28.9.08

Indigovärjäilyä syyskuun ruskassa


Eilinen lauantaipäivä sujui sukkelasti indigovärjäilyn merkeissä Korpilahdella leirikeskuksessa, jonne saavuimme (Ulla, Niina ja minä) puolen päivän maissa ja jossa aika kului sukkelasti umpipimeään saakka. En ole itse aiemmin värjäillyt indigolla, koska en ole viitsinyt epäkäytännöllisenä ja epätarkkana ihmisenä ottaa indigon pelkistyksessä käytettävää ja varoivaisesti käsiteltävää ditioniittia käsittelyyn. Aineen käsittely vaatii hengityssuojan ja mielellään suojalasitkin ja lisäksi aineen haju on niin järisyttävän viemärimäinen, että en suosittele sisätiloissa ainetta käsittelemään, ellei ole hyvää tuuletusmahdollisuutta. Tavalliselle pallon tallaajalle ulkotilat ja kunnon suojavarusteet takaavat lempeän värjäyssession. Kun ditioniitti on lisätty indigoon, se pelkistää indigon ja samalla haihtuu pois, vaikka langoissa voikin ilman hyvää huuhtelua haiskaa lantalan mojovan tuoksahduksen.



Kun indigo (ja sitä ennen pesusooda) on sekoitettu veteen, sitten vain odotellaan liemen lämpenemistä...


...ja odotellaan liemen lämpeämistä...

...kunnes se on noin 60°C, jolloin ditioniitti lisätään liemeen. Vähän ajan kuluttua testattiin langalla, onko liemi onnistunut ja värjäytyykö lankanen. Teimme kaksi eri lientä, joihin käytettiin eri paikoista ostettua indigoa: toinen on hankittu Tetri Designilta ja toinen saksalaiselta Kremeriltä. Sävyerot olivat liemissä yllättävän suuret ja testilangoissakin ero näkyi selvästi, mutta kun nyt vuorokautta myöhemmin katselin värjättyjä lankojani, en kyllä erota, kumpi on värjätty kummalla.





Ylläolevista kuvista näkyy hyvin, kuinka indigon väri hiljalleen kehittyy. Ylempi kuva on otettu melko pian lankojen liemestä nostamisen jälkeen ja alempi kuva noin muutaman tunnin kuluttua, kun langat ovat saaneet hapettua rauhassa.


Pataan lensi ties minkämoista lankasorttia. Itseäni harmitti, kun unohdin kiireessä kotiin näytelankasatsini (joita myös Päivin parroiksi nykyään kutsutaan) sekä laimeankeltaiset kesävärjäykset, joista olisi saanut hienoja vihreitä. Jännä oli nähdä, miten eri tavoin indigo tarrasi erilaisiin tekstiileihin kiinni. Villaan ja villapolyamidiin (Nalle ja 7 veljestä) väri tuli melko samalla tavalla, puuvillassa väristä tuli ehkä asteen verran tylsempi, mutta silkissä se suorastaan hyppi värivoimallaan silmille. Silkkihuivi värjääntyi kolmannella (?) liotuskerralla turkoosihtavaksi kirkkaaksi vaaleansiniseksi.





Omat lankani värjäsin myttyrällä, värjäilen valkoisiin kohtiin lisää värejä tässä syksyn kuluessa... Tarkoitukseni on aloittaa kokenillilla ensi viikolla...


Mukana reissussa oli mm. Anna-Karoliina Tetrin loppukesästä julkaisema värjäyskirja Luonnonvärjäys, josta lunttasimme ohjeita. Karo myös myy indigoa ja muita indigovärjäykseen tarvittavia aineita Tetri Design -kaupassaan.

7.9.08

Sinipuu


Sinipuu on yksi lemppareistani, kun sillä saa aina niin vahvan värin (ja liikutaan lähellä mustaa...) Sinipuu näytti voimansa värjäämällä kaiken mahdollisen näytemateriaalin keinokuiduista ja sellukuiduista villaan ja silkkiin. Hienosti väri tarttui myös näytesatsin nimilappuihin, joista ei nyt oikein enää lue mitään. Sinipuulla on epäilyttävä maine sen heikon valonkeston vuoksi - joten ehkä asiaa auttaisi, jos laittaisi laput syysaurinkoon muutamaksi päiväksi...


Verkossa ja kirjoissa olen nähnyt useita rautasulfaattisinipuuliuoksessa värjättyjä lankoja, jotka ovat olleen huomattavan sinisiä - eivät violetteja - mutta tällä kertaa värieroja ei juurikaan näkynyt. Muistaakseni tämä yksilö oli rautakylvyssä, mutta ensimmäisessä satsissa oli väriä todennäköisesti ylipäätänsä niin paljon, että pieniä värieroja tavallisen alunakylvyn ja rautakylvyn välillä tuskin näkyisi. Taaimmainen lanka on ollut rautasulfaattikylvyssä, etummaiset jälkiliemissä.


[Yllä kuusenkäpy, alla lehtikuusen käpy: koesatsissa (voi olla eri järjestyksessä): silkki | tuntematon karkea lanka | Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi | Florica Novita 100% Villa | Poppari Teetee 100% Maissi | Alpakka Teetee 100% alpakka | Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla | Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla | Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi | Fleur Anttila 100% Akryyli | Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli | Palma Novita 100% Polyamidi | 100% suomenlampaan villa | rami | hamppu; joka lankasatsissa on purettamaton, alunapuretettu ja aluna- ja viinikivipuretettu lanka, mutta itse värivedessä oli alunaa]

3.9.08

Käpyleikit


Edelleen Evolla värjättyjen lankojen virtuaalista järjestelyä. Olin osallistuvinani Värjäripäivillä "Sävyjä kävyistä ja havuista" -kurssille, jolla kokeiltiin havupuiden antimilla värjäilyä. Kävyt ja havut saivat liota rauhassa muutamankin yön. Olen jostain lukenut, että parin viikon liotus tekee hyvää jälkeä, mutta jos haluaa vahvaa väriä, käpyjen ja havujen pitäisi liota murskattuna ja/tai jauhettuna talven yli välillä jäätyen ja sulaen. Mutta väriä tuli hyvin tuolla lyhyemmälläkin liotusajalla. Väri tarttui vahvasti etenkin lankanäytteitteni nimilappuihin, jotka värjäytyivät hienon tummanruskeiksi. Lanka ei kokenut ihan samaa kohtaloa. Kurssilla värjättiin myös lehtikuusen kävyillä (alla), mutta niistä jäi lankaan huomattavasti vaaleampi sävy.


Monena keväänä olen katsonut lumen alta paljastuvia (tai ainakin kevätsateissa lionneita) käpyjä värjäysmielessä, mutta jostain syystä en ole niitä kotiin saakka vielä saanut aikaiseksi tuoda. Ensi kevään projektina on siis talven yli maassa maatuneiden käpyjen kerääminen. Tähän innoittaa sekin, että mielestäni lankoihin jäi pesunkin jälkeen hyvin miellyttävä metsäinen tuoksu.


[Yllä kuusenkäpy, alla lehtikuusen käpy: koesatsissa (voi olla eri järjestyksessä): silkki | tuntematon karkea lanka | Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi | Florica Novita 100% Villa | Poppari Teetee 100% Maissi | Alpakka Teetee 100% alpakka | Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla | Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla | Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi | Fleur Anttila 100% Akryyli | Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli | Palma Novita 100% Polyamidi | 100% suomenlampaan villa | rami | hamppu; joka lankasatsissa on purettamaton, alunapuretettu ja aluna- ja viinikivipuretettu lanka]