä ei ole kuitenkaan tomaatin tummuus tai sen ravintoarvot ja terveellisyys, vaan sen valosensitiivisyys: tumma pigmentti muodostuu valossa. Varjossa olevat kohdat jäävät vaaleammiksi. Niinpä tuloksena voi olla myös raidallisia tai muuten kuvioillisia tomaatteja - vahingossakin, jos osa hedelmästä jää varjoon.

Mustan tomaatin on tarkoitus debytoida julkisesti maailmanlaajuisilla Arava Agricultural R&D -expossa, jonne on odotettavissa myös muita vihannes- ja hedelmämaailman ihmeitä, värisensaatioiden joukkoon lukeutuvat punaiset sitruunat ja kelta-purppura-vaaleanpunaraidalliset porkkanat.



Israeli farmers develop black tomatoes, Sarit Sardas-Trotiino (Ynet News 27.1.2012)
A dark day for the salad counter – Israeli scientists breed black tomato, Katie Silver (Daily Mail 31.1.2012)

ps. Asiasta ensimmäisenä uutisoineen Ynet News -sivuston keskustelupalstalla purppuraisesta porkkanasta näyttää nousseen pieni hälinä, mutta itseasiassa purppuraporkkanoissahan ei itsessään ole mitään uutta - sehän oli yksi porkkanan alkuperäisistä väreistä... Tästä on ollut juttua Coloria-blogissa: Porkkanan väri (23.7.2009)

Valve vie ja uni palauttaa värinäkökykyämme?

Teksasissa Houstonin yliopistossa on tutkittu unen vaikutuksesta värinäköön. Unen vaikutuksesta ihmisen havainnointikykyyn ei ole juurikaan tutkittu, joten tutkimuksessa liikutaan varsin uudella maaperällä ja tulokset ovat olleet kiinnostavia. Tutkija Bhavin Sheth kertoo, että tutkimustulosten mukaan värin hahmotuskykymme muuttuu valveillaoloaikanamme ja palautuu takaisin neutraaliin tilanteeseen unen aikana. Tutkimuksen mukaan valveillaolon jälkeen testissä näytetty harmaa nähtiin voimakkaasti vihertävänä, mutta yön nukkumisen jälkeen värinäkö "nollaantui" ja harmaa havaittiin harmaana.

Tutkimus esiteltiin viime vuoden Associated Professional Sleep Societies LLC:n vuosittaisessa tapaamisessa SLEEP 2010. Kaikki tapahtuman esittelyt on luettavissa Sleep-julkaisusta http://www.journalsleep.org/PDF/AbstractBook2010.pdf (HUOM! yli 10 mb); esittely 0106 löytyy sivulta 39.

Sleep colors your view of the world: Study suggests sleep may restore color perception (EurekAlert 9.6.2010)

Uusi valo - uusi väri: vakuumiultravioletti!

Thomas Jefferson Labissa on onnistuttu tuottamaan erityinen laservalo, joka on saanut nimen Vacuum Ultraviolet (10 eV photonia, 124 nanometriä). Sata kertaa mitään muuta valoa kirkkaampi laservalo saatiin tuotettua tyhjiössä. Tyhjiöstä (vacuum) valo sai nimityksensäkin, sillä ilman molekyylit absorboivat sen, joten valo voi syntyä vain tyhjiössä.

Vaikka vastaavan voimakasta vakuumiultraviolettia ei olekaan koskaan aiemmin tuotettua, itse termi vacuum ultraviolet (VUV) ei ole uusi. Vuonna 1893 saksalainen fyysikko Victor Schumann havaitsi alle 200 nanometrin ultraviolettisäteilyn, joka absorboitui voimakkaasti ilmaan - ja tuosta syystä sai jo tuolloin nimensä. Ultraviolettivaloista tavan pallontallaajalle lienee ultravioletti A (UVA), joka myös mustana valona tunnetaan (400–315 nm). Sen jälkeen listalta löytyvät ultravioletti B (UVB; 315–280 nm) ja C (UVC; 280–100 nm). Tyhjiöultravioletin jälkeen on vielä low ultraviolet (LUV; 100–88 nm), super ultraviolet (SUV; 150–10 nm) ja extreme ultraviolett (EUV 121–10 nm).

Jefferson Lab Laser Twinkles in Rare Color (Jefferson Lab News, 22.12.2010)
Laser Tricks: Making a New Color (Discovery News / Tech News, Amy Dusto, 27.12.2010)

Osallistu tutkimukseen: Luonnonväreillä värjättyjen tuotteiden käyttökokemukset

Lapin yliopistossa opiskeleva Riikka Koistinen tekee gradua luonnonväreillä värjätyn tuotteen kokemisesta ja toivoo saavansa luonnonvärituotteita käyttäneiltä kuluttajilta kommentteja luonnonväreillä värjätyn tuotteen tarjoamista käyttäjäkokemuksista.

----------------------------

Kirjoita osoitteeseen rkoistin(at)ulapland.fi

• Kuinka hyvin värit ovat kestäneet käytössä? 
• Ovatko ne haalistuneet, muuttuneet vai säilyneet muuttumattomina? 
• Irtoaako väriä pesussa tai hankauksessa? Oletteko käyttäneet luonnonväreillä värjättyä tuotetta kuten kaupasta ostettua vai oletteko käsitelleet sitä hellävaraisemmin esimerkiksi pestessänne sitä? 
• Jos olette käsitelleet luonnonväreillä värjättyä tuotetta hellävaraisemmin, onko se johtunut materiaaleista, väristä vai siitä, että olette kenties tehneet tuotteen omin käsin ja sillä siksi on suurempi arvo, ettekä halua vahingossakaan lyhentää sen käyttöikää? 
• Onko esille noussut ongelmia, joita kaupasta ostetuissa tuotteissa ei ole? 
• Entä millaisia positiivisia tuntemuksia luonnonväreillä värjätty tuote/vaate herättää?

Tuote kuin tuote ja millainen kokemus tahansa; minua kiinnostaa tietää, millainen se on ollut.

Riikka Koistinen
Lapin yliopisto
Muotoilu, Vaatetus, Taiteen maisterisopiskelija
rkoistin(at)ulapland.fi

Preussinsininessä elämän alku

Mikä on maailman vanhin väriaine? Sama kysymys tuntuu kiinnostavan ihmisiä kovasti. Aina tähän saakka olen yleisesti vastannut, että yksittäistä vanhinta väriainetta on vaikea nimetä, vaikkakin maasta suoraan saatavia keltaisia, ruskeita ja punaisia okravärejä sekä mustaa hiiltä ja valkoista kalkkia on varmaankin käytetty ensimmäisinä. Tulikohan kuukauden takaisesta uutisesta nyt muutos vastaukseeni?

Science Daily -lehdestä nimittäin luin, että Astrobiology Centren (INTA-CSIC) tutkijat ovat huomanneet, että kun preussinsinisestä saa ammoniakkiliuoksiin liuottamalla muodostettua vetysyanidia, ureaa ja muita ainesosia, joita on pidetty oleellisina kaikkein alkeellisimpien molekyylien muodostumisessa. Mikäli oikein ymmärsin, tutkijat loivat preussinsinisen avulla varhaisen Maan kemialliset olosuhteet.

Eikä tässä vielä kaikki: yksi ryhmän jäsen, Ruiz Bermejo, selittää että preussinsinisen hajotessa myodostuu myös hematiitin edeltäjää:

In addition, when Prussian blue decomposes in this ammoniac, anoxic environment, this complex salt, called iron (III) hexacyanoferrate (II), also turns out to be an excellent precursor of hematite, the most stable and commonly found form of iron (III) oxide on the surface of the Earth.

Prussian Blue Salt Linked to Origin of Life (ScienceDaily 15.12.2009)

Colour: Design & Creativity

Verkkolehti Colour: Design & Creativity on julkaissut verkossa äskettäin (päivämäärästä huolimatta) uuden artikkelin: Influence of Background on the Colour Appearance of Images by Alain Trèmeau, Rafaël Nicolas and Eric Dinet.

Verkkolehti jatkaa juttujen julkaisua vähitellen, joten stay tuned.

Lehti löytyy osoitteesta www.colour-journal.org

Geeneillä aikaansaatu värinäkö

Coloria ja Coloriasto-sivustot ovat olleet pari kuukautta muiden töiden vuoksi hiljaiselossa, mutta mielenkiinnolla olen seuraillut maailmalta kantautuvia väriuutisia. Lyhyessä ajassa kansainvälisissä lehdissä on julkaistu paljon väriin liittyviä tiedepläjäyksiä, joista mielestäni mielenkiintoisin oli syyskuun puolenvälin tienoilla julkaistu uutinen värillisestä geenileikistä, jossa kahden aikuisen värisokean apinan, Daltonin ja Samin, värinäkö kyettiin korjaamaan geenejä fiksaamalla. Kaikki saimiriapinaurokset syntyvät värisokeina: ne kykenevät erottamaan vain keltaisen ja sinisen. Saimirinaaraat sen sijaan erottavat näiden lisäksi myös punaisen ja vihreän.



Colour blindness corrected by gene therapy (Nature News 16.9.2009)

Mysteerinen vihreä pigmentti

Etsiskelin tietoa renessanssiajan väreistä, kun törmäsin neljän vuoden takaiseen uutiseen aikanaan käytetystä - tai pikemmin käyttämättämästä - vihreästä pigmentistä. Sen mukaan vanhojen mestareiden, kuten Frans Halsin, Raphaelin ja Titianin maalauksissa on otaksuttu olevan vihreänä pigmenttinä kupariresinaattia, mutta hollantilaisen taidehistorioitsija Margriet van Eikema Hommesin tutkimus väittää toista. Van Eikema Hommes tutki tuolloisten taiteilijoiden teosten lisäksi myös heidän vanhoja maalireseptejään sekä kokeili valmistaa vihreää maalia.
Jutun mukaan maininnat kupariresinaatista vihreänä väriaineena nousivat puheenaiheeksi vasta 1914, kun Laurie-niminen kemisti löysi kaksi vihreän maalin ohjetta, joissa molemmissa vihreää maalia oli valmistettu liottamalla espanjanvihreää lämpimään vernissaan (mäntybalsamiin) ja synnyttämällä siten kupariresinaattia. Jälkeenpäin on kuitenkin huomattu, että nämä kaksi ohjetta oli tarkoitettu lasille, metallille sekä huonekalujen maalaukseen, ja että paneelille tai kankaalle maalaamista varten oli omat ohjeensa. Van Eikema Hommesin tutkimus osoitti, että vihreää väriä valmistettiin sekoittamalla hyvin hienoksi jauhettua espajanvihreää kylmään öljyyn tai vernissaan - missä tapauksessa ei kuitenkaan synny kupariresinaattia.

Tosin, löysin Laurien uudemmasta kirjasta tällaisen tekstin, joka kertoo hänen tutkineen nimenomaan tutkineen kuvitettuja käsikirjoituksia:

When engaged in the examination of the pigments used on illuminated manuscripts, I found a green which apparently is a resinate of copper made by dissolving verdigris in a pine balsam and which is permanent. If I am right in supposing that this green was used by Van Eyck and his followers, it may have been used by taking the sticky solution of the green in the pine balsam and emulsifuing with a little egg and oil so as to make a workable medium. Such a mixture is opaque when first painted out, but turns transparent on drying. Or the green balsam may have been dried and ground and used as a pigment, so that even if we take the use of this green as proved, it does not prove the use of a balsam varnish in actual painting.
- Arthur Pillans Laurie: The Painter's Methods and Materials. Courier Dover Publications, 1967.

Alkuperäisen van Eikema Hommesin tutkimusuutisen voi käydä lukemassa täältä: Green pigment in old masters a myth (Dr Margriet van Eikema Hommes, Innovations Report 17.3.2005)

Harmaa vanhuus ei tule ilman vetyperoksidia

Hius saa värinsä melaniinista, jota syntyy hiustupessa. Tummemmassa tukassa on enemmän ja vaaleammassa vähemmän melaniinia. Aiemmin uskottiin, että ihmisen vanhetessa hiusten väriaineen, melaniinin, määrä alkaa vähetä ja lopulta värillisten hiusten sijaan kasvaa läpinäkyvää (tai valkoista) hiusta, jossa ei ole väriaineita ja joka siksi vaikuttaa harmaalta. Nyt tutkijat ovat selvittäneet hiusten melaniinin puutetta ja harmaantumisen syytä pidemmälle. Hiukset synnyttävät aina hiukkasen vetyperoksidia, mutta vanhenemisen myötä sitä alkaa muodostua lisää: vetyperoksidi kerääntyy hiuksiin estäen melaniinipigmentin synteesin. Tavallaan hiukset vaalentuvat sisältäpäin ja muuttuvat ensin harmaiksi ja lopulta valkoisiksi. Vanhukset ovat siis hiuksistaan sisäisesti blondeja :D

Vielä ei ole aivan selvää, mitkä kaikki elementit vaikuttavat hiusten harmaantumiseen. Yleisesti geneettisen perinnön vaikutus harmaantumisvauhtiin tunnetaan ja genetiikkaa onkin pidetty suurimpana vaikuttajana siihen, kuinka nuorena ihminen harmaantuu. Vuoden 1996 British Medical Journalin tutkimuksessa todettiin, että tupakoitsijat harmaantuvat neljä kertaa todennäköisemmin nuorella iällä. Harmaantuminen saattaa johtua mm. B12-vitamiinin puutteesta tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Harmaahiuksisuus ei ole vain vanhusten juttu: harmaita hiuksia on tavattu jopa kymmenen vuotiailla, joskin hyvin harvoin. Tällaisia hyvin varhain harmaantuneita ovat mm. vuoden, parin takainen American Idol -voittaja Taylor Hicks sekä koomikko Steve Martin. Aina ihmiset eivät harmaannu tasaisesti, vaan joskus harmaus saattaa alkaa hiuksissa näkyvinä raitoina. Englanniksi tällaiselle värillisten ja harmaiden hiusten yhdistelmälle on käytössä nimitys salt and pepper.

Lisää vetyperoksidiharmaista: Why Hair Turns Gray Is No Longer A Gray Area: Our Hair Bleaches Itself As We Grow Older (Science Daily 24.2.2009)
Unlocking the Secrets of Gray Hair (Tara Parker-Popet, The New York Times 9.3.2009)

Synestesia periytyy

[Kuva: Wikimedia Commons]

Synestesia on tila, jossa ihmisen aistit sekoittuvat. Synesteetikot voivat mm. maistaa sanat, haistaa äänet tai tuntea maut. Värituntemukset ovat läsnä monissa synestesiatapauksissa: kaikkein yleisimmässä synestesian muodossa värit ja kirjaimet tai numerot yhdistyvät. Kyseessä ei ole kovinkaan harvinainen ilmiö, sillä ko. tapa mieltää kirjaimet ja numerot värilliseksi on noin prosentilla väestöstä. Englantilainen tutkija (Imperial College London) Julian Asher, itsekin synesteetikko, on kollegoineen tutkinut synestesian genetiikkaa. Tutkijat kokosivat DNA:ta liki kahdeltasadalta ihmiseltä 43 perheestä, joissa oli useampia synesteetikkoja. Tutkimuksessa etsittiin yhtä geeniä, joka olisi vastuussa synestesiasta, mutta sen sijaan huomasivatkin, että synestesia liittyy kromosomeihin 2, 5, 6 ja 12. Synestesian ja autismin välisistä yhteyksistä on aiemminkin kiistelty ja mielenkiintoista on, että synestesiaan voimakkaimmin liittyvä kromosomi 2 linkittyy myös autismiin.

On havaittu, että synesteetikoilla aivojen eri lohkot toimivat keskenään vilkkaammin kuin muilla. On myös epäilty, että synestesia olisi jäänteitä lapsuuden ajoilta: synesteetikoilla aistien välinen kommunikaatio ei vain jostain syystä katoa vanhetessa.

Seeing color in sounds has genetic link (Elizabeth Landau, CNN 9.2.2009)
Seeing Sounds Or Hearing Colors: Scientists Narrow Search For Genes Associated With Synesthesia (ScienceDaily 6.2. 2009)

---

On aika mielenkiintoista lukea Colorian värikyselyiden kautta tulleita vastauksia. Kyselyissä, joissa pyydetään ihmisiä yhdistämään värit viikonpäiviin, numeroihin tai kirjaimiin, osa ihmisistä kertoo, ettei koskaan ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi moista ja että laittoi kyselyyn vain värit, jotka ensimmäisenä tulivat mieliin. Mutta moni on myös kertonut, että on nähnyt tai tuntenut kirjaimet, numerot tai viikonpäivät aina värillisinä. Joskus väri saattaa vaihtua, mutta yhtäkaikki, se on siellä. Tarkoitukseni on ollut jo useampia kuukausia (...vuosia) purkaa kyselyitä visuaaliseen muotoon ja tästä olen jo aiemmin blogaillutkin pari kertaa. Ylimääräistä aikaa kyselyjen purkuun ei vain ole löytynyt. Toivon, että saan Colorian ja Coloriaston kehittämiseen saadut apurahani riittämään tänä vuonna myös värikyselyjen automaattiseen visualisointiin tulevaisuudessa, jolloin tulokset saataisiin verkkoon reaaliaikaisina. Mutta sitä odotellessa: kesän aikana pistän vastauksia esille.

Katso myös: Aiemmat Coloria-blogin jutut synestesiasta, jutut kyselyistä, Kasi.

Miehet tykkää punaisesta

Rochesterin yliopiston psykologien, professori Andrew Elliotin ja tutkija Daniela Niestan tutkimuksen mukaan miehet eivät ole tietoisia siitä, että punainen väri saa heidät viehättymään naisesta enemmän kuin mikään muu väri - mutta näin kuitenkin tutkimuksen mukaan on. Testissä miehille näytettiin mm. naisten kuvia eri kehyksissä ja kuinka ollakaan, punaisissa kehyksissä poseeranneet naiset koettiin viehättävimmiksi. Miehet myös olivat valmiita käyttämään enemmän rahaa punaiseen pukeutuneeseen naiseen - vaan eivät tienneet sitä, että valitsivat viehättävämmän kuvasta, jossa naisen paita oli digitaalisesti väritetty eri väreillä ja itse kuva oli sama.

Noin niinkuin ihan vinkkinä kaikille vappuheilaa etsiville.

Nimeä väri

Helmikuun alussa sain meiliä ihan ulkomailta asti: verkossa on nyt monikielinen värinnimeämisprojekti, joka on osa englantilaisen London College of Communication, University of Arts / Colour Imaging Research -ryhmän tutkimusta. Osallistujien kesken arvotaan taiteilija Valero Dovalin grafiikkaa.

Valitettavasti värien nimeäminen onnistuu tällä hetkellä vasta englanniksi, espanjaksi, kreikaksi ja saksaksi (joista kaksi jälkimmäistä on tullut saataville vasta muutaman viikon sisällä), joten ehkä ei vielä suomalaisia kosketa. Oletan, että tässä on tavoitteena saada nimenomaan oman äidinkielen värinimiä, koska vieraalla kielellähän värisanojen latelu on aina hankalampaa. Mutta en ole varma - enkä tähän hätään löytänyt tietoa sivulta.

Sivulla voi kyllä myös toivoa muita kieliä - eli toivomuksia menemään, niin ehkä sinne saadaan suomenkielikin. Ja toteutusta kannattaa käydä kurkkaamassa muutenkin:

colornaming.net

Päivän vinkki: veikkaa punaista

Coloria-blogi on taas ajan hermolla: urheiluun(kin) liittyvää juttua näin olympialaisten aikana... :)

Jo jonkin aikaa sitten tehtiin tutkimushavaintoja siitä, että jos laitetaan vastakkain sinisiin ja punaisiin asuihin pukeutunut urheilujoukkue / kilpapari, todennäköisimmin punainen voittaa. Punaisen värin on epäilty vaikuttavan voimakkaammin itse kilpailijan olotilaan. Eilisessä ScienceDailyn uutisessa kuitenkin kerrottiin, että vaikutusta voi olla myös ulkopuolisilla tekijöillä: tuomarit antavat helpommin punaisiin pukeutuneille voittopisteitä kuin sinisiin pukeutuneille.

Many sports teams select their uniforms based on the mascot, city or country they are representing, not on a referee’s preference or bias. But a new study has found that choosing the color red for a uniform in competitive sports can actually affect the referee’s split-second decision-making ability and even promote a scoring bias.
- Red All Over: How The Color Red Affects A Referee's Judgment / ScienceDaily (Aug. 10, 2008)

Psykologit Norbert Hagemann, Bernd Strauss ja Jan Leibing (Munsterin yliopisto) näytteivät 42 kokeneelle taekwondo-tuntijalle kahta erilaista monen ottelun videokoostetta, joissa puna- ja siniasuiset kilpailijat sparrasivat keskenään. Tosiasiassa kahden videon välillä ei ollut muuta eroa kuin se, että toisessa ottelijoiden asujen värit oli vaihdettu keskenään tietokoneella. Siis ne, jotka ensimmäisellä videolla sparrasivat punaisissa asuissa, olivat toisessa videossa sinisessä asussa ja vastaavasti ensimmäisen videon siniasuiset näyttäytyivät toisessa videossa puna-asuisina - itse otteluvideot olivat aivan samoja. Kommentaattoreita pyydettiin jokaisen yksittäisen videon jälkeen pisteyttämään kummankin ottelijan suoriutuminen. Punapukuiset kilpailijat saivat keskimäärin 13% paremmat pisteet.

Red All Over: How The Color Red Affects A Referee's Judgment (ScienceDaily 10.8., 2008)
Uniforms can color judgment when referees see red (Belinda Goldsmith, 11.8.2008, NewsDaily)

Vaaleanpunaista sähköä

Ohion osavaltion yliopiston tutkijoiden mukaan "vaaleanpunainen voi tuottaa vihreää aurinkoenergiaa", kuten elokuussa ilmestynyt ScienceDail-lehti otsikoi. Perinteiset aurinkokennot vaikuttavat sinisiltä, koska niissä on heijastamaton pinta, joka voimistaa vihreän värin absorvoitumista. Mutta nyt tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisia vaaleanpunaisia värjäysaineherkistettyjä aurinkokennoja (DSSC), joissa ei ole heijastamatonta pintaa. Väri määrittää aurinkokennon kaappaaman valon aaltopituuden ja värin säätäminen antaa tutkijoille mahdollisuuden optimoida tietyt toimintaominaisuudet.

Kennojen vaaleanpunainen väri tulee punaisen värjäysaineen ja valkoisen metallioksidijauheen sekoituksesta. Monet värjäysaineet sisältävät punaista rutheniumia (lieneekö tällä suomenkielistäkin nimeä?) ja käytetty metallioksidijauhe on yleensä sinkki- tai tinaanioksidia; Wun ryhmä on käyttänyt myös sinkkistannaattia.

Tällä hetkellä uuden vaaleanpunaiset materiaalit muuntavat valoa sähköksi vain puoliksi niin tehokkasti kuin kaupalliset silikonipohjaiset aurinkokennot, mutta Ohion osavaltion yliopiston apulaisprofessori Yiying Wun mukaan tämä tapahtuu kuitenkin neljänneshintaan. Kennot ovat vielä kehityksen alla ja tutkijat uskovat, että tehokkuutta voidaan vielä parantaa. Tämä saattaa johtaa myös muun värisiin kennoihin, kun uusia väriaineita ja niiden yhdistelmiä tutkitaan.

Ohio State University (1.8.2007). Researchers Think Pink To Produce 'Green' Solar Energy. ScienceDaily.

Sininen kehittää prosessointivoimaa?

Vuoden alkupuolella tiedelehdissä kerrottiin laajalti, kuinka preussinsinisestä voi olla hyötyä nykyteknologian tehostamisessa (kts. Coloria-blogi 050207: Preussinsinisestä apua tietokoneelle?) ScienceDaily -lehti (29.11.2007) kertoo toisesta sinisestä väristä otsikolla Blue Dye Could Hold The Key To Super Processing Power. Artikkelin mukaan ftalosyaniinisinisen magneettisten ominaisuuksien kontrollointitekniikka voi mullistaa tietokoneen prosessointitehon. Käytännössä esim. cd-soittimet, ipodit ja muut elektroniset laitteet käyttävät jo magnetismiin perustuvaa systeemiä mm. tiedon tallentamiseen, mutta nykytekniikalla on rajoitteensa. Uusi tekniikka on vielä lapsenkengissään, mutta tutkijat arvioivat, että viiden vuoden sisällä tekniikan mahdollisuudet selviävät tarkemmin.

Maalauskäyttöön ftalosyaani tuli 1930-luvulla ja sitä pidettiin pidettiin tärkeimpänä sinisenä sitten preussinsinisen keksimisen 1704 ja keinotekoisen ultramariinin keksimisen 1824. Ftalosyaniinivärit ovat edelleen merkittäviä pigmenttejä. Vuonna 1999 ftalosyaniinisininen ja -vihreä muodostivat lähes 26% kaikkein orgaanisten pigmenttien maailmantuotannosta. Ftalosinistä on tutkittu myös mahdollisena syövän torjuja-aineena.

Lisää ftalosinisestä Colorian sivulta: www.coloria.net/varit/ftalosyaniinisininen.htm

Imperial College London (2007, November 29). Blue Dye Could Hold The Key To Super Processing Power. ScienceDaily. www.sciencedaily.com­ /releases/2007/11/071128113025.htm

Kurpitsatutkimuksia

Science Daily -lehti uutisoi toissapäivänä otsikolla Color Is In The Eye Of The Beholder: New Study Examines Unusual Color Properties Of Pumpkin Seed Oil (Väri on katsojan silmässä: uusi tutkimus tutkii kurpitsansiemenöljyn epätavallisia väriominaisuuksia). Esimerkkinä mainitaan kurpitsaöljystä valmistettu salaattikastike, joka pullossa näyttää punaiselta, mutta salaatille kaadettuna tai jugurttiin sekoitettuna vaikuttaa vihreältä.

Slovenialaisen Ljubljanan yliopiston tutkijat Samo ja Marko Kreft ovat juuri julkaisseet tutkimuksensa verkossa Naturwissenschaften-julkaisussa (Springer) ja siinä selitetään, miksi ihmissilmät havaitsevat kurpitsansiemenöljyn kaltaiset aineet kaksivärisinä tai monivärisinä.

ScienceDaily.comin juttu: www.sciencedaily.com/ releases/ 2007/ 07 /070703172001.htm

Coloriaston uusia aarteita

Löysin muutama viikko sitten käsityönmuseolta vaatimattoman näköisen nidotun monistenipun - joka osoittautui Outi Sipilän vuonna 1983 Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitokseen kirjoittamaksi opinnäytetyöksi. Opinnäytetyö koskee sienillä värjäystä ja on ensimmäinen suomenkielinen tutkimus aiheesta! Otin Outiin yhteyttä ja sain luvan tutkimuksen julkaisuun - joten Sienillä värjääminen on nyt luettavissa Coloriastossa. Laitoin sen esille pienissä pätkissä, mutta ne on syötetty kaikki peräkkäin bloggeriin. Coloriastoon sienivärjäystutkielma on skannattu valokopioista, joten valitettavasti lankanäytteet ovat mustavalkoisina kuvina. Paljon tutkielma silti antaa, kannattaa tutustua!

Toinen uusi aarre on transskripti Linnén Gotlannin ja Öölannin värjäystapoja koskevasta kirjasta Förtekning, af de färgegräs, som brukas på Gotland ock Öland, III (1742). Kirja on digimuodossaan luettavana Digitala böcker / Carl Linnæus (Carl von Linné) -sivulla, mutta pelkkä teksti löytyy nyt Coloriastosta. Tekstissä mainitaan useita värjäyskasveja ja mm. värjäykseen käytettäviä jäkäliä, mutta myös mm. että Gotlannin ja Öölannin rannoilla kasvavia sekä väriresedaa että värimorsinkoa ei ole osattu käyttää värjäystarkoituksiin!

Tervemenoa Coloriastoon! Tekstejä on lupa kommentoida ja toivottavasti tekstien ympärille kehittyy keskustelua!

Porot osaavat muuttaa silmiensä väriä

...kertoo meille National Geographic. Tromsøn yliopiston tutkimuksen mukaan poroilla on silmät erikseen kesäkaudelle ja talvikaudelle - silmien väri ja värinheijastustapa muuttuu valoisan kesän ja kaamostalven mukaan. Porotutkija huomasi, että kesällä poroista irrotetut silmät ovat valossa keltaisia ja talvella irrotetut silmät syvän sinisiä. (Uutissivulla näitä irtosilmiä voi ihmetellä.) Paitsi väri, myös silmien rakenne muuttuu! Vastaavaa muutosta ei ole koskaan havaittu muilla nisäkkäillä.

Reindeer Change Their Eyes for Summer and Winter, Study Finds James Owen, National Geographic News, 13.3.2007

Pimeässä hohtavat värit

Optics Express / Mitsunori Saito

Kioton Riukiun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet materiaaleja, jotka hohtavat pimeässä kaikissa väreissä ja voivat tuottaa valkoista valoa. Fosforenssivärit imevät sähkömagneettista säteilyä ja säteilevät viiveellä pienempienergisempää säteilyä, joka pimeässä näkyy hehkuna. Aineelle on käyttöä esimerkiksi valaisevissa kylteissä ja merkeissä. New Yorkissa ja Tokiossa harkitaan aineen käyttöä mm. varauloskäytävien merkitsemiseen korvaamaan sähkökäyttöiset valomerkit.

Sinisiä ja vihreitä fosforenssivärejä on ollut jo jonkin aikaa, mutta ennenkuin japanilaistutkijat Mitsunori Saito, Naoki Adachi ja Hiroyasu Kondo keksivät lisätä punaista väriainetta vihreisiin ja sinisiin hohtoväreihin, punainen väri oli saatu hohtamaan vain minuuttien ajan. Nyt viiden minuutin altistuminen fluoresenssilampulle saa värit hohtamaan noin kolme tuntia.

Olisi kiinnostavaa saada tietää, kuinka pitkäksi tällaisten värien hohtamisaika voitaisiin saada - vai onko huippu jo saavutettu? Voin hyvin kuvitella, että esimerkiksi Las Vegasin kaltaisissa energiasyöppöpaikoissa pitkäkestoisemmilla, ilman sähköä hohtavilla materiaalilla saattaisi olla kovakin kysyntä.

Full-colour glow-in-the-dark materials unveiled, Tom Simonite, NewScientist.com 13.3.2007