31.10.06

Värikontrastitestaaja

The Colour Contrast Check Tool on vastaavista työkaluista ainakin itselleni kaikkein mieluisin ja mukavin käyttää. Kysymyksessä on etenkin web designereille hyödyllinen pikkuohjelma, jolla voi testata tekstin ja taustavärin luettavuutta. Haluamansa väriarvot voi syöttää joko heksoina tai etsiä ne väripalkkia liu'uttamalla. Jos ei halua tuijottaa ohjelman tarjoamia kirkkaus- ja värieroarvoja ja niiden optimeja, sopivuus ilmoitetaan myös simppelillä NO! / sort of / YES! -asteikolla.
snook.ca/ technical/ colour_contrast/ colour.html

27.10.06

Kokenillia

Viime talvena löysin verkosta erään PhotoVoyage -sivun, jonka kiireessä bookmarkkasin ehtimättä vilkaisemaan sivua sen nopeammin. Siistiessäni paisunutta linkkilistaa, löysin sivun uudelleen ja tällä kertaa vietin sivulla aika kauan aikaa.

Cochineal - A Colorful Commodity on valokuvaaja David McLainin todellinen kokenillisaaga. Kuvia evästävät lyhyet, mutta helppolukuiset ja informatiiviset tekstit.

PhotoVoyage -emäsivu tarjoaa muitakin varsin hienoja kokonaisuuksia Teksasin kuolemanselleistä Sumopainin ihmeellisyyksiin.

26.10.06

Tutkimus suomalaisesta värjäysperinteestä

Riikka Räisänen on tekemässä tutkimusta suomalaisesta värjäysperinteestä. Tässä hänen viestinsä:
Tarvitsisin tutkimusaineistoa, eli ihmisten muistoja värjäyksestä, työtavoista, käytetyistä värikasveista, -sienistä jne. Olen laatinut kyselyn, joka on
vastattavissa internetissä osoitteessa www.edu.helsinki.fi/lom/kyselyt//726.shtml

Tutkimushankkeesta kertovan sivun osoite on home.edu.helsinki.fi/ %7Eriraisan/ tutkimus/ varjaysperinne/ varjaysperinne.htm (tätä sivua tulen
muokkaamaan tulevaisuudessa)


(Huom! Jos kopioit osoitteen sellaisenaan, poista välilyönnit kauttaviivan jälkeen)

24.10.06

Kirpparilöytö


Useamminkin olen ostanut kirpparilta kotiini epämääräisiä lankakääröjä, mutta yleensä ne ovat olleet varsin väritöntä satoa: mustia, valkoisia ja erilaisia harmaita, sekä hyvin "tavallisia" perussinisiä ja -punaisia. Tänään ostin kirpparilta paperikassillisen erilaisia pieniä lankoja, väriskaala aivan käsittämätön. Jäännöserä kenties? Kassillisen hinta oli 1,50€.

Pitäisi vielä keksiä, mitä näistä askartelee. Mutta eiköhän se ratkea.
Vaaleat joutunevat väripataan lähiaikoina.

---
Coloriasto on edistynyt hitaammin kuin luulinkaan. Sen seinät alkavat olla pystyssä, mutta vielä on hiomista. Nyt on työkentällä sellainen vipinä, että viivästynee sivuston avaus enemmän kuin luulinkaan. Kaikki te, joille lupailin sivustoa ilmestyväksi varmasti jo viime kuussa, olen kovin pahoillani viiveestä.

18.10.06

Timantit - tytön parhaat ystävät

En ollut lainkaan väriasioissa liikkeellä, kun vahingossa osuin sivuille, joka kertoo timanteista kaiken: Timantit.com. Timanttien väriluokitus se vasta hurjaa touhua on. Sivulla on värikartta, joka kertoo timanttien optimivärejä ja kaikenmaailman arvoja, joista ei ymmärrä mitään. Sen verran kumminkin, että väri on yksi osa timantin arvon määrittelyssä.

Väriluokittelun voi tehdä riittävän tarkasti vain istuttamattomalle timantille. Istutetulle kivelle voidaan antaa ainoastaan arvio, jonka perusteella hinnoittelun tekeminen on arpomista. Kiven väriä tutkitaan sivulta päin katsoen. Taustan tulee olla puhtaan valkoinen. Luokittelutarkoitusta varten valmistettu päivänvalolamppu on välttämätön. Huoneessa ei pitäisi olla kovin voimakkaita värejä.


Sivuilla on muuten hyvä suomenkielinen yleisselitys fluoresenssista.

16.10.06

YLE tarjoaa

Olen saanut jonkin verran palautetta siitä, miksen ole kirjoittanut mitään suomenkielisestä tarjonnasta, vaan tuputan entry toisensa jälkeen BBC:n ohjelmia. Syyhän on pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen: kirjoitan niistä jutuista, jotka itselleni ovat ajankohtaisia, eli jotka olen juuri löytänyt tai jotka ovat muuten palanneet mieleeni. BBC on melko hyvin edustettuna siksi, että kuuntelen päivittäin BBC 6Music -radioasemaa ja sitä kautta myös yhtiön uutisfeedia ja vinkkejä hyvistä jutuista.

Mutta korjaanpa hieman tilannetta, sillä Suomessakin voi nauttia muutamista varsin mielenkiintoisista värituotannoista. Kovimmin esillä on YLE, jonka opetusohjelmia - tai ainakin niiden osia voi ladata verkosta ja lisäksi tarjolla on webbisivuaineistoa.

Muutama vuosi sitten YLE pyöritti televisiossa Opinportti-ohjelmiinsa kuuluvaa Värillä on väliä -sarjaa, jonka joka jaksossa keskityttiin väriin yhdestä näkökulmasta: (Värillä on väliä) Minussa, Vaatteissa, Sisustuksessa, Ympäristössä ja Taiteessa. Varsinaisen ohjelman koin aikoinani melko puuduttavana - ja opetusohjelmamaisena. (Suurin osa tietää varmaan, mitä tarkoitan.) Vaikka haastateltavat ihmiset olivat mielenkiintoisia, jotenkin olisin kaivannut lisää ryhtiä: erilaista rytmitystä, äänen pehmentämistä tai jotain, joka olisi saanut ajatukseni irti pulpettinäystä. Ohjelmakokonaisuuden kruunaa kuitenkin hyvin laadittu ja johdonmukainen nettisivusto, jonka videoteekistä voi katsoa kuhunkin jaksoon liittyviä otoksia; sekä Virikepaja, jossa on tarjolla lyhyesti sekä teoriaa että tehtäviä.

Lisäksi YLEn arkistoista löytyy muutamia artikkelisivuja, joissa värillä pääosa. Osa niiden lähteistä on Värillä on väliä -sarjasta, mutta kokonaisuudet on koottu eri tavalla. Teemasivut ovat yhden sivun artikkeleita, joihin liittyy +/- minuutin mittainen lyhyt videopätkä.

10.10.06

Rinan värjäysblogi

Suomalaisia värjäysblogeja on alkanut ilmaantua sinne tänne. Suurin osa on neuleblogeja, joista siis löytyy myös ohjeita ja aikaansaannoksia. Tässä muutamia varsin valloittavia...

Anun räpellykset sivulta (nunulili.vuodatus.net/blog/category/Kasviv%E4rj%E4ys) löytyy sekä värjäys- että (minun mieleistäni) kankaanpainantatarinaa.

Neulova lehmä kertoo neulomisestaan ja värikokeiluistaan kolmella kielellä osoitteessa neulovalehma.blogspot.com/.

Lauran väkerrykset -blogin (lahiltun.vuodatus.net/) rivien välissä mm. vinkkejä hyvistä lankakaupoista.

Muutaman kuukauden on verkossa lillunut (ja tähän tuo otsikkokin viittaa) Colourful Fibres (colourfulfibres.blogspot.com). Sivulta löytyy mm. kahvinporoilla värjäämisen ohje. Jäämme katsomaan, mitä muita tulee...
(edit 210607: osoite päivitetty)

Muitakin on... Vinkkejä?

8.10.06

Se tuttu vanha päänsekoitus

Click The Colour - Not The Word

Klikkaa väriä, älä sanaa sopii erityisesti juuri englannin värisanat oppineille lapsosille, jotka menevät hetkessä sekaisin eivätkä testin jälkeen enää kirkasotsaista hetkeä kohtaa. Varoituksen sana ihmeellisestä äänimaailmasta.

---

Olen taas hiljalleen puuhaillut pieniä asioita Colorian kanssa, mutta näyttää siltä, että ainakaan ennen joulukuuta mitään massiivista ei sivuston kanssa tapahdu. Live Herring -nettitaidetapahtuman järjestäminen vie aikansa ja lisäksi käynnissä ovat kaikki työprojektit... Olen kuitenkin sen verran vakavissani tuon Coloria-sivuston uudistamisen kanssa, että mieluummin teen uudistustyön hitaasti ja harkinnalla kuin nopeasti (ja virheitä vuosikausia korjaillen...)

Sen sijaan: nettiyhteyteni näyttäisi olevan nyt kunnossa ja uusi palvelin käytössä. Eli Coloriasto luultavimmin tulee esiin jo tämän kuun aikana.

4.10.06

Hjärnen laastari...

...eli Emplastrum Hjaerneri tai Saponaceoplumbicum

Valmistamiseen tarvitaan 7 oaa saippuaa, 30 osaa oliiviöljyä, 6 osaa lyijyvalkoista, 12 osaa mönjää (eli lyijypunaista) ja yksi osa tärpättiä. Hjärnen laastaria on käytetty kankaalle voideltuna lievän ihoärsytyksen synnyttämiseksi esimerkiksi vanhoissa katarreissa, pistoksissa, reumaattisissa tm. kivuissa.

Näin kertoo sanakirja vuodelta 1911. Ei liene suositeltavaa kokeilla kotona.

3.10.06

Värimusiikkia

Ajattelin viedä Colorian päivittämisen äärimmäisyyksiin ja latailla itselleni Colorian päivitysmusiikiksi värisoittolistan biiseistä, joiden nimessä on värisana. Coloriaan olen koonnut näitä "värillisiä" biisilistoja jo jonkin aikaa (niihin pääsee mm. poimitut-sivulta). Listat ovat pääosin vain kevyttä musiikkia - sitten muistin, että onhan noita värejä sinfonioiksikin asti väännetty.

Englantilaisen Sir Arthur (Drummond) Blissin pääteoksena pidetään hänen 1920-luvun alussa säveltämäänsä värisinfoniaa A Colour Symphony, jonka osat ovat:
1 Purple
2 Red
3 Blue
4 Green

Muita väriklassisia ei heti tule mieleen...

1.10.06

Väritetty maailma

Radiosta kuuntelin juuri juttua, jossa kerrottiin, kuinka kalliiden golf-kenttien koristelu on alkanut mennä jo vähän överiksi. Peli ei riitä - pitää olla katsottavaa. Maailmalla tämä on mennyt siihen, että kalleimmilla golf-kentillä on kuulemma tapana, että ruoho värjätään vihreämmäksi ja lammikkoihin lisätään sinistä väriainetta.

Alkaa kieltämättä miettiä, kuinka väärennetyssä ympäristössä sitä elääkään. Kaikkeen lisätään väriä, jotta se kaikki vaikuttaisi visuaalisesti voimakkaammalta, terveemmältä, tuoreemmalta, maukkaammalta, haluttavammalta - ylipäätään paremmalta.
Jääkaapista on melko vaikea löytää elintarviketta, johon ei olisi jonkinlaista väriainetta lisätty. Joka paketissa on joku E-koodi ja noita ruokavärijuttuja melkoisen annoksen lukeneena olen taipuvainen uskomaan, että väriä tuotteesta todennäköisesti löytyy vaikkei olisi koodiakaan - elintarvikevalvonta ei kuitenkaan ole niin tiukkaa kuin luulisi. E-koodeja ei myöskään välttämättä tarvitse ilmoittaa, jos väriainetta ei ole suoraan lisätty suoraan tuotteeseen vaan se manipuloidaan siihen muuta kautta. Siispä kanoille syötetään rehua, joka värjää munankeltuaisen keltaisemmaksi ja lohille ruokaa, joka muuttaa niiden lihan punaisemmaksi.

Kasvisten värinsäätelyyn on useita muitakin keinoja kuin geenimanipulaatio. Unkarissa paprikoita on ruiskutettu punaisemmaksi mm. ruosteenestoaineilla ja Ameriikassa appelsiineja saa värittää melkoisilla myrkyillä kypsemmän värisiksi ja tasasävyisemmiksi. Ensin mainitusta oli kohua 1990-luvulla (kiellettyähän se oli). Jälkimmäinen on laillista, mutta ilmeisesti kuitenkin tehovalvonnan alaista.

Mutta väreihin on tottunut. Muistan joskus, kun Saksassa pöytään kannettiin värjäämätöntä makkaraa. Harmaankellertävä makkara ei maistunut, kun oli tottunut Suomen värjättyihin moisiin.

Olisi itseasiassa aika mielenkiintoista nähdä, miltä näyttäisi se normaali ostoskorillinen ilman mitään värisäätelyjä.

Jopa auringonlaskutkin näyttävät nykyään värikkäämmiltä. Vaikka se ei todennäköisesti olekaan ollut tahallisesti tavoiteltu aikaansaannos, vaan johtuu kuulemma suurelta osin saasteiden määrästä ilmakehässä.