8.3.11

Vain naisille


Naisten vaunu Shinjukun asemalla, Tokiossa. Kuva: っ / Wikimedia Commons.

Iltalehti uutisoi elokuussa 2010, että Indonesian Jakartassa on otettu käyttöön oranssit junavaunut, jossa vain naiset saavat körötellä paikasta toiseen vaaleanpunaisilla penkeillä istuen. Tällaisilla vaunuilla on tarkoitus tehdä naisten matkustus turvallisemmaksi ja tarjota heille mahdollisuus matkustaa ilman lähentelyuhkaa. Ajatus ei ole uusi: samankaltaista tarkoitusta palvelevia vain naisille tarkoitettuja vaunuja on käytössä myös muualla maailmassa ja ainakin Japanissa vain naisille tarkoitettuja junavaunuja oli käytössä jo 1900-luvun alussa - joskin 1970-luvulla niiden käyttö lopetettiin. Vain naisille tarkoitetut vaunut - Hana-Densha eli "kukkasade" - kokivat uuden tulemisen Tokiossa 2000-luvun alussa, kun junayhtiöt reagoivat naisten valituksiin lähentelyistä junissa. Kokeilut muuttuivat pian hyvän palautteen vuoksi käytännöksi ja nykyään vaunut ovat vakiokalustoa useammissa Japanin suurissa kaupungeissa.

Japania on pidetty "naisten vaunujen" esimerkkimaana, mutta naisille tarkoitettuja juna- tai metrovaunuja löytyy ainakin Egyptistä (Kairo 1980-luvun lopulta lähtien), Meksikosta, Taiwanista, Malesiasta, Etelä-Koreasta ja Filippiineiltä.

Vain naisille tarkoitettuja junavaunuja koskevien juttujen yhteydessä ei väreistä paljon puhuta, vaikka luulisi, että väri on vahvin signaali, jolla kulkijoita voi ohjata oikeaan paikkaan. Ainakin Malesiassa, Intiassa, Japanin Osakassa, Egyptin Kairossa sekä Brasilian Rio de Janeirossa naisten vaunut on merkitty vaaleanpunaisilla raidoilla tai kylteillä. Delhin metrossa vaaleanpunaiset hindiksi kirjoitetut "vain naisille" kyltit muistuttavat melkein identtisine kukkasineen hyvin paljon japanilaisia kukkasadekylttejä.

Junavaunujen lisäksi ympäri maailmaa on tarjolla myös vain naisille tarkoitettuja takseja, joiden tunnuksena on yleensä vaaleanpunainen. Turvallisuutta lisäävää eittämättä - mutta entäs Kiinan Shijiazhuangissa toissa vuonna avattu, vain naisille tarkoitettu - ja "naisten maun mukaisesti vaaleanpunaiseksi ja purppuraksi maalattu" parkkitalo, jossa "on vähän enemmän tilaa kääntyä"...? Ja metriä leveämmät parkkiruudut.

Näpit irti! Indonesian naiset saivat omat junavaunut häiriköinnin takia, Iltalehti 20.8.2010

7.3.11

Mikä mahtaa olla in?



...kysytään Intercolorin suomenkielisellä sivulla. Kansainvälinen, verkostomainen ja voittoa tuottamaton Intercolor on ennustanut maailman väritrendejä jo 1960-luvulta saakka ja nykyään se toimii kolmessatoista maassa, Suomen lisäksi Kiinassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Japanissa, Koreassa, Portugalissa, Sveitsissä, Thaimaassa ja Turkissa.

Intercolorilta on saatavissa kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä ICfin-väriennuste, joka - sivuston omin sanoin: piirtää suuntaviivoja värien, materiaalien ja kuluttajien mieltymysten liikkeistä lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä saatavilla ovat ennusteet ajanjaksoilta syksy/talvi 2010-2011 kaudelle kevät/kesä 2012. Ilmaiseksi ennusteita ei tietenkään saa: yksi 30 väriä ja niiden selitystä sisältävä värikausi maksaa 164,70 € ja meneillään oleva kausi irtoaa kaupasta muutaman kympin halvemmalla.

www.icfin.com
www.intercolor.nu

5.3.11

Värillistä aikaa mittaamassa: The Colour Clock



Muutamia päiviä sitten postasin Colorian FB-ryhmään, mutten voinut jättää sikseen, sen verran hieno projekti tämä on: Jack Hughesin The Colour Clock esittää kunkin ajan värinä. Onnelliset Macin omistajat saavat täältä myös ladattua itselleen näytönsäästäjän.

Miten tämä toimii? Väriarvo määrittyy heksadesimaaleina kellonajasta. Heksadesimaalivärisysteemi on sama kuin millä nettisivuilla määritellään väriarvot: kuusinumeroisesta luvusta kaksi ensimmäistä määrittelee punaisen, kaksi keskimmäistä vihreän ja kaksi viimeistä sinisen värin voimakkuuden ja näistä kolmesta sitten muotoutuvat kaikki muut värit. Värin määrittävässä koodissa on siis kolme numeroparia: RRGGBB.

Numeroarvolla ikäänkuin säädellään värin voimakkuutta. Kun arvot on minimissään, väri on mustana ja kun arvot ovat maksimissaan, väri on äärimmäisen kirkas. Jos halutaan esimerkiksi kirkas violetti, säädetään punaisen ja sinisen värin lukemia suureksi ja jätetään vihreä nollille. Esim. numerosarja 990099 antaa allaolevan violetin värin.


Kullakin värillä on käytössään kaksi lukua, joista pienin on 00, sitten 01, 02, 03... Numeron 9 jälkeen merkit jatkuvat vielä kirjainten avulla: A vastaa numeroa 10, B numeroa 11 jne. ja viimeisenä on F. Eli aiemmin aloittamani rivi jatkuisi näin: ...09, 0A, 0B, 0C, 0D, 0E, 0F, 10, 11, 12... Suurin luku kunkin värin kohdalla voi olla FF. Mikäli kaikkien värien arvo on minimissään, eli numerosarja on 000000, lopputuloksena on musta. Mikäli kaikki väriarvot ovat täysillä, eli FFFFFF, lopputuloksena on valkoinen.

Luulinkin ensin, että kello poimii suoraan värin kellonajan mukaan, mutta sehän tarkoittaisi, että värisävy olisi koko ajan melko tumma. Jos tunneissa suurin luku on 24, minuuteissa 59 ja sekunneissa 99, kirkkaimmillaankin väri olisi melko tumma sininen (alla).


Mutta kello onkin laitettu kasvavana ja kirkastuvana yhtenäisenä kuuden numeron lukuna kasvamaan väriä. Pitäisi varmaan tarkistaa keskiyöllä, alkaako aika mustasta ja päätyykö valkoiseen. Heksaluvun vaihtumista voi tarkkailla painamalla kellon ajan alla näkyvää aikaa ja takaisin kellonaikaan voi päästä takaisin painamalla toista palkkia.

http://thecolourclock.co.uk/

3.3.11

Luonnonvärejä Appalakeilta

Appalachian Ethnobotany: Natural Dyes from Empathos Productions on Vimeo.

Melko selkosanaisessa videossa selitetään luonnonvärjäyksen perusteiden lisäksi myös Amerikkaan asettuvien eurooppalaistaustaisten uudisasukkaiden värjäysvaiheita - ja lähikuvia värjäyskasveista latinalaisine nimineen!

1.3.11

Värillistä taidetta: Sensorium

THE COLOUR EXPERIMENT: SENSORIUM from Jesse Robertson on Vimeo.


Jesse Robertsonin audiovisuaalinen runo väristä. Runoa varten sata 4-85 -vuotiasta ihmistä kertoivat viisi asiaa, jotka ensimmäisinä heille tuli mieleen spektrin eri väreistä. Kyselyn tulokset yhdistettiin jokaisen värin tutkimustietoon sekä erilaiseen populaarikulttuurista poimittuun äänimateriaaliin.