Kultakalojen kimallus

[Kuvassa: Ryukin goldfish, Plate XIX in: Goldfish and Their Culture in Japan, by Shinnosuke Matsubara. Bulletin of the Bureau of Fisheries, Vol. XXVIII 1908, Part I. P. 397.]

Luonto-ohjelmien katsominen kannattaa - aina oppii jotain uutta. Tällä kertaa tämän:
1. Kultakaloja on muunkin värisiä kuin "kullanvärisiä" ja punaisia - niitä on myös mm. sinisiä.
2. Kultakalat saavat värinsä auringosta.

Kultakalojen värisolut, kromatoforit, muodostavat valoa heijastavia pigmenttejä. Itseasiassa kultakalat voivat muuttaa väriään saamansa valospektrin mukaan. Kalan perusväri määräytyy sen mukaan, mitä pigmenttejä sen soluissa on. Kultakala on kuitenkin valosta riippuvainen: pimeässä yönsä viettävät kalat ovat vaaleampia aamulla ja jos niitä pidetään pimeässä kauan, ne menettävät värinsä täysin. Kultakalat eivät ole mikään ihmepoikkeus kalamaailmassa, vaan löytyy myös useita muita kaloja, joiden väri vaihtelee olosuhteista riippuen. Jotkut kalat ovat jopa öisin eri värisiä kuin päivisin. Myös ravinnolla on merkitystä kalojen väriin. Perussääntönä voisi sanoa: mitä terveempi kala, sen voimakkaamman värinen.

Wikipediasta luin, että alkujaan kultakalat on jalostettu karpeista. Kiinassa Tang-dynastian aikaan (618–907) oli suosittua kasvattaa karppeja koristelammissa ja jotkut näistä karpeista näyttivät keltaoransseilta perinteisen hopeaisen värityksen sijaan. Alunperin kyseessä oli luonnollinen mutaatio, mutta ihmiset alkoivat kasvattaa näitä kultaan vivahtavia karppeja hopeakiiltoisten sijaan. Vuonna 1162 Song-dynastian krisarinna määräsi rakennettavaksi lammen, johon oli kerätty punaisia ja kullanvärisiä karppeja. Kiinassa ja vähän myöhemmin Japanissa kalojen jalostus jatkui ja lopulta vuonna 1611 kultakalat tuotiin ensi kerran Portugaliin, josta ne levisivät muualle Eurooppaan. 1600-luvun etelä-Euroopassa kultakaloja arvostettiin suuresti niiden jalon ja onnea symbolisoivan värityksen vuoksi.

Bristolin akvaarioharrastajien kultakalasivulta löytyy kattavan perustiedon lisäksi myös kultakalan historian aikajana ja tarkempaa tietoa kalan pigmenteistä!

Mustekalojen värileikki

Viime vuonna onnistuin sattumalta näkemään televisiosta jonkun luontodokumentin mustekaloista, jotka välkkyivät kuin diskopallot meren syvyyksissä ja muuttivat muotoaan siloisista liukuhupuista piikkipuskan muotoisiksi.

Olin aika onnessani, kun löysin National Geographicin sivuilta muutamankin aika hienon mustekalavideon (alussa mainoksia, niistä ei kannata hämääntyä).

Octopus Changes Color, Textures (9.2.2007)

Monster Glowing Squid Caught on Camera (14.2.2007; sivulla linkki pimeydessä välkkyvään mustekalaan video of the squid flashing in the darkness as it swims around dangling prey)

Octopus Mating a Tangled Affair (16.2.2007)

Mustekaloilla ja muutamilla muilla väriä vaihtavilla eläimillä on erityisiä tähtimäisiä pigmenttisoluja, kromatoforeja, joiden pigmenttisisältöä säätelemällä otukset kykenevät melkoisiin naamioitumissuorituksiin. Kun pigmentit pakkautuvat keskelle solua, eläin vaikuttaa vaaleammalta ja kun pigmentit ovat levällään kromatoforeissa, eläin vaikuttaa tummemmalta. Kromatoforit voivat sisältää eri pigmenttejä.