Colorian huhtikuu Facebookissa

The Alchemy of Colour

Kenen tie Manchesteriin käy lähiaikoina, ei kannata missata The Alchemy of Colour -näyttelyä, joka on esillä The John Rylands Libraryssa 27.8.2018 saakka. Kannattaa myös seurata kirjaston YouTube-tiliä, koska sinne on ilmestynyt jo muutamia hienoja lyhyitä tietoiskuja pigmenteistä - ja ehkä lisää on todennäköisesti tulossa.
https://www.youtube.com/channel/UCw9-1s_M40MaKFh4XqbU9cw
http://www.library.manchester.ac.uk/rylands/whats-on/colour/

Uusia värejä - ja vähän sinisestä

Uusien pigmenttien löytöretket eivät ole vielä lähelläkään loppuaan! Muutama vuosi uusi huikea sininen YInMn oli otsikoissa, ja nyt on hakusassa uusi punainen!
The Quest for the Next Billion-Dollar Color, Zach Schonbrun 18.4.2018 Bloomberg

En malta kyllä olla kommentoimatta, että tässäkin ingressissä on vähän väärää tietoa, jota on toisettu tämän uuden sinisen pigmentin yhteydessä melkein jokaisessa uutisessa: YInMn ei ollut ensimmäinen sininen kahteensataan vuoteen. 1800-luvun loppupuoliskolla alkanut kivihiilitervavärien keksiminen tuotti kokonaisen orgaanisten värien sarjan, joiden joukossa oli myös useampia sinisiä värejä, joista myös substraattipigmenttejä valmistettiin.Monet niistä ovat häipyneet unholaan, mutta käytössä ovat mm. 1900-luvun alussa keksitty indantreenisininen sekä 1920-luvulla keksitty ftalosininen - jälkimmäiseen on varmaan jokainen tutustunut joko farkkujen värinä tai kuulakärkikynissä - tai sekä että.

Luonnonvärit ja terveys

Betaniini selättää alzheimerin?
Popsi, popsi... punajuurta! Punajuuret saavat violetin värinsä betaniinista, ja nyt on tutkimuksissa saatu merkkejä siitä, että nimenomaan betaniini estää amyloidiproteiineja sakkaantumasta. Tätä amyliiniproteiinien sakkaantumista ja niiden muodostamaa "plakkia" on pidetty yhtenä dementoitumisen syynä. Vielä tarkennukseksi, että missään ei mainita, auttaako syöminen mitään... Toisaalta samassa artikkelissa mainitetaan The Journals of Gerontology Series -sarjassa julkaistusta tutkimuksessa, joka osoitti, että punajuurimehun juominen ennen aerobista harjoitusta sai veren kiertämään aivoissa paremmin.
Can beets tackle Alzheimer's at its root? (Maria Cohut, 22.3.2018 Medicinal News Today)

Mustikka selättää syövän?
Mustikan väriaineista löytyi uusia terveysvaikutuksia – Tutkijat pitävät uuden syöpälääkkeen kehittämistä mahdollisena (Katri Kallionpää, 9.4.2018 Helsingin Sanomat) "Eniten väriaineita on punaisissa, sinisissä ja violeteissa marjoissa, kuten mustikassa, mustaherukassa ja puolukassa. Erityisen paljon niitä on läpeensä violeteissa suomalaisissa metsämustikoissa." Kyse on antosyaaneihin kuuluvasta syanidiini-väriaineesta, joka on väriaineena useissa punaisissa marjoissa ja ruusuissa. Syanidiinia voisi luonnehtia purppuranpunaiseksi, mutta antosyaanit ovat kovin pH-herkkiä, joten väri vaihteleekin.

Artikkelit ja linkit

The Link Between Japanese Samurai and Real Indigo

Pisalaisen professorin esseessä palataan aiheeseen, näkivätkö kreikkalaiset sinisen värin vai eivät -
 The sea was never blue (Maria Michela Sassi, Aeon)

Lisää sinistä sinisen ystäville taiteessa The Secret History of the Color Blue - lyhyesti, mutta komean kuvituksen kera. (Maude Bass-Krueger, Google Arts & Culture)

Syvemmälle mikroskoopin alle mentiin artikkelissa Revealing Old Masters pigment grades by synchrotron X-ray diffraction (5.4.2018 ESRF)



Vermeerin Tyttö ja helmikorvakoru -maalausta tutkitaan oikein kunnolla ja tutkimusryhmä pitää blogia nimeltään Girl with a Blog, josta löytyy tietoa myös Vermeerin käyttämistä pigmenteistä. Kaiken muun mielenkiintoisen ohella.

Teestä, teen väristä ja siitä, miksi sitruuna muuttaa teen väriä: I’ve always wondered: why does lemon juice lighten the colour of tea? Ruoka- ja juomateemaa myös tämä: Japanin Starbucks lanseerasi alkukeväästä kirsikankukista inspiroituneen vaaleanpunaisen Sakura-juomasarjansa: Starbucks Japan Debuts Massive ‘Sakura’-Themed Series Including Pink Beverages (Yoon Sann Wong, 9.2.2018 Taxi)

Jälleen kerran visiitti Harvardin taidemuseon mielettömän hienoon pigmenttikokoelmaan... ja kuuden erityisen pigmentin tarinat! (Ei ehkä kuitenkaan kaikkein harvinaisempien, mitä otsikko lupailee...): The Crazy Stories Behind 6 Of The World’s Rarest Colors (Katharine Schwab, 22.3.2018 CO Design)

Designboom-sivulla esiteltiin brooklyniläinen rakennus, jossa jokainen huone oli maalattu eri värillä. Tämä ei (onneksi?) ole kuitenkaan oikea talo, vaan taideteos: taiteilija CJ Hendryn Monochrome oli nähtävillä 5.-8.4.2018. monochrome madness: the brooklyn 'house' where each room is painted a different color (Nina Azzarello, 3.4.2018 DesignBoom)

monochrome madness: the 'house' where each room is painted a different color from designboom on Vimeo.

Coloriasto

Kotiteollisuus -luvussa Samuli Paulaharjun Kuvauksia Hailuodosta -kirjasta (Kansanvalistusseuran toimituksia 167, Raittiuskansan Kirjapaino, Helsinki 1914) kerrotaan lyhyesti myös värjäyksestä. Luonnosta kerättiin värejä, mutta myös ostettiin. Ja: Oikea turkinpunainen oli ennen hyvin kallista. Yksin värjäys maksoi 4 markkaa naulalta. "Sitte tuli se vähä halavemmaksi, kun Venäjä otti Turkilta Vähän-Aasian, josa on se turkinpunainen järvi, josta saa'aan sitä turkinpunaista. Se on sitä ehtafäriä se."

Maaseudun talot harmaista wärikkäiksi ja siistityiksi. (Kainuun Sanomat 49, 6.5.1926) - jutussa paitsi harmiteltiin maaseudun rakennusten yleistä rumuutta ja harmautta ja kartanoalueiden epäsiisteyttä annettiin ohjeet punamultamaalin tekemiseen.

Coloria-ryhmä

Coloria-ryhmässä jaettiin jälleen tietoa kursseista ja näyttelyistä.
14.4. LUENTO Perinnemaalit ulos ja sisälle, Tampereen rakennuskulttuurin keskus
20.4. TYÖPAJA Paper + Colour Lab Workshop, Barcelona
9.6. KURSSI Värejä luonnosta, kasvivärjäyskurssi, Tampereen rakennuskulttuurin keskus

Colorian maaliskuu Facebookissa

Miltä seinämaalaukset alunperin näyttivätkään!

Met palautti muutama vuosi sitten muinaisen Egyptiläisen temppelimaalauksen värit projisoimalla väritetyt kuvat vanhojen egyptiläisartefaktien päälle. Tämä sai Coloriassa aikaisekseen myös melko ärhäkkää palautetta siitä, että tällaisesta tulee aivan väärä kuva. Tokihan projisointi - kun väri muodostuu valona - on voimakkaampi kuin mitä se olisi pigmenteillä maalattuna, mutta egyptiläisillä oli kyllä käytössään todella voimakkaita väriaineita - ja myös hyvin kirkkaita, vaikka osa niistä saattoi sitten hyvinkin nopeasti tummuakin.
The Met Digitally Restores the Colors of an Ancient Egyptian Temple, Using Projection Mapping Technology (Open Culture 30.3.2016)

Mauve

12.3.2018 tuli kuluneeksi 180 vuotta William Perkinin syntymästä - hän oli se veikkonen, joka kehitti ensimmäisen, purppuranvärisen ja Mauve(iini)-nimellä myydyn aniliinivärin 1856. Siitä alkoi värjäysaineiden teollinen vallankumous ja hiljalleen nämä kivihiilitervajätteestä valmistetut värjäysaineet syrjäyttivät täysin luonnonvärit.

Coloriasta voi lukea Mauven historiasta lyhyesti ja Coloria-blogissa Perkiniä sivutaan jutussa Vahingosta viisastuu.

Upeasti kuvitetussa Katie McDonaldin blogijutussa Dye-versity for International Archives Day(8.6.2017) lisää luettavaa siitä, kuinka suuri värikeksinnön vaikutus oli.

Vihreä trikkitausta

The Conversationin artikkeli kysyy
I’ve always wondered: why is a green screen green? Tätä samaa asiaa on Coloriasta kysytty muutaman kerran: mikä on elokuvan teossa vihreä taustakangas? Chromakey-tekniikassa (suomeksi "väriavainnus" - mutta käyttääkö sitä sanaa kukaan?) näyttelijä näyttelee vihreän taustakankaan edessä, joka videolla korvataan muulla sisällöllä - esimerkiksi Tähtien sota -elokuvien huikeilla maisemilla. Syy on yksinkertainen: editointiohjelmissa yhden värialan voi määrätä korvautumaan muulla sisällöllä, ja kirkas vihreä on kauimpana ihmisen ihonväristä. Tietenkin, jos kuvattaisiin vihreitä ulkoavaruuden olentoja, taustavärin pitäisi olla jotain muuta.

Alunperin chromakey-taustakankaat olivat pääsääntöisesti sinisiä, ja sinisiä kankaita on edelleen jonkin verran käytössä. Mutta vihreä on paitsi helpompi valaista tasaisesti, myös kamerat lukevat sen helpommin.

Verijää

Historiassa on kuvailtu verijäätä ja verilunta, jotka ovat sekä kiinnostaneet että kauhistuttaneet vuosituhansien ajan. Yleisimmin punaisten ilmiöiden takana ovat leväpigmentit. Maaliskuussa 2018 Suomen rannikolla ihmetyttänyt "verijää" johtui levästä. (Rakkolevässä on useita erilaisia pigmenttejä klorofyllistä betakaroteeniin, ja sitä on käytetty myös värjäyksessä).
Verenpunaisen jään syyksi paljastui vaaraton leväpigmentti – tutkija iloitsee havainnoista (Jussi Salokorpi, 27.3.2018 Yle Uutiset)

Orpimentti

BBC:n hieno juttu The toxic colour that comes from volcanoes kertoo oranssista orpimentista, joka on yksi maailman myrkyllisimmistä pigmenteistä. Kemiallisesti väri on arsenikkitrisulfidia. Myrkkykombo antaa pigmentille sellaisen kimalluksen, että monissa kielissä värin nimi on kultapigmentti, auripigment, auripigmentum, tai kuninkaankeltainen. BBC:n artikkelin lisäksi lisää orpimentista voi lukea Coloriasta

Artikkelilinkit

Maaliskuussa Colorian FBssä oli linkkejä sekä vanhaan, että uuteen luettavaan.

Englanninkielinen artikkeli värien nimeämisen hienoudesta, ja etenkin 1749-1817 eläneen saksalaisen geologin, Abraham Gottlob Wernerin, systemaattisesta väriluokittelutavasta.
Eleven Kinds of Blue: Werner’s Pioneering 19th-Century Nomenclature of the Colors, Beloved by Darwin (Maria Popova, BrainPickings)

Ranskankielinen 30. couleur & territoire, le terroir de la couleur sai itseni harmittelemaan ranskankielen taitoani, varsinkin, kun huomasin sivun oikeassa palstassa vielä runsain mitoin muita pieniä ranskankielisiä e-julkaisuja.

Satakunnan sanomien Uula-väreistä kertovan jutt: Kokemäkeläinen maali päätyy kuninkaallisille seinille – "Ehkä nyt vasta ymmärrän, kuinka arvostettuja me siellä olemme" (1.3.2018)

Indigo - pelloilta vaatteisiin. Viihdyttävää ja mietityttävää lukemista, ja hienoja kuvia! From remote Laos to haute couture: A journey of indigo dye (Pichayada Promchertchoo, 20.3.2018 Channel NewsAsia)

Ajankohtaisista puhutti (ja nauratti) eniten Tampereen uusi ratikka, jossa Värit eivät ole pelkkiä värejä, kun Tampere lämmittelee kaupunkilaisia uuteen ratikkaan. Tampereen ratikan värit ovat sitten tiili, luovuus ja energia. Jottas tiedätte. Vai vieläkö pinkki voi voittaa? - Pinkin ratikan puolesta nousi kansanliike Tampereella. Jäämme jännityksellä odottamaan.

How a blind artist in Turkey is challenging the understanding of colour -artikkelin (Simon Hayhoe, 28.3.2018 The Conversation) kuva on sikäli hämmentävä, että sen tekijä on sokea. Värit voi siis nähdä, vaikka niitä ei voi nähdä. Maailma on ihmeellinen, ja ihmiset varsinkin!

Lieneeköhän tässä maailman vanhin väriliitu? Archaeologists Discover What May Be the World’s Oldest Crayon (Kate Sierzputowski, 13.3.2018 Colossal)

Erittäin harvinaisia värikokeiluja 90-luvun Muumimukeista! (24.04.2015 Moomin) - sivulla esitellään 17 erilaista testiversiota Muumimukeista jotka olivat Arabian valikoimassa 90-luvulla.

Sisustusvinkkinä toimistoon esittelemät japanilaiset kommunikaatioputket Frankie-lehden artikkelissa Colorful Language (14.3.2018 Frankie).


Tarjolla myös kuunneltavaa:
Englanninkielinen podcast värin psykologisesta vaikutuksesta: The Psychology of Colour! You'll never choose your palette without thinking again! (Arrest All Mimics)

Coloriasto

Coloriastossa julkaistiin maaliskuussa mm.
Japanilainen lakkateollisuus, Kotitaide 5, 1916
Harmaita taloja maalaamaan! - Miten halpoja värejä valmistetaan, Kouvolan Sanomat 71, 6.7.1926 (Maaliohje)
Värjäysohje mustille villalangoille., Käsiteollisuus 5-8, 1920
Lääkekasveja. Sianpuolukka, Emäntälehti 8, 1916


Maaliskuun alussa lisäsin Coloriastoon kolme lukua (Wärit, Pohjoisen-palo eli Rewontulet ja Wesikaari) vuonna 1856 "C. W. Holmströmin tykönä" Wiipurissa painetusta Luonnonkirjasta (...kotona ja kouluissa luettawa. l:nen Osa: Physikki, Fredrik Schöderiltä. Suomeksi kääntänyt J. Innain.) Asiahan itsessään on aikalailla nykykäsityksen mukaan kerrottu, mutta kyllä suupielet vetäytyvät hymyyn, kun valolaineet vapajavat ja ilma on läjässä:
Wielä on sellaisiaki kappaleita, joiden atomit owat niin järjestetyt, että toisien walolaineiden wapajamiset tukkuuaan häwiäwät niiden pintaan, toisien taas wiskataan muuttumattomina takaisin.
Koko atmospherin paksuisena läjänä on ilmallaki kaunis sininen wäri.

Painettu C. W. Holmströmin tykönä.:
Luonnonkirja, luku: Pohjoisen-palo eli Rewontulet.
Luonnonkirja, luku: Wesikaari
Luonnonkirja, luku: Wärit.

Coloria-ryhmä

Coloria-ryhmässä jaettiin jälleen tietoa kursseista ja näyttelyistä.
7.-22.4.2018 NÄYTTELY Colours in (Dis)Order, Museum of Colours, FB-tapahtuma
19.4.2018 KURSSI Ölfarbe, Kremer Pigmente in Aichstetten
20.4.2018 KURSSI Aquarellfarbe, Kremer Pigmente in Aichstetten
24.4.2018 LUENTO Colour and Cruelty: Honoring artist and colour theorist Carry van Biema, University of Sussex
26. + 27.4.2018 KURSSI Pigmentherstellung und -verwendung, Kremer Pigmente in Aichstetten

Muita linkkejä:
Perinteisiä mustepigmenttejä kalligrafian harrastajille.

Facebookissa helmikuussa

Te, kaikki sinisilmäiset - tiedättekö miksi silmänne ovat siniset? Silmissä ei ole ollenkaan pigmenttiä, vaan väri johtuu ns. Tyndallin ilmiöstä tai Tyndallin efektistä, joka perustuu värin sirontaan - tavallaan sama juttu, minkä vuoksi taivas näyttää siniseltä. Ruskeissa silmissä on iiriksen päällimmäisessä kerroksessa (stroma) suuret määrät mustaa ja ruskeaa melaniinia, mikä aiheuttaa sen, että silmät näyttävät ruskeilta. Sinisissä silmissä tämä silmän kerrostuma on täysin pigmentitön, ja kun valo osuu siihen, se siroutuu muiksi väreiksi. Sinisellä värillä on lyhyin aallonpituus, se heijastuu takaisin nopeammin kuin muut värit, ja saa siten silmät vaikuttamaan sinisiltä. Siksi sinisilmäisten silmien väri myös vaihtelee valosta riippuen. Muut silmien värit (harmaat, vihertävät yms.) riippuvat silmän stroma-kerroksen vaihtelevista pigmenttimääristä tai kollageenista, joka taittaa valon eri tavalla.
Ja kyllä: ruskeasilmäiset ovat ruskeasilmäisiä pimeässäkin, mutta sinisilmäiset...
Blue Eyes Contain No Blue Pigment. So Why Are They Blue? (IFLScience)

Laboratoriossa tapahtuu! Nyt on keksitty tapa tuottaa keinotekoisesti väriä, joka ei synny pigmentistä vaan struktuurista. Tällaista väriä näkee mm. perhosten siivissä. Niiden väri on pääosin rakenteellista, eli se syntyy, kun valo osuu siipien pieniin mikrorakenteisiin ja heijastuu niistä. Usein tällaisella värillä on myös pieni metallinhohtoinen kiilto. Aiemmin tällaisen värin keinotekoisesti tekeminen on ollut hyvin vaikeaa ja hidasta, mutta nyt Cambridgen yliopisto ja hollantilainen yritys Hoekmine BV ovat kehittäneet tavan, jossa tämän luonnonvärin geneettinen koodi on replikoitu, ja sitä pystytään kasvattamaan jopa vuorokaudessa!
This Vibrant Bacteria Could Be Used to “Grow” Paint (Meilan Solly, Smithsonian.com 21.2.2018)



Intercolor, kansainvälinen värineuvosto sai palstatilaa helmikuussa niin Ylen nettisivuilta kuin puoli yhdeksän uutisistakin. Intercolor laatii ennusteita väritrendeistä, ja kokoontuu kahdesti vuodessa päättämään niistä. Väritrendeihin vaikuttavat monenlaiset asiat politiikasta viihteeseen. "Värineuvoston keskustelussa syksyllä 2019 nähtävien trendien määrittäjiksi nousevat politiikan lisäksi luonto, ilmastonmuutos ja käsillä tekeminen", jutussa kerrotaan.

Värien salainen seura – He tietävät, mistä me tulemme pitämään (Kirsti Karttunen, Yle Uutiset 25.2.2018)

Yle tarjosi helmikuussa myös muuta väriaiheista:  Design 3000 ja Kasper Strömman -sarjan ensimmäisessä jaksossa käsiteltiin väriä ja muotoa. Jaksoselostus: Kasper Strömman tapaa värisuunnittelija Margrethe Odgaardin, normikriitikko Karin Ehrnbergerin ja setelisuunnittelija Arild Yttrin. Design 3000 - televisiota tulevaisuudesta. Parad Media, 2018.
Jakso on katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi.

Preussinsinistä käsittelevä blogiteksti on englanninkielinen, mutta helppoa kieltä ja niin runsaasti kuvitettu, että sen lukee ilolla, vaikka englantia ei päivittäin käyttäisikään!
Prussian Blue – The Art and Science of Color (Stacey Bewkes, Quintessence 30.1.2018)

Kotikemisteille jaossa oli vielä sinisen kristallin teko-ohje. Oman kristallinsa tekeminen on helppoa, mutta siinä leikitään kupari(II)sulfaatin pentahydraatin kanssa - ei se nyt mikään suunnaton myrkky ole, mutta ei ohjetta silti mihinkään lasten askartelukerhoon kannata viedä.


---

Helmikuussa jatkoin työtäni myös Coloriaston kanssa. Eteen tuli välillä sellaisia juttuja, että oli ihan pakko kysyä Coloriaston lukijoilta: "Mitäs luulette, onko tämä vanha Suomen poliisilehden juttu tosissaan kirjoitettu?" Juttu itsessään löytyy tästä: Tuntemattoman henkilöllisyyden toteamisesta.
Suomen poliisilehti 21, 16.11.1925. (Lähetin kyselyn Twitterin kautta myös Suomen poliisille, mutta he eivät koskaan vastanneet!)

Kaikki parinkymmenen vuoden takaisen Titanic-elokuvan nähneet muistanevat ison timantin, jonka etsintä luo koko elokuvalle kehyksen, ja joka sitten lopussa molskahtaa takaisin mereen. Pahamaineinen epäonnen timantti oli oikeastikin Titanicin kyydissä sen upotessa - ja näin sen historiasta kirjoitti Työväenliito-julkaisu yli sata vuotta sitten, nelisen kuukautta Titanicin uppoamisen jälkeen:  Tietoja eri aloilta. Vaarallinen timantti upposi Titanic laiwan mukana
(Työväenliitto 186, 14.8.1912)

Onni Okkosen teksti Väreistä vanhassa suomalaisessa kansanrunoudessa julkaistiin Virittäjä-lehdessä 1913.