Sateenkaaripuu

[Kuva: Wikimedia Commons, *amelia*]

Joskus totuus on vain niin paljon ihmeellisempi kuin tarina.

Muutamia päiviä sitten facebookissa vilahti ohitseni jonkun postaama värikäs puun kuva. Ajattelin kuvan olevan lähinnä jonkun roiskima maalipläjäys heikkouskoisten huijaamiseksi. Kuvan puu vaikutti olevan kuin huono lavaste halvasta scififilmistä, eikä ainakaan mitään, mikä voisi tässä meidän universumissamme luonnossa kasvaa. Puu jäi kuitenkin kummittelemaan mieleeni. En löytänyt fb-postausta enää, mutta muistin, että kyseessä oli eukalyptus ja että nimessä oli rainbow - ja nuo sanat avasivat Googlesta totuuden eteeni. Kyseessä on sateenkaari-eukalyptus ( Rainbow Eucalyptus, Eucalyptus deglupta), jota löytyy mm. Uudesta-Guineasta ja Filippiineiltä, erityisesti pieneltä Mindanaon saarelta, minkä vuoksi puuta kutsutaankin myös nimellä Mindanao Gum.

Puu on todella niin värikäs kuin mitä kuvat kertovat. Värien taika tulee esiin, kun puusta irtoaa kaarnaa ja sen alta paljastuu puun kirkkaan vihreä nila - joka sitten tummuu ajan myötä ja muuttuu siniseen, purppuraan ja erilaisiin punaisen ja oranssin sävyihin. Erityisen värikkääksi puut tulevat, kun niiden kuoret irtoavat pitkinä suikaleina eri aikoihin. Niinpä samassa puussa voi olla kokonainen kirjo värejä riippuen siitä, kuinka paljon kuorta siitä on irronnut ja mihin aikaan. Puu on myös nopea kasvamaan ja uusiutuu nopeasti. Sen vuoksi pihamaalla kasvava sateenkaarieukalyptus saattaa olla aivan eri näköinen jo kuukauden kuluttua.

Yritin löytää tietoa siitä, mistä värin muuttuminen johtuu ja mistä kaikki puun värit tulevat ja mitä ne ovat, mutta vielä ei pikahaku tärpännyt. Värit kieltämättä hämmentävät niin paljon, ettei moisia muista edes ajatella.

Etsikääpä puuta Googlen kuvahaulla tai käykää FlickrHiveMindissa - siinä vasta maailma epätodelliseksi muuttuukin.

Pohjois-Amerikassa puuta on myynnissä tavallisillekin tallaajille. Myyjän tekemältä verkkosivulta, osoitteesta eucalyptusdeglupta.com saa paitsi tilata itselleen puun, myös aina mielenkiintoista informaatiota. Ja lisää värikkäitä kuvia.

Puu taitaa viihtyä lämpimässä tropiikissa, joten omaan puutarhaan tästä ei saa silmän iloa. Mutta jos joku tietää Suomessa paikan, jossa tällainen sateenkaaripuu-yksilö olisi tavattavissa, en varmaan ole ainoa, joka ottaisi tiedon mielellään vastaan.

Valkoiset koivut

Kuva: www.inmygarden.org , Sue Sweeney, 2005

Joskus sattumat onnistuvat osumaan oikeisiin ajankohtiin. Mietiskelin aamulla pakkashuurteisen ikkunan edessä, lumivalkeaa talvimaisemaa katsellessani, talvista valko-sini-ruskeaa väripalettia, johon aurinko luo välillä oranssihtavan läikehdinnän. Huolimatta tästä kuusten ajankohdasta jostain syystä mieleeni tulivat koivut valkeine tuohineen ja päädyin työpöytäni ääreen ajatuksenani kirjoittaa jotain valkorunkoisista koivuista. Kuinka ollakaan: aloitin päiväni lukemalla verkosta Tieteen kuvalehteä, jossa heti etusivulla ponkaisi eteeni kysymys: Miksi koivut ovat valkoisia?. Siihen lehti on osannut vastata lyhyesti "Koivun vaalea tuohi hillitsee rungon lämpötilanvaihteluja etenkin kevättalvella ja ehkäisee näin pakkasvaurioita." Linkin takaa löytyy lukemisen arvoinen vähän pidempi selitys asiaan.

Wikipedia puolestaan osaa kertoa näin:

Koivun tuohen valkoinen väri johtuu betuliinista eli koivuhartsista. Betuliinillä (C30H50O2, CAS-numero 473-98-3) on voimakas aseptinen, bakteereja tappava vaikutus, jonka vuoksi se on ollut mielenkiinnon kohteena lääke-, kosmetiikka- ja kemianteollisuudessa.

Koivun latinankielinen suku on Betula. Tai oikeammin Betula ei olekaan alunperin latinaa vaan hepreaa ja tarkoittaa neitsyttä. Lieneekö puun suku saanut nimensä nimenomaan vaaleutensa vuoksi? Valkoinen kun on oleensä liitetty viattomuuteen ja sitä kautta neitsyyteenkin. Koivuun liitetään paljon positiivisia arvoja. Koivu on ollut hyötypuu, jonka tuohesta on saatu kopat selkään matkoille, vasut marjametsälle ja virsut jalkoihin suojaksi ja jonka oksista on saatu vihdat ja vastat saunoihin ympäri maata. Koivun lehdillä voi värjätä voimakasta keltaista väriä ja koivupuusta itsestään on rakennettu hyötykaluja: ennen itse pirtteihin ja nyt isolla rahalla design shoppeihin.

Suomalaisille koivu on aina ollut jossain määrin suomalaisuuden symboli. Sakari Topeliuksen yksi tunnetuimpia satuja, "Koivu ja tähti" sijoittuu isonvihan aikaan ja kertoo Suomesta Venäjälle kaapatun sisaruksen kotimatkasta. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Vaalea koivupuu on edustanut suomalaisille aina hyvyyttä ja tottahan myös koivun valkoiselle kuorelle on kansalla ollut omia selityksiä. Tässä yksi Tieteen kuvalehden versiosta poikkeava versio :) (SKRA Koivisto, U. Mannonen 1589, 1936):

Vapahtaja kun kulki ennen aikaan täällä maan päällä, niin koivu teki hänelle palveluksen: Se antoi hänelle suojaa kuumaa aurinkoa vastaan. Silloin Vapahtaja siunasi koivun ja antoi sille valkoisen tuohiverhon, että sitä ei aurinko polttaisi eikä pakkanen paleltaisi.

Käpyleikit

Edelleen Evolla värjättyjen lankojen virtuaalista järjestelyä. Olin osallistuvinani Värjäripäivillä "Sävyjä kävyistä ja havuista" -kurssille, jolla kokeiltiin havupuiden antimilla värjäilyä. Kävyt ja havut saivat liota rauhassa muutamankin yön. Olen jostain lukenut, että parin viikon liotus tekee hyvää jälkeä, mutta jos haluaa vahvaa väriä, käpyjen ja havujen pitäisi liota murskattuna ja/tai jauhettuna talven yli välillä jäätyen ja sulaen. Mutta väriä tuli hyvin tuolla lyhyemmälläkin liotusajalla. Väri tarttui vahvasti etenkin lankanäytteitteni nimilappuihin, jotka värjäytyivät hienon tummanruskeiksi. Lanka ei kokenut ihan samaa kohtaloa. Kurssilla värjättiin myös lehtikuusen kävyillä (alla), mutta niistä jäi lankaan huomattavasti vaaleampi sävy.


Monena keväänä olen katsonut lumen alta paljastuvia (tai ainakin kevätsateissa lionneita) käpyjä värjäysmielessä, mutta jostain syystä en ole niitä kotiin saakka vielä saanut aikaiseksi tuoda. Ensi kevään projektina on siis talven yli maassa maatuneiden käpyjen kerääminen. Tähän innoittaa sekin, että mielestäni lankoihin jäi pesunkin jälkeen hyvin miellyttävä metsäinen tuoksu.


[Yllä kuusenkäpy, alla lehtikuusen käpy: koesatsissa (voi olla eri järjestyksessä): silkki | tuntematon karkea lanka | Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi | Florica Novita 100% Villa | Poppari Teetee 100% Maissi | Alpakka Teetee 100% alpakka | Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla | Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla | Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi | Fleur Anttila 100% Akryyli | Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli | Palma Novita 100% Polyamidi | 100% suomenlampaan villa | rami | hamppu; joka lankasatsissa on purettamaton, alunapuretettu ja aluna- ja viinikivipuretettu lanka]