Sanoja sävyistä - sävyjä sanoista

Aamutuimaan tuli muutamakin meili samasta asiasta - värien sävyistä ja sävynimistä.

Väreihin perehtymättömälle voi välillä olla hankala selittää, että jonkun tuotemerkin kobolttisininen öljyväri voi olla ihan eri sävyinen kuin toisen tuotemerkin kobolttisininen öljyväri, vaikka periaatteessa koostumus onkin aivan sama. Pigmenteissä itsessään värisävyyn vaikuttaa aina sen kemiallinen koostumus: esim. koboltinsiniset ovat värejä, joissa sininen väri tulee koboltista, mutta sävy voi vaihdella hyvinkin paljon sen mukaan, mitä muita mineraaleja pigmenttiin on sekoittunut. Luonnonpigmenteissä värisävyt vaihtelevat rajustikin, koska mineraaleihin sekoittuneita epäpuhtauksia on melkein mahdoton irrottaa - ainakaan kustannustehokkaasti. Mutta synteettisissä väreissä epäpuhtaudet saadaan pois ja lopputuloksena on puhdas pigmentti, joka yleensä on vuodesta toiseen tasaisesti saman värinen.

Puhdas synteettinen pigmenttikään ei välttämättä silti päädy kaupan hyllylle samanvärisinä maalituotteina. Jos pigmenttitehtaalta lähtee kaksi samanväristä pönttöä pigmenttiä eri maalitehtaisiin, lopputulos todennäköisesti poikkeaa toisistaan, vaikka itse pigmentti olisi prikulleen sama. Maalitehtaat käyttävät erilaisia sideaineita ja myös täyteaineiden laatu ja määrä vaikuttaa siihen, minkä värisenä pigmentti lopulta tulee tuubista ulos.

Myös yksinkertaisesti se, kuinka hienoksi pigmentti on jauhettu, vaikuttaa värisävyyn, etenkin aidossa ultramariinissa ero on huomattava.

Tämän lisäksi kauppojen hyllyltä löytyy myös sävyvärejä. Koska monet aidot pigmenttivärit ovat kalliita tai hankalasti käsiteltäviä, tai värin ominaisuutta muuten vain parannetaan, niitä korvaamaan on tehty erilaisia sekoitusvärejä. Suomenkielellä harvoin tätä eroa painotetaan, mutta jos katsoo tuubien alkuperäisiä merkintöjä, niistä voi lukea vaikka umbra ja umbra hue. Englanninkielisissä värituubeissa yleensä hue tarkoittaa maaliainetta, jonka väri tulee kahden tai useamman värin sekoituksesta. Tämä ei tarkoita, että sekoitusväri olisi välttämättä huonompi - se voi olla ominaisuuksiltaan jopa parempikin - mutta nimityksissä se on hieman harhaanjohtava.

Ja jotta pakka menisi oikeasti sekaisin, valmistajat myös käyttävät nimiä aika holtittomasti - niihin ei oikeastaan ole mitään varsinaista säännöstöä. Sekavan nimiviidakon avuksi on luotu erilaisia luokitteluita, joista kansainvälinen Colour Index on pigmenttien kohdalla se luotettavin (hieman sama asia kuin Pantone painovärimaailmalle): kaikilla sekoittamattomilla väripigmenteillä on oma CI-numeronsa. Ammattilaistaiteilijaväreihin on yleensä merkitty pakkaukseen CI-numerolla, mistä väristä on kysymys; jos kyseessä on sekoitusväri, CI-numeroita on kaksi tai enemmän.

Epätäydellinen, mutta tärkeimmät pigmentit sisältävä CI-numerolistaus löytyy Colorian sivuilta osoitteesta: http://www.coloria.net/org/indeksi.htm

PotatoPrint Festival 2011

Kuudes kansainvälinen pottupainofestari pidetään 12.-14.8.2011 Järvassa, Virossa. Tämän vuodena on Kiri; muinaissana tarkoittaa kuvioita, kuviointia, kirjaimia, fontteja ja kirjoitusta. Festareiden työpajat liittyvät edellämainittuihin ja lisäksi paikan päällä painetaan pottukuvioilla luonnonvärejä niin kankaisiin kuin seinäpapereihin. Tarkempi ohjelma löytyy festarin omalta sivulta: http://www.printpotato.pri.ee/home.html

DipDay 2.9.2011

DipDay:n blogi on nyt auki ja löytyy osoitteesta dipday.blogspot.com
Blogissa julkaistaan tietoja ensimmäiseen kansainväliseen väripäivään eli DipDay:hin liittyvistä tapahtumista. Blogin kautta voit kertoa omasta tapahtumastasi ja kutsua muita osallistujia paikalle (=tiedottaa) sekä tutustua muiden järjestämiin tapahtumiin.

DipDaytahän vietetään ensimmäisen kerran 2.9.2011 Värjärikillan 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi!

Miksi smaltti harmaantuu?

[Kuva: Hans Holbain nuorempi: Sir Brian Tuken muotokuva (National Gallery of Art, Washington D. C.). Kuvan tausta oli alunperin smalttisininen, mutta on ajan myötä muuttunut ruskeaksi.]

Smaltti on sininen lasipigmentti - käytännössä hienoksi murskattua lasia - jota käytettiin kohtuullisen paljon maalaustaiteessa 1500-1700 -luvuilla. Smaltissa on kuitenkin omalaatuinen ongelma: sininen häviää hiljalleen ja pigmentti harmaantuu. Tämän lisäksi pigmentti ei sekoittunut kovin hyvin öljyyn ja kun 1700-luvun lopulla markkinoille alkoi tulla muita edullisempia sinisiä värejä, smaltin käyttö hiljalleen loppui.

Smaltin harmaantuminen valmiissa maalauksissa tunnettiin jo 1600-luvulla ja selittämättömästä ilmiöstä on kirjoitettu useita eri teorioita, kunnes tänä vuonna asiaan vihdoin saatuun selvyyttä. Vuosisatoja piinanneella mysteerillä on kuitenkin kovin arkinen selitys: pigmentin sininen väri tulee koboltista ja harmaantuminen johtuu potaskaioneiden häviämisestä pigmenttipartikkeleista ja täten koboltti-ioneiden muuttumisesta uudessa fyysisessä ympäristössä - mikä johtaa sinisen värin katoamiseen.

Lue lisää smaltista Coloriasta: www.coloria.net/varit/smaltti.htm

Why Have Murillo’s Skies Turned Grey? Researchers Find Key to Pigment Fading (ScienceDaily, 19.5.2011)

Conservation Science: Smalt (Conservation TATE)