Intiankeltainen, C.I. 75320, historiallisten väriaineiden kokoelma, Technical University of Dresden, Germany
Joskus on ihan hyötyä, että Coloria-sivun tieto saattaa laahata perässä, kun en ehdi kiireiltäni sinne kaikkia maailman korjauksia ja päivityksiä ihan samantien tehdä. Intiankeltaista koskevat muutokset ja korjausehdotukset ovat vaivanneet mieltäni jo useampia kuukausia. Moni on huomauttanut siitä, että väriaineen syntytarina (lehmille on syötetty mangon lehtiä ja sen jälkeen niiden virtsa on kerätty talteen ja siitä on pyöritetty pigmenttipalloja) on alusta loppuun keksitty.
Intiankeltaisen alkuperästä liikkui hurjia huhuja siitä saakka, kun sitä alettiin Eurooppaan tuoda. Pigmentti haisi pahalle, ja sen alkuperää varjeltiin. Ei tiedetty edes, kuka sitä valmisti. Vuonna 1883 saatiin ensimmäinen kirjallinen vahvistus, kun intialainen T. N. Mukharji lähetti Englantiin kirjeen, jossa kuvasi pigmentin syntytavan. Mukharjin viesti oli ensimmäinen kirjallinen kuvaus intiankeltaisen valmistuksesta - mutta myös ainoa, mikä kyllä saa kyseenalaistamaan pigmentin historiaa, vaikka se moniin arvostettuihinkin lähteisiin on kirjoitettu tositarinana ylös. Mm. Värimatka-teoksen (Colour: Travels through the Paintbox, 2002) kirjoittanut Victoria Finlay yritti jäljittää keltaisen historiaa, muttei löytänyt siitä merkkiäkään Intiasta.
Mutta onko kyseessä sittenkin tositarina? Mukharji lähetti sanojen lisäksi Englantiin myös näytteitä väristä, ja vuonna 2016 ne otettiin uudelleen mikroskoopin alle. Samana vuonna silmiini osui ensimmäinen tieteellinen artikkeli siitä, että tutkimukset viittaavat vahvasti siihen, että pigmentti saattaa hyvinkin olla valmistettu lehmän virtsasta. Tieteilijät ovat löytäneet intiankeltaisen pigmenttinäytteistä hippurihappoa, joka on yksi lehmän virtsan elementti.
En pidä mitenkään ihmeellisenä sitä, jos Finlay ei ole matkoillaan törmännyt minkäänlaiseen muistitietoon pigmentin valmistamisesta. Jos väriaineen valmistus lopetettiin jo 1900-luvun alussa, se oli aika monta mummoa sitten. Kuinka moni meistä osaa kuvata oman mummonsa aikaisen valmistusprosessin, saati sitten kuvata, mitä juuri tällä paikalla tehtiin mummon mummon aikoina? Käytännön tieto on taipuvaista katoamaan sen yhden sukupolven aikana, joka ei enää prosessia toista.
Niin tai näin, jäämme odottelemaan, mitä tietoa tulevaisuus tuo tullessaan historiasta!
Uusien pigmenttien löytöretket eivät ole vielä lähelläkään loppuaan! Muutama vuosi uusi huikea sininen YInMn oli otsikoissa, ja nyt on hakusassa uusi punainen! The Quest for the Next Billion-Dollar Color, Zach Schonbrun 18.4.2018 Bloomberg
En malta kyllä olla kommentoimatta, että tässäkin ingressissä on vähän väärää tietoa, jota on toisettu tämän uuden sinisen pigmentin yhteydessä melkein jokaisessa uutisessa: YInMn ei ollut ensimmäinen sininen kahteensataan vuoteen. 1800-luvun loppupuoliskolla alkanut kivihiilitervavärien keksiminen tuotti kokonaisen orgaanisten värien sarjan, joiden joukossa oli myös useampia sinisiä värejä, joista myös substraattipigmenttejä valmistettiin.Monet niistä ovat häipyneet unholaan, mutta käytössä ovat mm. 1900-luvun alussa keksitty indantreenisininen sekä 1920-luvulla keksitty ftalosininen - jälkimmäiseen on varmaan jokainen tutustunut joko farkkujen värinä tai kuulakärkikynissä - tai sekä että.
Luonnonvärit ja terveys
Betaniini selättää alzheimerin?
Popsi, popsi... punajuurta! Punajuuret saavat violetin värinsä betaniinista, ja nyt on tutkimuksissa saatu merkkejä siitä, että nimenomaan betaniini estää amyloidiproteiineja sakkaantumasta. Tätä amyliiniproteiinien sakkaantumista ja niiden muodostamaa "plakkia" on pidetty yhtenä dementoitumisen syynä. Vielä tarkennukseksi, että missään ei mainita, auttaako syöminen mitään... Toisaalta samassa artikkelissa mainitetaan The Journals of Gerontology Series -sarjassa julkaistusta tutkimuksessa, joka osoitti, että punajuurimehun juominen ennen aerobista harjoitusta sai veren kiertämään aivoissa paremmin. Can beets tackle Alzheimer's at its root? (Maria Cohut, 22.3.2018 Medicinal News Today)
Mustikka selättää syövän? Mustikan väriaineista löytyi uusia terveysvaikutuksia – Tutkijat pitävät uuden syöpälääkkeen kehittämistä mahdollisena (Katri Kallionpää, 9.4.2018 Helsingin Sanomat) "Eniten väriaineita on punaisissa, sinisissä ja violeteissa marjoissa, kuten mustikassa, mustaherukassa ja puolukassa. Erityisen paljon niitä on läpeensä violeteissa suomalaisissa metsämustikoissa." Kyse on antosyaaneihin kuuluvasta syanidiini-väriaineesta, joka on väriaineena useissa punaisissa marjoissa ja ruusuissa. Syanidiinia voisi luonnehtia purppuranpunaiseksi, mutta antosyaanit ovat kovin pH-herkkiä, joten väri vaihteleekin.
Artikkelit ja linkit
The Link Between Japanese Samurai and Real Indigo
Pisalaisen professorin esseessä palataan aiheeseen, näkivätkö kreikkalaiset sinisen värin vai eivät - The sea was never blue (Maria Michela Sassi, Aeon)
Lisää sinistä sinisen ystäville taiteessa The Secret History of the Color Blue - lyhyesti, mutta komean kuvituksen kera. (Maude Bass-Krueger, Google Arts & Culture)
Vermeerin Tyttö ja helmikorvakoru -maalausta tutkitaan oikein kunnolla ja tutkimusryhmä pitää blogia nimeltään Girl with a Blog, josta löytyy tietoa myös Vermeerin käyttämistä pigmenteistä. Kaiken muun mielenkiintoisen ohella.
Jälleen kerran visiitti Harvardin taidemuseon mielettömän hienoon pigmenttikokoelmaan... ja kuuden erityisen pigmentin tarinat! (Ei ehkä kuitenkaan kaikkein harvinaisempien, mitä otsikko lupailee...): The Crazy Stories Behind 6 Of The World’s Rarest Colors (Katharine Schwab, 22.3.2018 CO Design)
Designboom-sivulla esiteltiin brooklyniläinen rakennus, jossa jokainen huone oli maalattu eri värillä. Tämä ei (onneksi?) ole kuitenkaan oikea talo, vaan taideteos: taiteilija CJ Hendryn Monochrome oli nähtävillä 5.-8.4.2018. monochrome madness: the brooklyn 'house' where each room is painted a different color (Nina Azzarello, 3.4.2018 DesignBoom)
Kotiteollisuus -luvussa Samuli Paulaharjun Kuvauksia Hailuodosta -kirjasta (Kansanvalistusseuran toimituksia 167, Raittiuskansan Kirjapaino, Helsinki 1914) kerrotaan lyhyesti myös värjäyksestä. Luonnosta kerättiin värejä, mutta myös ostettiin. Ja: Oikea turkinpunainen oli ennen hyvin kallista. Yksin värjäys maksoi 4 markkaa naulalta. "Sitte tuli se vähä halavemmaksi, kun Venäjä otti Turkilta Vähän-Aasian, josa on se turkinpunainen järvi, josta saa'aan sitä turkinpunaista. Se on sitä ehtafäriä se."
Maaseudun talot harmaista wärikkäiksi ja siistityiksi. (Kainuun Sanomat 49, 6.5.1926) - jutussa paitsi harmiteltiin maaseudun rakennusten yleistä rumuutta ja harmautta ja kartanoalueiden epäsiisteyttä annettiin ohjeet punamultamaalin tekemiseen.
Coloria-ryhmä
Coloria-ryhmässä jaettiin jälleen tietoa kursseista ja näyttelyistä.
14.4. LUENTO Perinnemaalit ulos ja sisälle, Tampereen rakennuskulttuurin keskus
20.4. TYÖPAJA Paper + Colour Lab Workshop, Barcelona
9.6. KURSSI Värejä luonnosta, kasvivärjäyskurssi, Tampereen rakennuskulttuurin keskus
Met palautti muutama vuosi sitten muinaisen Egyptiläisen temppelimaalauksen värit projisoimalla väritetyt kuvat vanhojen egyptiläisartefaktien päälle. Tämä sai Coloriassa aikaisekseen myös melko ärhäkkää palautetta siitä, että tällaisesta tulee aivan väärä kuva. Tokihan projisointi - kun väri muodostuu valona - on voimakkaampi kuin mitä se olisi pigmenteillä maalattuna, mutta egyptiläisillä oli kyllä käytössään todella voimakkaita väriaineita - ja myös hyvin kirkkaita, vaikka osa niistä saattoi sitten hyvinkin nopeasti tummuakin. The Met Digitally Restores the Colors of an Ancient Egyptian Temple, Using Projection Mapping Technology (Open Culture 30.3.2016)
Mauve
12.3.2018 tuli kuluneeksi 180 vuotta William Perkinin syntymästä - hän oli se veikkonen, joka kehitti ensimmäisen, purppuranvärisen ja Mauve(iini)-nimellä myydyn aniliinivärin 1856. Siitä alkoi värjäysaineiden teollinen vallankumous ja hiljalleen nämä kivihiilitervajätteestä valmistetut värjäysaineet syrjäyttivät täysin luonnonvärit.
The Conversationin artikkeli kysyy
I’ve always wondered: why is a green screen green? Tätä samaa asiaa on Coloriasta kysytty muutaman kerran: mikä on elokuvan teossa vihreä taustakangas? Chromakey-tekniikassa (suomeksi "väriavainnus" - mutta käyttääkö sitä sanaa kukaan?) näyttelijä näyttelee vihreän taustakankaan edessä, joka videolla korvataan muulla sisällöllä - esimerkiksi Tähtien sota -elokuvien huikeilla maisemilla. Syy on yksinkertainen: editointiohjelmissa yhden värialan voi määrätä korvautumaan muulla sisällöllä, ja kirkas vihreä on kauimpana ihmisen ihonväristä. Tietenkin, jos kuvattaisiin vihreitä ulkoavaruuden olentoja, taustavärin pitäisi olla jotain muuta.
Alunperin chromakey-taustakankaat olivat pääsääntöisesti sinisiä, ja sinisiä kankaita on edelleen jonkin verran käytössä. Mutta vihreä on paitsi helpompi valaista tasaisesti, myös kamerat lukevat sen helpommin.
Verijää
Historiassa on kuvailtu verijäätä ja verilunta, jotka ovat sekä kiinnostaneet että kauhistuttaneet vuosituhansien ajan. Yleisimmin punaisten ilmiöiden takana ovat leväpigmentit. Maaliskuussa 2018 Suomen rannikolla ihmetyttänyt "verijää" johtui levästä. (Rakkolevässä on useita erilaisia pigmenttejä klorofyllistä betakaroteeniin, ja sitä on käytetty myös värjäyksessä). Verenpunaisen jään syyksi paljastui vaaraton leväpigmentti – tutkija iloitsee havainnoista (Jussi Salokorpi, 27.3.2018 Yle Uutiset)
Orpimentti
BBC:n hieno juttu The toxic colour that comes from volcanoes kertoo oranssista orpimentista, joka on yksi maailman myrkyllisimmistä pigmenteistä. Kemiallisesti väri on arsenikkitrisulfidia. Myrkkykombo antaa pigmentille sellaisen kimalluksen, että monissa kielissä värin nimi on kultapigmentti, auripigment, auripigmentum, tai kuninkaankeltainen. BBC:n artikkelin lisäksi lisää orpimentista voi lukea Coloriasta
Artikkelilinkit
Maaliskuussa Colorian FBssä oli linkkejä sekä vanhaan, että uuteen luettavaan.
Ranskankielinen 30. couleur & territoire, le terroir de la couleur sai itseni harmittelemaan ranskankielen taitoani, varsinkin, kun huomasin sivun oikeassa palstassa vielä runsain mitoin muita pieniä ranskankielisiä e-julkaisuja.
Maaliskuun alussa lisäsin Coloriastoon kolme lukua (Wärit, Pohjoisen-palo eli Rewontulet ja Wesikaari) vuonna 1856 "C. W. Holmströmin tykönä" Wiipurissa painetusta Luonnonkirjasta (...kotona ja kouluissa luettawa. l:nen Osa: Physikki, Fredrik Schöderiltä. Suomeksi kääntänyt J. Innain.) Asiahan itsessään on aikalailla nykykäsityksen mukaan kerrottu, mutta kyllä suupielet vetäytyvät hymyyn, kun valolaineet vapajavat ja ilma on läjässä: Wielä on sellaisiaki kappaleita, joiden atomit owat niin järjestetyt, että toisien walolaineiden wapajamiset tukkuuaan häwiäwät niiden pintaan, toisien taas wiskataan muuttumattomina takaisin. Koko atmospherin paksuisena läjänä on ilmallaki kaunis sininen wäri.
Te, kaikki sinisilmäiset - tiedättekö miksi silmänne ovat siniset? Silmissä ei ole ollenkaan pigmenttiä, vaan väri johtuu ns. Tyndallin ilmiöstä tai Tyndallin efektistä, joka perustuu värin sirontaan - tavallaan sama juttu, minkä vuoksi taivas näyttää siniseltä. Ruskeissa silmissä on iiriksen päällimmäisessä kerroksessa (stroma) suuret määrät mustaa ja ruskeaa melaniinia, mikä aiheuttaa sen, että silmät näyttävät ruskeilta. Sinisissä silmissä tämä silmän kerrostuma on täysin pigmentitön, ja kun valo osuu siihen, se siroutuu muiksi väreiksi. Sinisellä värillä on lyhyin aallonpituus, se heijastuu takaisin nopeammin kuin muut värit, ja saa siten silmät vaikuttamaan sinisiltä. Siksi sinisilmäisten silmien väri myös vaihtelee valosta riippuen. Muut silmien värit (harmaat, vihertävät yms.) riippuvat silmän stroma-kerroksen vaihtelevista pigmenttimääristä tai kollageenista, joka taittaa valon eri tavalla. Ja kyllä: ruskeasilmäiset ovat ruskeasilmäisiä pimeässäkin, mutta sinisilmäiset... Blue Eyes Contain No Blue Pigment. So Why Are They Blue? (IFLScience)
Laboratoriossa tapahtuu! Nyt on keksitty tapa tuottaa keinotekoisesti väriä, joka ei synny pigmentistä vaan struktuurista. Tällaista väriä näkee mm. perhosten siivissä. Niiden väri on pääosin rakenteellista, eli se syntyy, kun valo osuu siipien pieniin mikrorakenteisiin ja heijastuu niistä. Usein tällaisella värillä on myös pieni metallinhohtoinen kiilto. Aiemmin tällaisen värin keinotekoisesti tekeminen on ollut hyvin vaikeaa ja hidasta, mutta nyt Cambridgen yliopisto ja hollantilainen yritys Hoekmine BV ovat kehittäneet tavan, jossa tämän luonnonvärin geneettinen koodi on replikoitu, ja sitä pystytään kasvattamaan jopa vuorokaudessa! This Vibrant Bacteria Could Be Used to “Grow” Paint (Meilan Solly, Smithsonian.com 21.2.2018)
Intercolor, kansainvälinen värineuvosto sai palstatilaa helmikuussa niin Ylen nettisivuilta kuin puoli yhdeksän uutisistakin. Intercolor laatii ennusteita väritrendeistä, ja kokoontuu kahdesti vuodessa päättämään niistä. Väritrendeihin vaikuttavat monenlaiset asiat politiikasta viihteeseen. "Värineuvoston keskustelussa syksyllä 2019 nähtävien trendien määrittäjiksi nousevat politiikan lisäksi luonto, ilmastonmuutos ja käsillä tekeminen", jutussa kerrotaan.
Yle tarjosi helmikuussa myös muuta väriaiheista: Design 3000 ja Kasper Strömman -sarjan ensimmäisessä jaksossa käsiteltiin väriä ja muotoa. Jaksoselostus: Kasper Strömman tapaa värisuunnittelija Margrethe Odgaardin, normikriitikko Karin Ehrnbergerin ja setelisuunnittelija Arild Yttrin. Design 3000 - televisiota tulevaisuudesta. Parad Media, 2018.
Jakso on katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi.
Preussinsinistä käsittelevä blogiteksti on englanninkielinen, mutta helppoa kieltä ja niin runsaasti kuvitettu, että sen lukee ilolla, vaikka englantia ei päivittäin käyttäisikään! Prussian Blue – The Art and Science of Color (Stacey Bewkes, Quintessence 30.1.2018)
Kotikemisteille jaossa oli vielä sinisen kristallin teko-ohje. Oman kristallinsa tekeminen on helppoa, mutta siinä leikitään kupari(II)sulfaatin pentahydraatin kanssa - ei se nyt mikään suunnaton myrkky ole, mutta ei ohjetta silti mihinkään lasten askartelukerhoon kannata viedä.
---
Helmikuussa jatkoin työtäni myös Coloriaston kanssa. Eteen tuli välillä sellaisia juttuja, että oli ihan pakko kysyä Coloriaston lukijoilta: "Mitäs luulette, onko tämä vanha Suomen poliisilehden juttu tosissaan kirjoitettu?" Juttu itsessään löytyy tästä: Tuntemattoman henkilöllisyyden toteamisesta.
Suomen poliisilehti 21, 16.11.1925. (Lähetin kyselyn Twitterin kautta myös Suomen poliisille, mutta he eivät koskaan vastanneet!)
Kaikki parinkymmenen vuoden takaisen Titanic-elokuvan nähneet muistanevat ison timantin, jonka etsintä luo koko elokuvalle kehyksen, ja joka sitten lopussa molskahtaa takaisin mereen. Pahamaineinen epäonnen timantti oli oikeastikin Titanicin kyydissä sen upotessa - ja näin sen historiasta kirjoitti Työväenliito-julkaisu yli sata vuotta sitten, nelisen kuukautta Titanicin uppoamisen jälkeen: Tietoja eri aloilta. Vaarallinen timantti upposi Titanic laiwan mukana
(Työväenliitto 186, 14.8.1912)
Myrkkyvärit tulivat esille Reijon jakamassa vähän videossa, joka kävi läpi niin arsenikkia sisältävät vihreät kuin säteilevät, 1900-luvun alkupuolella käytetyt radiumvärit ja vielä 1900-luvun loppupuolellakin keramiikkalasitteena käytetyn uraanin. Näistä monista myrkkyväreistä olen kirjoittanut Coloria-blogissa: mm. Myrkynvihreät mielipiteet (arsenikkivihreät), Synkkä valomaali (radium) ja Keramiikkalasitteet (jossa mainittu myös uraanin käyttö).
Mitään uutta asiaa ei ollut linkittämässäni The complicated gender history of pink -jutussakaan, mutta hyvä aina välillä
muistuttaa: vaaleanpunaisesta tuli tyttöjen väri ja vaaleansinisestä
poikien, kun vaatekauppiaat keksivät, että eri värien tuputtaminen
pojille ja tytöille lisäisi vaatemyyntiä (aikakaudella, jolloin
vaatteita kierrätettiin lapselta toiselle). Pääasiassa värit olivat
vielä 1900-luvun alussa sukupuolettomia, mutta jos niillä jotain
merkitystä oli, niin vaaleansinistä pidettiin rauhallisena tyttöjen
värinä, ja vaaleanpunaista poikien - olihan se punaisen aggressiivisen
värin laimeampi muoto. Kun värejä alettiin n. 1920-luvulla kaupoissa erotella erikseen tytöille ja pojille, käytännöt olivat vielä melko sekavia: joissakin kaupoissa vaaleanpunainen oli tytöille ja vaaleansininen pojille tarkoitettu väri, mutta osassa liikkeitä aivan päin vastoin!
Värjäyksen osalta löytyi paljon uutta tutkittavaa. David ja Sue Richardsonin valtava tietopaketti etenkin itäindonesialaisesta värjäysperinteestä, Asian Textile Studies, sisältää paljon sellaisiakin kasveja, joista ei Coloriassakaan ole vielä mitään mainintaa. The Dyeing Art of India puolestaan käsittelee värjäystä Intiassa, näyttävien kuvien kera!
---
Sinistä blogissa oli moneen otteeseen:
Vuoden masentavimmaksi päiväksi tituleerattu Blue Monday iskee kerran vuodessa tammikuussa
ja tänä vuonna se osui kohdalleen 15.1.2018. Päivän laskemiseen on olemassa ihan aito nonsense-kaavakin, joka löytyy mm.
Wikipedia-sivulta. Alkujaan tammikuisen Blue Mondayn lanseerasi lomamatkoja myyvä firma,
ja aika hyvin erilaiset matkailutoimistot ottavatkin jo tämän sinisen
maanantain huomioon - mm. listailemalla erilaisia hienoja
matkailukohteita, joissa sininen on läsnä tavalla tai toisella. Ja
lehdissä se näkyy erilaisina sinisen listauksina.
Google Mapsin havainnot nousevat esiin silloin tällöin. Tällä kertaa sähkönsininen täplä Utahin autiomaassa herätti huomion: Why There's an Electric Blue Lake in the Middle of the Utah Desert. Siniset "järvet" ovat haihdutusaltaita, jotka ovat osa potaskan valmistusprosessia. Ne on värjätty tummansinisiksi prosessin tehostamiseksi.
Mitä kaikkea maalinvalmistuksessa pitää ottaa
nykyään huomioon? Tai mitä VOI ottaa huomioon? Axalta Coating
Systems’-firman uusin väri on StarLite-niminen helmiäisvalkoinen, jonka
itsestään ohjautuvien autojen (autoautot?) optiset tutkasysteemit
(lidar) huomaavat paremmin kuin normaalimaalin. (Paint-maker’s newest color made for self-driving future, Nora Naughton, The Detroit News 11.1.2018)
Synesteetikolla aistit sekoittuvat keskenään, ja yksilöstä riippuu, millä tavalla ja miten voimakkaasti. Yksi tyypillisimmistä tavoista on numeroiden tai kirjainten (tai sävelten, viikonpäivien tms.) liittäminen väreihin. Erilaisia pieniä synesteettisiä kokemuksia on hyvin suurella osalla väestöstä ja hyvin voimakkaasti synestesiatuntemukset kokevia on erilaisten arvioiden mukaan alle prosentista seitsemään prosenttiin - kuitenkin autismin kirjon oireyhtymän ihmisistä jopa viidennes on synesteetikko.
Kaikilla vastasyntyneillä esiintyy synestesiaa, mutta syystä tai toisesta suurimmalla osalla ihmisiä aivojen hermoverkko kehittyy niin, että se karsii synesteettiset aistihavainnot pois. Synesteettisen tilan voi saada aikaan myös joillakin huumaavilla aineilla, kuten LSD:llä.
Synestesia oli pitkään suurelle yleisölle tuntematon. Harva synesteetikko häpeää tapaansa kokea maailma, mutta ei ehkä puhu siitä mielellään, koska suurin osa ympärillä olevista ihmisistä ei ymmärrä mitään, jos selittää A-kirjaimen sinisyydestä tai että Esko maistuu pakasteherneille. Maailmassa on varmaan edelleen kymmeniä tuhansia synesteetikkoja, jotka eivät tiedä synestesiasta mitään. Moni synesteetikko ole välttämättä edes tajunnut, että kokee maailman tavalla kuin muut, ennenkuin sattumalta törmää synestesiasta kertoviin juttuihin ja palaset loksahtavat yhteen.
Näin internetin aikana sekä tiedon saaminen että samanlaisten ihmisten kohtaaminen käy nopeammin ja useammin kuin aiemmin. Viimeisen parin kymmenen vuoden aikana erilaisia synestesia-yhdistyksiä ja -ryhmiä (esimerkiksi IASAS - International Association of Synaesthetes, Artists and Scientists) on syntynyt pilvin pimein, ja myös ne aiemmin toimineet ovat saaneet toiminnalleen näkyvyyttä.
Yksi näkyvimmistä, ja kieltämättä ehkä eniten synestesiatietoutta levittänyt postituslista on Sean A. Dayn jo vuonna 1992 aloittama The Synesthesia List. Se on edelleen toiminnassa ja (varsin antiikkiselta näyttävältä, mutta silti edelleen hyvin toimivalta) sivulta löytyy myös lisää taustatietoa synestesiasta. Listalle voivat liittyä kaikki, joita synestesia kiinnostaa enemmän - joko yleisilmiönä, tai jos kiinnostaa kuulla ja nähdä, että on muitakin, jotka kuulevat G-duurit haaleanpunaisina.
Coloriastoon lisäilin ja täsmensin viikon aikana useita juttuja. Niistä huvittavin lienee Björneborgs Tidningin (nr 34) 7.5.1912 julkaisema juttu taivaansinisestä muodista Englannista. Jutun mukaan kaikki mahdollinen on vaaleansinistä, myös kirjepaperit ja kirjekuoret, ja ihmiset ostavat mieluummin kahden ja puolen pennyn postimerkin kuin pennyn, vain saadakseen sinisen postimerkin! Lue koko juttu: Den himmelsblå färgen the most fashionable.
Sinisistä silmistä...
Ruskeasilmäisillä on silmissään paljon melaniinia ja kollageenia, jotka yhdessä absorboivat ("imevät itseensä") suurimman osan silmään pääsevästä valosta, mikä saa silmät näyttämään tummilta. Sinisilmäisillä ei ole silmissään melaniinia (vihreäsilmäisillä ei myöskään kollageenia), mutta väri itsessään on rakenteellinen. Se syntyy, kun valo siroaa tietyllä tavalla silmän rakenteisiin osuessaan. Sinisilmien väri syntyy vähän samalla tavalla kuin taivaan värikin. This Is The Fascinating Way Blue Eyes Get Their Colour (Fiona Macdonald, 2.1.2018 ScienceAlert)
Mustin musta
Singularity Black -maaliaine imee melkein kaiken valon ja saa objektit näyttämään edestäpäin katsottuna täysin litteiltä. Aiemmin markkinoilla on ollut samantyyppistä nanomustaa, maailman mustimman mustan titteliä kantavaa Vantablack-pigmenttiä, mutta ne maalit on kehitetty eri paikoissa. Vantablackin kehittäjä on Britanniassa sijaitseva Surrey NanoSystems, Singularity-mustan on kehittänyt Massachusettsissa sijaitseva NanoLab. Taiteilijoille tieto uudesta mustasta on varmaankin tervetullut: taiteilija Anish Kapoor ehti hankkkia Vantablackin taiteelliseen käyttöön yksinoikeuden, mikä tieto vastaanotettiin varsin negatiivisella fiballa taidemaailmassa. NanoLabin Singularity-mustaan Kapoorin yksinoikeus ei ulotu. Singularity-musta ei ole niin musta kuin Vantablack, mutta ero on kovin pieni, ja se on mustin musta maali, jota voi ostaa. Maali ei teknisesti ole vielä kovin laadukas, mutta siitä on kehitteillä uusia versioita. Meet Singularity Black, the Blackest Paint on the Market (Claire Voon, 11.8.2017 Hyperallergic)
Optiikan ihmeitä - metalinssit tulevat
Uudenlaiset metalinssit perustuvat litteään pintaan, jossa valoa ohjataan / keskitetään nanorakenteiden avulla. Tähän saakka ongelmana on ollut se, että valo on keskittynyt tiettyihin spektrin osiin. Nyt ensimmäisen kerran tutkijat ovat onnistuneet luomaan metalinssin, joka pystyy fokusoimaan koko näkyvän spektrin ja tuottamaan siten valkoista valoa. A Revolutionary New Type of Lens Focuses All The Colours of The Rainbow Into a Single Point (David Nield, 4.1.2018 ScienceAlert)
Passiasiaa!
Onpa kuulkaa maailmalla hienoja passeja! Kaikki varmaan tietävät jo Suomen passien hirvianimaatiosta (sivulla siitäkin lyhyt näyte), mutta enpä ole tiennyt ihan kaikkea passien väreistä - ja siitä, että joidenkin passien kuvasivut näkyvät pimeässä! The surprising reasons behind the colour of your passport (Soo Kim, 22.12.2017 The Telegraph)
Osallistu värikuvahaasteeseen
Valokuvaajat hoi! Onko staminaa osallistua neljä
kuukautta kestävään päivittäiseen värikuva blogaukseen? Värit on
poimittu kalenteriin Crayola-värikynien sävyistä. Hieman helpotusta
osallistumiseen ehkä tuo, että eka viikko meni jo - vielä ehtii
kuitenkin osallistua! Color your World – 120 Days of Crayola 2018 (year 3)
Helsingissä Lux Helsinki 6.-10.1.2018 "Lux Helsinki on vuosittain järjestettävä viisipäiväinen valofestivaali, joka levittäytyy Helsingin keskustaan aina tammikuun alussa loppiaisen tienoilla. Tapahtuma esittelee monipuolisesti valotaiteen eri muotoja joka vuosi vaihtuvalla, muutaman kilometrin pituisella reitillä. Helsingin tunnetuimpien rakennusten lisäksi reitille valikoituu aina myös vähemmän tuttuja sisäpihoja tai julkisivuja."
Coloria-ryhmässä tietoa myös kesäkuussa järjestettävästä maavärikurssista Karstulan Ev. Opistossa (opettajana tekstiilitaiteilija Ulla Lapiolahti) ja muita tapahtumainfoja.
Vihdoin tämä vuosi ja aikaa väreille! Alkuvuonna työskentelen värin ja Colorian kanssa apurahan turvin. Työskentelyrahaa on noin kuukauden apurahan verran, mutta jaan sen kolmelle kuukaudelle. Apurahatyöskentelyni kohdistuu kokolailla täysin Coloria-sivuston täsmentämiseen (mm. täydentämiseen, lähdemerkintöjen tarkistamiseen yms.), mutta siinä sivussa tämä Coloria-blogi herännee uudelleen elämään, ja jatkan myös vanhojen väriympyröiden ja -systeemien uudelleen kuvittamisia Colorian Society6 -kauppaan (ja samalla kaivelen myös niiden historiaa).
Colorian Facebook-sivulla väriuutisia jaetaan päivittäin, ja jos haluaa itse viritellä keskustelua väreistä tai jakaa tapahtumatietoja (näyttelyt, kurssit, koulutukset), sen voi tehdä Colorian Facebook-ryhmässä!
