Coloria-juttuja viikolla 3 ja 4

Myrkkyvärit tulivat esille Reijon jakamassa vähän videossa, joka kävi läpi niin arsenikkia sisältävät vihreät kuin säteilevät, 1900-luvun alkupuolella käytetyt radiumvärit ja vielä 1900-luvun loppupuolellakin keramiikkalasitteena käytetyn uraanin. Näistä monista myrkkyväreistä olen kirjoittanut Coloria-blogissa: mm. Myrkynvihreät mielipiteet (arsenikkivihreät), Synkkä valomaali (radium) ja Keramiikkalasitteet (jossa mainittu myös uraanin käyttö).

Synestesia oli esillä Colorian FB-sivulla viime viikolla, kun linkitin BBC:n radiojutun Why do some people see colours when they hear music? Kävin siihen liittyen sähköpostikeskustelua muutaman henkilön kanssa, ja ajauduin kirjoittamaan teemasta blogiin ihan oman lyhyen juttunsa Synestesia - kun maanantai on keltainen ja seitsemän vihreä.

Mitään uutta asiaa ei ollut linkittämässäni  The complicated gender history of pink -jutussakaan, mutta hyvä aina välillä muistuttaa: vaaleanpunaisesta tuli tyttöjen väri ja vaaleansinisestä poikien, kun vaatekauppiaat keksivät, että eri värien tuputtaminen pojille ja tytöille lisäisi vaatemyyntiä (aikakaudella, jolloin vaatteita kierrätettiin lapselta toiselle). Pääasiassa värit olivat vielä 1900-luvun alussa sukupuolettomia, mutta jos niillä jotain merkitystä oli, niin vaaleansinistä pidettiin rauhallisena tyttöjen värinä, ja vaaleanpunaista poikien - olihan se punaisen aggressiivisen värin laimeampi muoto. Kun värejä alettiin n. 1920-luvulla kaupoissa erotella erikseen tytöille ja pojille, käytännöt olivat vielä melko sekavia: joissakin kaupoissa vaaleanpunainen oli tytöille ja vaaleansininen pojille tarkoitettu väri, mutta osassa liikkeitä aivan päin vastoin!

Värjäyksen osalta löytyi paljon uutta tutkittavaa. David ja Sue Richardsonin valtava tietopaketti etenkin itäindonesialaisesta värjäysperinteestä,
Asian Textile Studies, sisältää paljon sellaisiakin kasveja, joista ei Coloriassakaan ole vielä mitään mainintaa. The Dyeing Art of India puolestaan käsittelee värjäystä Intiassa, näyttävien kuvien kera!

---

Sinistä blogissa oli moneen otteeseen:

Vuoden masentavimmaksi päiväksi tituleerattu Blue Monday iskee kerran vuodessa tammikuussa ja tänä vuonna se osui kohdalleen 15.1.2018. Päivän laskemiseen on olemassa ihan aito nonsense-kaavakin, joka löytyy mm. Wikipedia-sivulta. Alkujaan tammikuisen Blue Mondayn lanseerasi lomamatkoja myyvä firma, ja aika hyvin erilaiset matkailutoimistot ottavatkin jo tämän sinisen maanantain huomioon - mm. listailemalla erilaisia hienoja matkailukohteita, joissa sininen on läsnä tavalla tai toisella. Ja lehdissä se näkyy erilaisina sinisen listauksina.

Google Mapsin havainnot nousevat esiin silloin tällöin. Tällä kertaa sähkönsininen täplä Utahin autiomaassa herätti huomion: Why There's an Electric Blue Lake in the Middle of the Utah Desert. Siniset "järvet" ovat haihdutusaltaita, jotka ovat osa potaskan valmistusprosessia. Ne on värjätty tummansinisiksi prosessin tehostamiseksi.

Kalifornian yliopiston tutkijat kertovat kehittäneensä indigoa E. coli -bakteerien tuottamista entsyymeistä. Tässä synteettisen indigon valmistusmetodissa ei tarvita mahdollisesti haitallisia aineita. Lisäaineita ei myöskään tarvitse tämän indigon pelkistämiseen: bakteeri hoitaa homman, ja indigolla voi sitten suoraan värjätä puuvillaa.

Mitä kaikkea maalinvalmistuksessa pitää ottaa nykyään huomioon? Tai mitä VOI ottaa huomioon? Axalta Coating Systems’-firman uusin väri on StarLite-niminen helmiäisvalkoinen, jonka itsestään ohjautuvien autojen (autoautot?) optiset tutkasysteemit (lidar) huomaavat paremmin kuin normaalimaalin. (Paint-maker’s newest color made for self-driving future, Nora Naughton, The Detroit News 11.1.2018) 

Tottahan toki joku värikyniä / värikynärasioitakin kerää! Jos sinulta sattuu löytymään nurkista joku sivulla luetteloiduista värikynäpaketeista, niistä saattaisi saada ihan rahaakin...

Kyllä väri meihin vaan vaikuttaa, ja aika moni muukin

Vaikuttaako ympäristömme käytökseemme - tahtomattammekin? Kaikki eivät ole sitä mieltä, mutta ehkä kaikki miten tunnemme ei olekaan sydämen johdattamaa - eikä se, miten toimimme, johdukaan silkasta tietoisesta järjenkäytöstä.

Tässä parin vuoden takaisessa haastattelussa Adam Alter kertoo mm. ympäristömme värivalintojen vaikutuksesta meihin. Alter on kirjoittanut kirjan Drunk Tank Pink, jossa hän käsittelee yleensäkin siitä, mikä vaikuttaa meihin ja valintoihimme.

Kirjassa on luku myös väreistä. Kirjalle nimensä antanut värisävy Drunk Tank Pink on värien universumissa yksi merkittävimmistä (etten sanoisi räikeimmistä! :D) ja tutkituimmista esimerkeistä siinä, miten värillä voi vaikuttaa ihmisiin ihan fysiologisella tasolla. Drunk Tank Pink on vaaleanpunainen sävy, jonka rauhoittava vaikutus huomattiin 1960-luvun käyttäytymistutkimuksissa, ja jota 1970-luvulla alettiin kokeilla vankiloissa aggressiivisten vankien rauhoittamiseen. Tutkimuksilla on kritisoijansa ja värin vaikutuksella epäilijänsä, mutta siitä huolimatta sävyä käytetään edelleen sadoissa - ehkä tuhansissa - amerikkalaisvankiloissa ja -sairaaloissa.

Sävy on tunnettu myös nimillä Baker-Miller Pink, Pepto-Bismol Pink ja bubblegum pink - siis purkkapinkki.

Lue lisää Drunk Tank Pink -väristä Coloriasta.

Lohenvärinen talous ja vaaleanpunainen urheilu

Financial Times -lehden Euroopan painoksen etusivu 13.2.2013. 125-vuotisjuhlanimero käytti samaa otsikkomallia, joka oli ollut käytössä ensimmäisessä väripaperille painetussa lehdessä 2.1.1893.

Värillisten sanomalehtien teema  jäi kiinnostamaan. Suomessa värilliselle paperille painettuja kotimaisia lehtiä ei ole silmiini sattunut (kertokaa, jos teillä on parempaa tietoa!), mutta täkäläisissä lehtitelineissä näkyy muutamakin värilliselle paperille painettu lehti. Ehkä tunnetuin niistä on The Financial Times, jota alettiin jo vuonna 1893 julkaista vaaleanpunertavalle paperille painettuna. Lohenpunainen väri oli myös valkoista edullisempaa, mutta painavampi syy lienee ollut halu erottua nopeasti muista sanomalehdistä, etenkin kilpailijastaan, Financial News -lehdestä. Värillä erottuminen on pätevä keino, ja toimii edelleen. Valtaosa sanomalehdistä on painettu valkoiselle paperille.

Sen verran triviaali asia sanomalehtien paperien väri on, että  siitä on hankala löytää tietoa, mutta sen verran löysin, The Financial Times ei ollut kuitenkaan länsimaisista lehdistä ensimmäinen värillistä paperia käyttänyt. Kirjassa Dictionary of nineteenth-century journalism: in Great Britain and Ireland (toim. Marysa L. Brake) kerrotaan, että vuonna 1881 alkoi ilmestyä Lontoon ensimmäinen, urheiluun ja murhiin erikoistunut iltapäivälehti, Evening News, joka painettiin ensin vaaleansiniselle paperille, sen jälkeen keltaiselle ja vihreälle. Kaksitoista vuotta myöhemmin Englannissa alkoi ilmestyö myös toinen iltapäivälehti, Westminster Gazette, joka painettiin vihreälle paperille. Keltaiseksi lehdistöksikin tituleeratut iltapäivälehdet eivät kuitenkaan ole saaneet kutsumanimeään värillisen painopaperinsa vuoksi, vaan siksi, että ne käyttivät huomio-otsikoissaan keltaista painoväriä - joka oli monissa lehdissä pitkään mustan lisäksi ainoa painoväri.


Värillistä paperia on käytetty etenkin erikoislehdissä, joista yksi suuri ryhmä on urheilulehdet. Englannissa ilmestyi jo 1900-luvun alussa viikonloppuisin paikallissanomalehtien jalkapallospesiaaleja, jotka oli usein painettu värilliselle paperille; mm. Burnleyssa vaaleanpunaiselle ja Sheffieldissä vihreälle. Tunnetuimpia Britanniassa ilmestyneitä urheilulehtiä oli Sporting times (1865-1932), jonka kutsumanimi oli tuttavallisesti   The Pink ’Un ("the pink one"). Vaaleanpunaiselle paperille painetuista urheilulehdistä tuli saarivaltiossa niin yleisiä, että niihin on viitattu englanniksi vain yleisnimellä the pinks - vaaleanpunaiset. Englannissa vaaleanpunaiset urheilulehdet ovat tekemässä kuolemaa - ainakin paikallislehtien vaaleanpunaiset urheiluliitteet ovat kokeneet melkoisen kadon viimeisen kymmenen vuoden aikana - mutta Italian La Gazzetta dello Sport jatkaa sikäläisissä lehtihyllyissä yhtä pinkkinä kuin aiemminkin.

Ajoittain sanomalehtiä saatettiin painaa värilliselle paperille myös hätäratkaisuna. 1860-luvulla kanadalainen The Press jouduttiin kerran painamaan tummanruskealle paperille ja kerran kirkkaankeltaiselle, koska San Franciscosta sanomalehtipaperia tuova höyryalus ei ollut tullut ajoissa.

Kotimaisista värilliselle paperille painetuista lehdistä en löytänyt tähän hätään mitään tietoa - jos joku tietää, hän vinkannee.

Vain naisille

Naisten vaunu Shinjukun asemalla, Tokiossa. Kuva: っ / Wikimedia Commons.

Iltalehti uutisoi elokuussa 2010, että Indonesian Jakartassa on otettu käyttöön oranssit junavaunut, jossa vain naiset saavat körötellä paikasta toiseen vaaleanpunaisilla penkeillä istuen. Tällaisilla vaunuilla on tarkoitus tehdä naisten matkustus turvallisemmaksi ja tarjota heille mahdollisuus matkustaa ilman lähentelyuhkaa. Ajatus ei ole uusi: samankaltaista tarkoitusta palvelevia vain naisille tarkoitettuja vaunuja on käytössä myös muualla maailmassa ja ainakin Japanissa vain naisille tarkoitettuja junavaunuja oli käytössä jo 1900-luvun alussa - joskin 1970-luvulla niiden käyttö lopetettiin. Vain naisille tarkoitetut vaunut - Hana-Densha eli "kukkasade" - kokivat uuden tulemisen Tokiossa 2000-luvun alussa, kun junayhtiöt reagoivat naisten valituksiin lähentelyistä junissa. Kokeilut muuttuivat pian hyvän palautteen vuoksi käytännöksi ja nykyään vaunut ovat vakiokalustoa useammissa Japanin suurissa kaupungeissa.

Japania on pidetty "naisten vaunujen" esimerkkimaana, mutta naisille tarkoitettuja juna- tai metrovaunuja löytyy ainakin Egyptistä (Kairo 1980-luvun lopulta lähtien), Meksikosta, Taiwanista, Malesiasta, Etelä-Koreasta ja Filippiineiltä.

Vain naisille tarkoitettuja junavaunuja koskevien juttujen yhteydessä ei väreistä paljon puhuta, vaikka luulisi, että väri on vahvin signaali, jolla kulkijoita voi ohjata oikeaan paikkaan. Ainakin Malesiassa, Intiassa, Japanin Osakassa, Egyptin Kairossa sekä Brasilian Rio de Janeirossa naisten vaunut on merkitty vaaleanpunaisilla raidoilla tai kylteillä. Delhin metrossa vaaleanpunaiset hindiksi kirjoitetut "vain naisille" kyltit muistuttavat melkein identtisine kukkasineen hyvin paljon japanilaisia kukkasadekylttejä.

Junavaunujen lisäksi ympäri maailmaa on tarjolla myös vain naisille tarkoitettuja takseja, joiden tunnuksena on yleensä vaaleanpunainen. Turvallisuutta lisäävää eittämättä - mutta entäs Kiinan Shijiazhuangissa toissa vuonna avattu, vain naisille tarkoitettu - ja "naisten maun mukaisesti vaaleanpunaiseksi ja purppuraksi maalattu" parkkitalo, jossa "on vähän enemmän tilaa kääntyä"...? Ja metriä leveämmät parkkiruudut.

Näpit irti! Indonesian naiset saivat omat junavaunut häiriköinnin takia, Iltalehti 20.8.2010

Pantonen vuoden väri: Honeysuckle

Pantone julisti jälleen joulukuun alussa vuoden värinsä, joka tänä vuonna on PANTONE 18-2120 Honeysuckle. Energizing Honeysuckle Lifts Spirits and Imparts Confidence to Meet Life's Ongoing Challenges, lupailee Pantone tiedotteessaan. Tänä vuonna vuoden värin ympärille rakentunut väriteema on laajentunut entisestään: on vuoden väri -koruja, kalvosinnappeja ja vaatteita, kodinkoneista puhumattakaan. Myöa Visan Pantone -kokoelma on täten laajentunut entisestään.

Viime vuonna vuoden 2010 väri turkoosi näkyi lopulta aika reippaasti muun muassa kauppojen valikoimissa - saa nähdä, muuttuuko tämä vuosi viime vuotta vaaleanpunertavammaksi. Vai miten tuota väriä kuvailisi. Suomeksi honeysuckle tarkoittaa kuusamaa - mutta huolimatta siitä, että kuusaman vaaleanpunaiset kukat tunnistaisi ulkonäöltä, jostain syystä kuusama ei sanana tuo yhtä pehmeää vaaleanpunaisuutta mieleen kuin englanninkielen honeysuckle.

Lisää vuoden 2011 värivalinnasta Pantonen sivuilta:
http://www.pantone.com/pages/pantone/pantone.aspx?pg=20821&ca=4

Vaaleanpunainen timantti kaupan

[Kuva Sothebyn videosta.]

Tänään Genevessä tulee myyntiin jalokivimaailman harvinaisuus: platinatimanttisormus, jonka kruunaa vaaleanpunainen 24,78 karaatin timantti. Timantti on ollut suurelta yleisöltä piilossa yli puoli vuosisataa, siitä saakka, kun newyorkilainen jalokivikauppias Harry Winston myi sen yksityiselle keräilijälle. Värin, koon ja puhtauden lisäksi siitä tekee harvinaisen vaaleanpunaisille timanteille epätyypillinen leikkaus. Timantti on voimakkaan vaaleanpunainen. Gemological Institute of America (GIA) on luokitellut sen termillä Fancy Intense Pink.

Katso video timantista www.sothebys.com/video/privateview/GE1005

Sothebyn huutokauppakamari odottaa tänään uutta timantin huutokauppahinnan maailmanennätystä - timantin myyntihinnaksi on arvioitu jopa 38 miljoonaa dollaria. Edellinen ennätys timanttihuutokaupassa syntyi noin kaksi vuotta sitten, joulukuussa 2008, kun Christie's -huutokauppakamari myi sinisen Wittelsbach-Graff -timantin yli 24 miljoonalla dollarilla.

www.diamondworld.net/contentview.aspx?item=5374 (Diamond World News Service 4.10.2010 23:02)
Harvinainen vaaleanpunainen timantti myyntiin (Iltalehti 10.11.2010 klo 17.43)
Pink diamond could set record: $27 million anyone? (Frank Jordans, The Associated Press / November 10, 2010 12:04)

Pinkkiä tositeeveetä

Pakkohan tästä on kirjoittaa. Suomen Big Brother -talossa on menossa Tervetuloa Jeboulandiaan -viikkotehtävä. Sen sijaan, että asukkaat pistettäisiin raatamaan päättömien keskittymistä tai fyysistä rääkkiä vaativien tehtävien keskellä, ilmeisesti tavoitteena on ahdistella talon asukkaat nurkkaan makeudella. Tehtävänä on pitää hauskaa!

...Ympäristö on vaaleanpunainen ja täynnä pehmoleluja, tarjolla on mielettömät määrät sokerista ja makeaa ja talossa soivat ylihilpeät lastenlaulut.

Neljän tunnin kuluttua Elisabet totesi voivansa pahoin ja ihmetteli: Voiko väri oikeasti vaikuttaan näin?

Jotain käsitystä siitä, mitä on meneillään: Vaaleanpunaiset ilmapallot aiheuttivat Elisabetille iltahepulin ("uutinen" ja video; BB 19.10.2010 00:46)

:)

It's a girls' colour?

Vaaleanpunainen on päästetty valloilleen tässä dokumentissa, joka on esillä kahdessa eri osassa. Visuaalinen toteutus saattaa ihmetyttää rauhallisten dokumenttien ystävää, mutta tämä on tehty juuri niin kirkkaan kuplivasti kuin pinkki väri edellyttääkin. Toisessa osassa kerrotaan mm., miten väriainetta käytetään lääketieteen apuna.

Tänään vaaleanpunaisiin!

Roosa nauha -syöpäsäätiö järjestää tänään Pukeudu Pinkkiin -päivän, josta kerrotaan säätiön sivuilla näin:

Perjantaina 23.10. vietetään Pukeudu Pinkkiin -päivää, jolloin jokainen voi tehdä lahjoituksen Roosa nauha -rahastoon rohkaisuksi ja tueksi kaikille, joita rintasyöpä koskettaa. Mitä useampi osallistuu tempaukseen lahjoittamalla ja pukeutumalla, sitä parempaan tulokseen pääsemme ja sitä useammalle annamme toivoa! Jokainen lahjoitus auttaa!

Säätiön järjestämä ”Paluu arkeen ja unelmiin” -teemainen näyttely on esillä Lasipalatsin Roosa nauha galleriassa vielä tänään 23.10. ja huomenna 24.10.klo 12-18 (Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, Helsinki). Näyttelyssä on esillä mm. Stefan Bremerin Onerva Utriaisesta ottamia rintasyöpäaiheisia valokuvia.

Lisätietoa säätiöstä sekä kampanjasta: www.cancer.fi/roosanauha

Vaaleanpunainen perjantai

Johan nyt on maailma vaaleanpunaiseksi yltynyt. Pinkkiblogit pinkblog.org ja pinkblog.net esittelevät vähän vinkeämpiä nykyajan gadgetteja vaaleanpunaisista läppäreistä pinkkeihin puhelimiin siinä missä Make Mine Pink -sivusto tarjoaa ikkunoita yltiöüberromanttisille hattaranmakuisille sivuille, joista voi hankkia kaikkea mahdollista elämänsä vaaleanpunaiseksi värittämiseen. Ja tietenkin voi osallistua myös vaaleanpunaisiin perjantaipäiviin sivulla www.makeminepink.com/pink-friday - jonka merkeissä shoppaillaan vaaleanpunaisesti.

Jos vain haluat tunnustaa vaaleanpunaista väriä ostamatta yhtään mitään, voit aina liittyä vaaleanpunaisen faniksi imagine the world in pink - the PINK fanlisting, v3 -sivulla.

Vapun kunniaksi vaaleanpunaisia kakkajuttuja

[Koska aiheeseen liittyvää kuvamateriaalia ei ollut, käytän likellä olevaa korviketta.]

Joskus eläimet voivat syödä niin paljon kirkkaanväristä ravintoa, että se riittää värittämään myös kakan (kaikki, jotka ovat joskus syöneet punajuurikeittoa, tietävät tämän!). Marjoilla herkuttelevien lintujen jätökset voivat syksyisin muistuttaa karamelleja, joissa marjojen vaaleanpunaista tai malvanväriä koristavat valkoiset raidat. Myös sinivalaiden uloste voi olla värikästä. Kun sinivalaat ahmivat tonnikaupalla katkarapuja, ne ulostavat vaaleanpunaisia kakkakokkareita, jotka muistuttavat merenpintaan nousseita jättiläismäisiä jäätelömöykkyjä.
- Nicola Davies: Kakka. Otava, painettu Kiinassa 2008.

Kymmenen vuoden takaisessa ASK Archiven postituslistaviestissä Phillip Colla kertoo nähneensä henkilökohtaisesti laajoja kelluvia sinivalaankakkalauttoja etelä-Kalifornian rannikolla. Hänen mukaansa kakka haisi kalaiselle, muttei lemunnut, ja oli kirkkaan punaista - todennäköisesti rannikolla elelevistä punaisista ravuista. Sinivalas ei ole ainoa punakakkainen. Dolphin Dude kertoo blogissaan, että ryhävalaan maito on vaaleanpunaista ja niiden poikasten kakka siis myös.

Myös maakrapu saattaa päästä tunnistamaan vaaleanpunaista kakkaa: viime kesänä englantilaisen Mansfieldin kaupunginvaltuusto aloitti kakanvärjäysprojektin: vapaaehtoiset alkoivat kierrellä alueella spreijaten maahan jätettyjä koirankakkoja vaaleanpunaiseksi. Tarkoitus tässä oli tietenkin nolata koiranomistajat, jotka eivät olleet siivonneet lemmikkiensä jäljiltä, mutta valtuusto toivoi myös, että vaaleanpunaisten läikkien ansiosta muut jalankulkijat välttyisivät tallomasta koirankakkojen päälle vahingossa.

Vaaleanpunaista vappua kaikille!

Elviksen vaaleanpunainen Cadillac

Viime syksynä Kaj Höglund lähetti Coloriaan muutamia värifaktoja liittyen Gracelandin punaisiin huoneisiin (luettavissa lyhyesti Coloriassa: punainen -sivulla). Elvis-fanin yhteydenotto ei olisi voinut tulla paremmalla hetkellä: kesällä nimittäin tuli useampiakin kyselyitä Elviksen vaaleanpunaisesta cadillacista, josta on myös Coloriassa ollut lyhyt maininta, muttei mitään pidempää juttua - Kajlla oli tietoa myös siitä. Blogientryn kirjoittaminen jäi kiireitteni vuoksi paitsioon muutamaksi kuukaudeksi, mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni, kun Coloriaan tipahti jälleen kysely vaaleanpunaisesta Cadillacista ja siitä, onko olemassa mitään säädöstä, joka määrää, millä väreillä auton saa maalata ja millä ei. Säädöksiin ja lakeihin palaan myöhemmin asiaa tongittuani, mutta tässä heti asiaa Elviksen kuulusta autosta. Näin kirjoitti Kaj:

Auto (Cadillac Fleetwood 250 h.p., 8 sylinteriä, neliovinen) tunnetaan "Äidin autona", vaikka se on aina kuulunutkin Elvikselle. Se oli äiti Gladysin suosikkiauto, vaikka hän ei sitä koskaan ajanut eikä omistanut ajokorttia. Auto oli alunperin sininen, mutta Elvis maalautti sen pinkiksi. Elvis sanoi, että se on auto, jonka hän aina pitäisi ja niin hän tekikin. Siitä on tullut universaali symboli 50-luvulle ja rock and rollille ja auto on yksi tunnetuimmista autoista maailmassa.

Elvis osti auton pian sen jälkeen, kun oli 1955 tehnyt kaksivuotisen sopimuksen RCA recordsin kanssa. Verkosta löytyy epämääräisiä ja lähteettömiä mainintoja siitä, että nimenomaisen vaaleanpunaisen värin sekoitti Elviksen naapuri: Art -niminen mies teki itse vaaleanpunaisen sekoituksen ja ainoana tiesi Elvis Rose -nimiseksi kastamansa sävyn sekoitustavan.

Kaj huomauttaa myös, että Mitchell Beazleyn Graceland - The living legacy of Elvis Presley -kirjan (Lontoo 1993) mukaan Gracelandin edustalla seisova vaaleanpunainen Cadillac on kuvatuin auto Amerikassa - koukkuna tässä on se, ettei auto itse asiassa ole ollut Elviksen! Oikea vaaleanpunainen cadillac tuotiin Gracelandin automuseosta talon eteen esille viimeksi kun presidentti Bush ja Japanin pääministeri Koizumi vierailivat Gracelandissa kesäkuussa 2006. Kuva tästä kohtaamisesta löytyy verkosta USAn valtion sivuilta: U. S. Department of State


Kuuluisa auto saa tietenkin kummallisia reinkarnaatioita. Yrittäessäni etsiä vapaasti käytettävää kuvaa jutun höysteeksi, törmäsin mitä ihmeellisimpiin asioihin. Kymmenien - ellei satojen - Elvis Cadillac -pienoismallien (sekä Elviksellä että ilman; sekä vaaleanpunaisen Cadillacin että Trabantin näköisten) sekä t-paitojen lisäksi löytyi ristipistotöitä, keittiösäilytysrasioita, pippuri- ja suolasirottimia (ja muutenkin kummallisen paljon keittiötavaraa), silityskuvia, lapionvarren koristeita... Huvittavin oli Elviksen auto keittiöaltaassa... käsittääkseni kuvassa on viemärin roskasihti? Ylempi kuva on muuten pienoismallista, jossa ovet aukeavat ja takaluukusta löytyy pieni kitara.

Vaaleanpunainen riita - VAPAUTTAKAA MAGENTA

Pinkki väri on pistänyt puhelinoperaattorit vastakkain. Deutsche Telekom sai rekisteröityä vuonna 2000 magenta-värin eurooppalaiseksi yhteisötavaramerkiksi ja ärjähti, kun DNA alkoi käyttää omissa mainoksissaan samaista (tai samankaltaista) väriä. Tammikuussa Deutsche Telekom jätti käräjäoikeudelle haastehakemuksen ja nyt DNA on iskenyt Deutsche Telekomia vastakanteella, jossa väritavaramerkki yritetään hylätä! Kovin väriherkkä Deutsche Telekom vaati keväällä 2008 myös Telian Engadgetia vaihtamaan logonsa väriä... Mutta hävisi taiston, josta Engadget uutispalvelu pääsi kirjoittamaan varsin hupaisan pottuilun otsikolla: T-Mobile loses magenta suit against Telia, we try not to laugh.

Eurooppalaiseen OAMI-tietokantaan kirjattuun rekisteröintiin Deutsche Telekomin väri on määritelty magentaksi (RAL 4010 telemagenta). Huvittavaa tässä on, että verkkoarkistosta, OAMI-tietokannasta löytyy tuo vuonna 2000 määritelty väri tuolloin skannattuna. Se on talletettu gif-kuvaksi, josta löytyy itseasiassa yli 170 yksittäistä väriä, mutta Deutsche Telekomin ilmoittamaa väriarvoa RAL 4010 / #E20074" (r226 g0 b116) siitä ei löydy lainkaan!


Koko tämä suuri taisto on tietenkin synnyttänyt myös vastarintaliikkeen. Free Magenta! -sivusto kampanjoi värin vapauden puolesta täysin rinnoin! Markkinarakoakaan ei ole unohdettu. Magentavärin hautakirjoituksen ja hienojen statementtien lomasta voi katsella nerokkaita kuvankäsittelykuvia - mitä onkaan tapahtunut magentan poistuttua keskuudestamme.



[ps. Pahoittelen taukoa päivityksissä - blogi ei ole suinkaan kuollut, vaan yrittää jatkaa elämäänsä loman jälkeen]

Vaaleanpunaista sähköä

Ohion osavaltion yliopiston tutkijoiden mukaan "vaaleanpunainen voi tuottaa vihreää aurinkoenergiaa", kuten elokuussa ilmestynyt ScienceDail-lehti otsikoi. Perinteiset aurinkokennot vaikuttavat sinisiltä, koska niissä on heijastamaton pinta, joka voimistaa vihreän värin absorvoitumista. Mutta nyt tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisia vaaleanpunaisia värjäysaineherkistettyjä aurinkokennoja (DSSC), joissa ei ole heijastamatonta pintaa. Väri määrittää aurinkokennon kaappaaman valon aaltopituuden ja värin säätäminen antaa tutkijoille mahdollisuuden optimoida tietyt toimintaominaisuudet.

Kennojen vaaleanpunainen väri tulee punaisen värjäysaineen ja valkoisen metallioksidijauheen sekoituksesta. Monet värjäysaineet sisältävät punaista rutheniumia (lieneekö tällä suomenkielistäkin nimeä?) ja käytetty metallioksidijauhe on yleensä sinkki- tai tinaanioksidia; Wun ryhmä on käyttänyt myös sinkkistannaattia.

Tällä hetkellä uuden vaaleanpunaiset materiaalit muuntavat valoa sähköksi vain puoliksi niin tehokkasti kuin kaupalliset silikonipohjaiset aurinkokennot, mutta Ohion osavaltion yliopiston apulaisprofessori Yiying Wun mukaan tämä tapahtuu kuitenkin neljänneshintaan. Kennot ovat vielä kehityksen alla ja tutkijat uskovat, että tehokkuutta voidaan vielä parantaa. Tämä saattaa johtaa myös muun värisiin kennoihin, kun uusia väriaineita ja niiden yhdistelmiä tutkitaan.

Ohio State University (1.8.2007). Researchers Think Pink To Produce 'Green' Solar Energy. ScienceDaily.

Verihelttaseitikkihattuilua

Olipa vinkeää lukea Riihivilla-blogi tänään - seitikit tuntuvat olevan kovasti tapetilla kattilassa. Varastosta löytyi muutama viikko sitten pieni määrä verihelttaseitikkejä, lakit ja jalat erikseen. Pataan päätyi ensimmäisenä 80 grammaa lakkeja, joita en ollenkaan esikeittänyt.


Ensimmäisen vyyhdin (silkkivilla, rami, täysvilla; 90 g) laitoin kylmään kylpyyn lämpiämään samaan tahtiin pesupussiin ahdettujen verihelttahattusten kanssa. Otin langan pois juuri ennen kuin keitos alkoi kiehumaan, eli noin varttitunnin liotuksen jälkeen. Sen jälkeen lanka on lionnut huuhteluvedessä ja pesty kunnolla pesuaineella, eikä väriainetta irronnut juurikaan huolimatta lyhyestä värjäysajasta. Lopputuloksena viehkeän vaaleanpunaisia sävyjä.


Kakkoskylvyssä oli Nalle-lankaa ja lankakerä, jossa oli silkkivillaa, ramia ja villaa; yhteensä 160 g. Heitin langat värikylpyyn juuri niinkuin ei pitäisi: kylmästä ämpäristä kiehumispisteessä olevaan väriliemeen, mutta suurempaa vahinkoa ei näköjään tapahtunut. Langat saivat kyllä jäähtyä liemensä mukana.Nalle värjääntyi odotetusti voimakkaamman punaiseksi, mutta ero ei ole suuri toisen vyyhdin täysvillaan tai ramiin. Silkkivilla värjääntyi hieman vaaleammaksi.


Kolmas värjäyskerta; alla alunalla puretettu lanka, päällä purettamaton. Langat ovat molemmat 100% villaa (yhteensä 85 g) ja pistetty väriliemeen yhtäaikaa. Lopputuloksena oli selkeästi oranssimpi väri.

Colorature

Colorian Colorature-sivustolle on koottu verkossa esiintyneitä värinimiä ja niiden heksakoodeja. Aika monet sivulla kävijät lukevat sitä kuin Raamattua ja huomaan, että sivua on jo siteerattu varsin tulikiven katkuisissa keskusteluissa siitä, mikä oikeasti on burnt orange -väri. Välillä turhauttaa. En jaksaisi kirjoittaa sivun alkuun pitkää steitmenttiä siitä, miten sivu on luotu (eli kyseessä on tosiaan vain listaus värinimiä) ja että sen tarkoitus on vain demonstroida kustakin väristä (tai heksa-arvosta) verkossa käytettyjen nimitysten määrää.

Colorature on Colorian ylivoimaisesti suosituin sivusto. Se johtuu siitä, että sivu on linkitetty myös useille ulkomaalaisille sivuille (ja myös kopioitu sellaisenaan muutamille). Muu Coloria ei ulkomaailmaa kiinnosta, paitsi pientä eurooppalaista kielitieteilijäporukkaa, jotka ovat muutamankin kerran meilailleet värinimityksistä ja siitä, miten suomenkielessä lausutaan noki ja vaaleanpunainen.

Jälkimmäinen on värinimi, joka jostain syystä on herättänyt ryhmässä suunnatonta hilpeyttä.

www.coloria.net/bonus/colornames.htm

Nyssykkämaassa

Jos eläisi siistimmässä kodissa, ei pääsisi yllätyksiä käymään. Jonkin aikaa sitten, ikkunaa avatessani keittiön ikkunalaudalta tipahti lattialle pieni paperipussukka ja olin sitä roskiin heittämässä, kun huomasin, että kas, siinähän onkin pari grammaa kokenillia. Juhannuksen jälkeisen hektisen värjäysviikon jäljiltä oli nurkassa myös ämpäri, jossa lillui alunalla puretettuja lankoja, joten pikatoiminnalla kokenillit kattilaan ja lanka perään. Lopputuloksena oli huikea tummanvaaleanpunainen / punajuurenpunainen lanka. Hyvin laimenneeseen jälkiliemeen heitin perään Rymättylässä puilla värjättyjä lankoja, toisiinsa letitettyinä. Lopputuloksena oikein herranduudelissentään-herttainen rusehtavanvaaleanpunertava läjä lankaa.


Krappia valkoiselle langalle

Samana päivänä tungin Rymättylästä Karolta (www.tetridesign.com) ostamiani väriainepaketteja kaappiin (...parempi myöhään kun ei milloinkaan), kun syliin tipahti viime vuotinen, avattu krappipaketti. First in, first out -periaatteella ajattelin kiehauttaa krapit ja loput langat samantien. Tyhjensin krappipussin kattilaan samalla, kun valutin siihen kraanasta mahdollisimman kuumaa vettä - mikä tällä kertaa oli miltei tulikuumaa. Ja kas: sain aikaiseksi hyvin keskipunaisen värin. Yleensä olen saanut krapista irti vain niitä oranssin- ja ruskeanpunaisia sävyjä, joten tämä oli suhteellisen kova ylläri.


Krappia harmaalle langalle


Kokenilli+krappi

Viskasin kokenilla värjätyn langan solmittuna veteen ja pistin kiehumaan ja samaan kattilaan vielä aiemmin joillakin kesäheinillä värjättyä vaaleaa kellertävää. Kuten tavallista: kävi jälleen niin, että keitos unohtui hellalle, kun itse menin työhuoneeseeni nörttaamaan. Kun kuulin veden kiehuvan, luulin jo hetken, että langat ovat muuttuneet ruskeiksi ja rusehtavan oransseiksi, mutta näköjään kiehutus ei vaikuttanutkaan lopputulokseen.


Joku kesäheinäkeltainen (veikkaan niittynätkelmää) + krappi

Jälkiliemeen viskasin vielä aiemmin pari kanervalankaa: kanervalla värjätyn melko keskikeltaisen ja kanervan jälkiliemessä vihertävän keltaiseksi värjäämäni mustanläikikkään vihertävänkeltaisen langan ajatellen, että saisin aikaiseksi jonkinasteista ruskeaa, mutta langoista tulikin yllärioransseja. Mutta mustanläikikkään langanpa jo hävitin jonnekin. Kosteana, eli jonkin ajan päästä jostakin nurkasta löydän jälleen ylläripaketin.


Kanerva+krappi

Prinsessageeni?

Pikkutyttöjen innostus pinkkiin ei ehkä olekaan täysin markkinakoneiston väkipakolla junttaama ilmiö. Lasten psykologi, tohtori Michael Carr-Gregg on sitä mieltä, että tytöt tykkäävät vaaleanpunaisesta, koska heidän aivonsa ovat rakenteeltaan täysin erilaisia kuin poikien. Part of the brain that processes emotion and part of the brain that processes language is one and the same in girls but is completely different in boys. This explains so much - you can give a girl a truck and she'll cuddle it. You can give a boy a Barbie doll and he'll rip its head off, kertoo Carr-Gregg. Aivojen rakenne ei tietenkään yksinomaan voi olla syynä. Carr-Gregg myöntää, että ympäristön vaikutuksella on suuri merkitys.

The princess gene, Annie Lawson, theage.com.au 23.5.2007

Hibiskus

Helsingistä löytämäni hibiskusteen viskasin pari päivää sitten kattilaan ja perään yhden 100gr vyyhdillisen valkoista alunapuretettua lankaa, joka näytti heti saavan purppuraisen vivahteen. Keitin kovasti (!) ja voilá, lanka värjäytyi voimakkaasti vanhan roosan väriseksi. Netistä löytämissä ohjeissa käskettiin lorauttaa joukkoon etikkaa, minkä teinkin. Ehkä ei olisi pitänyt: en tiedä, onko vain mielikuvitustani, mutta tuntuu kuin väri olisi samantien haalennut ja muuttunut kellertävämmäksi.

Annoin langan kuivua hieman värjäämisen jälkeen (no, unohduin töihini ja lanka sai kärtsätä parvekkeella auringon lämmössä, joskin valolta suojassa). Kuivuttuaan väri oli hieman tummennut ja hiukkasen haalistunut, mutta muutenkin vaikutti pysyväiseltä.

Vaan kuinkas ollakaan, huuhdellessa, kaikki punainen väri hävisi. Alunperinhän lanka oli valkoista, joten kyllähän tuo värjäytyi: lopputulokseksi jäi mutaan vivahtava harmaa, jolla englanninkielessä on kaunis kuvaava nimi rat.

Hibiskus muuten tuoksui/haisi keitettäessä punajuurehtavalle. Lieneekö samaa väriainetta ja tuleeko väriaineesta tuo samankaltainen haju?

Joka tapauksessa tämän kertainen yltäkylläisen värikäs värjäystuokio toppasi hassusti, mutta lisää on tulossa. Ja jos luonnonvärit eivät riitä: innostuin Kool-Aideista niin kovasti, että pistin eilen iltapäivällä tilauksen lisäpussukoista - ja tänään odottivat, kun heräsin. Niistä lisää myöhemmin.

Moskovan pinkit taksit

Jostain syystä Olga Fominan ja kahden hänen ystävänsä jo elokuussa 2006 perustama Pink Taxi -taksifirma on ylittänyt uutiskynnyksen vasta nyt. Moscow Times uutisoi asiasta vasta helmikuun 9. päivä ja blogeissa asiaa on ihmetelty lähinnä tässä kuussa.

Ei ole kovinkaan kauan aikaa siitä, kun Moskovassa opiskellut tuttavani kertoi, että jos vain seikkailuluonnetta riittää, Moskovassa saa kyydin hyvinkin nopeasti ja edullisesti: tassu ylös ja heti pysähtyy auto. Yleensä pysähtyjä ei ole taksi, mutta hinnasta on tapana neuvotella etukäteen ja kun siitä on sovittu, autoon ja kyytiin. Mitään tuollaisessa kyydissä ei ole taattu: turvallisuutta tai edes välttämättä perille pääsyä. Ongelmina ovat myös valetaksit, joita on liikkeellä kohtalaisen paljon. Pink Taxi -yhtiön pointtina on tarjota taksipalvelua naisilta naisille. Vaaleanpunaiset taksit ovat turvallinen vaihtoehto kotimatkaansa taittavalle naiselle Moskovassa. Kilpailuakin syntyi pian: marraskuussa aloitti toisen naisen, Oksana Bolshakovan johtama Ladies Red Taxi, mutta se tarjoaa kyytiä sekä naisille että miehille.

Pakko tähän on vielä laittaa linkki tuonne Pink Taxi -yhtiön nettisivuille, on niissä sen verran luovaa hulluutta (?)

---


Vaaleanpunainen on tyrkyllä nyt muuallekin kuin takseihin. Amerikkalainen maalivalmistaja Glidden on nimennyt vuoden 2007 väriksi harmahtavan vaaleanpunaisen sävyn, jolle ovat antaneet nimeksi Movie Star. Glidden kuvaa väriä "maskuliiniseksi vaaleanpunaiseksi", joka vetoaa molempiin sukupuoliin. Movie Star captures the essence of 2007 by representing the spirit of adventure and sophistication that currently dominates our culture, in which celebrities’ wardrobes and home décors are coveted and closely emulated, selittää ICI Paintsin värimarkkinointijohtaja.