Valkoiset koivut

Kuva: www.inmygarden.org , Sue Sweeney, 2005

Joskus sattumat onnistuvat osumaan oikeisiin ajankohtiin. Mietiskelin aamulla pakkashuurteisen ikkunan edessä, lumivalkeaa talvimaisemaa katsellessani, talvista valko-sini-ruskeaa väripalettia, johon aurinko luo välillä oranssihtavan läikehdinnän. Huolimatta tästä kuusten ajankohdasta jostain syystä mieleeni tulivat koivut valkeine tuohineen ja päädyin työpöytäni ääreen ajatuksenani kirjoittaa jotain valkorunkoisista koivuista. Kuinka ollakaan: aloitin päiväni lukemalla verkosta Tieteen kuvalehteä, jossa heti etusivulla ponkaisi eteeni kysymys: Miksi koivut ovat valkoisia?. Siihen lehti on osannut vastata lyhyesti "Koivun vaalea tuohi hillitsee rungon lämpötilanvaihteluja etenkin kevättalvella ja ehkäisee näin pakkasvaurioita." Linkin takaa löytyy lukemisen arvoinen vähän pidempi selitys asiaan.

Wikipedia puolestaan osaa kertoa näin:

Koivun tuohen valkoinen väri johtuu betuliinista eli koivuhartsista. Betuliinillä (C30H50O2, CAS-numero 473-98-3) on voimakas aseptinen, bakteereja tappava vaikutus, jonka vuoksi se on ollut mielenkiinnon kohteena lääke-, kosmetiikka- ja kemianteollisuudessa.

Koivun latinankielinen suku on Betula. Tai oikeammin Betula ei olekaan alunperin latinaa vaan hepreaa ja tarkoittaa neitsyttä. Lieneekö puun suku saanut nimensä nimenomaan vaaleutensa vuoksi? Valkoinen kun on oleensä liitetty viattomuuteen ja sitä kautta neitsyyteenkin. Koivuun liitetään paljon positiivisia arvoja. Koivu on ollut hyötypuu, jonka tuohesta on saatu kopat selkään matkoille, vasut marjametsälle ja virsut jalkoihin suojaksi ja jonka oksista on saatu vihdat ja vastat saunoihin ympäri maata. Koivun lehdillä voi värjätä voimakasta keltaista väriä ja koivupuusta itsestään on rakennettu hyötykaluja: ennen itse pirtteihin ja nyt isolla rahalla design shoppeihin.

Suomalaisille koivu on aina ollut jossain määrin suomalaisuuden symboli. Sakari Topeliuksen yksi tunnetuimpia satuja, "Koivu ja tähti" sijoittuu isonvihan aikaan ja kertoo Suomesta Venäjälle kaapatun sisaruksen kotimatkasta. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Vaalea koivupuu on edustanut suomalaisille aina hyvyyttä ja tottahan myös koivun valkoiselle kuorelle on kansalla ollut omia selityksiä. Tässä yksi Tieteen kuvalehden versiosta poikkeava versio :) (SKRA Koivisto, U. Mannonen 1589, 1936):

Vapahtaja kun kulki ennen aikaan täällä maan päällä, niin koivu teki hänelle palveluksen: Se antoi hänelle suojaa kuumaa aurinkoa vastaan. Silloin Vapahtaja siunasi koivun ja antoi sille valkoisen tuohiverhon, että sitä ei aurinko polttaisi eikä pakkanen paleltaisi.

Väliaikatiedotus ja vähän juhlaväreistä

Tarkoituksenani oli tänä vuonna julkaista hieno Colorian "blogijoulukalenteri", jonkun kivan päivittäisen värijutun myötä, mutta haaveeksihan tuo jäi, kun elämä ja työ änkesivät jälleen häiritsemään blogin pitoa. Kevään ja kesän osalta meni hieman kevyemmin, koska saatoin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan antaman apurahan turvin keskittyä enemmän Colorian sekä Coloriaston kehittämiseen, mutta näin syyskaudella oman elämän painopiste on taas enemmän keskittynyt sinne "oikeisiin töihin". Mutta koska blogin päivittymisestä on jo tiedusteltukin, taidanpa pistää väliaikaviestin: en ole unohtanut Coloriaa blogeineen - enkä Coloriastoakaan - ja eiköhän uusia juttujakin ala taas tulla piakkoin. Muutama on jo työn alla.

Jotain asiantynkääkin: viime vuonna kiinnitin ensimmäisen kerran huomiota siihen, että Suomessakin yhä useampi joulutoivotus on muuttunut muotoon "Hyvää juhlakautta!" ja tänä vuonna Coloriaan onkin tullut kyselyitä muiden tähän aikaan liittyvien juhlien väreistä ja mikä olisi sovelias värimaailma yleismaailmallista korttia valitessa. Sen kummemmin en ole ehtinyt asiaa kaivelemaan, mutta silmiini osui sattumalta artikkeli Ben Franklin Bridge to adopt many color schemes for December holidays (Gloucester County Times, 30.11.2009), jossa kerrotaan, että The Ben Franklin -silta saa juhlakaudella erivärisiä valaistuksia eri juhliin liittyen. Antaisiko tämä valaistussuunnitelma jotain osviittaa juhliin liitetyistä väreistä:
15-18.12. sininen ja valkoinen / Hanukkah
19-25.12. sekä 28-30.12. punainen ja vihreä / Joulu
26.-27.12. punainen, vihreä ja keltainen / Kwanzaa
31.12. - 1.1. uutta vuotta juhlitaan sateenkaaren väreissä...

Autovärikatsaus

Kuva: DuPont News.

DuPont on jälleen julkaissut maailmanlaajuisen listauksensa suosituimmista autoväreistä - tällä kertaa hopea dominoi listoja. Kai se on todella uskottava, että vaaleanpunaisten rättisitikoiden ja keltaisten kuplien aika taitaa virallisesti olla ohi (...vai onkohan sitä koskaan muualla ollutkaan kuin elokuvissa?)

Sivulla on näkyvissä taulukko, jossa on listattu mantereiden / isojen maiden autojen suosikkivärejä. Alueina ovat Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Japani, Kiina, Intia ja Venäjä. Näistä Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa valkoinen, musta ja hopeanvärinen pitävät kolmen kärkeä, eri järjestyksessä tosin. Intiassa hopean ja valkoisen lisäksi suosikkiväriksi listautuu punainen ja Venäjällä hopean ja mustan lisäksi vihreä, joten ehkä on vielä värillisistäkin autoista jotain toivoa. Ja joulun väreissä vielä! Tuo ajankohtaisuutta tähänkin blogaukseen.

Minkähänlaisen vaihtelun Etelä-Amerikka toisi listaan?

DuPont Global Car Color Rankings (4.12.2009)

Väri09-kilpailun satoa

Väri09-kilpailun tarkoitus oli tuoda esille ja edistää suomalaista rakennusten julkisivujen ja sisätilojen värisuunnittelua. Kilpailun järjestävät Suomen Maalarimestariliitto ja Helsingin Maalarimestariyhdistys yhdessä Suomen Messujen kanssa. Kilpailun palkinnot jaettiin reilu kuukausi sitten ja palkittuihin töihin voi käydä tutustumassa projektin blogissa vari09.blogspot.com.

Blogissa on myös paljon muuta tutustumisen arvoista väriasiaa. Erityisesti maininnan arvoisia ovat jutut Väri yhteiskunnallisena vaikuttajana ja Kuvia Tiranasta, jotka valottavat Tiranan pormestarina toimivan arkkitehti/taiteilija Edi Raman visiota kaupunkiympäristön vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sitä kautta ihmiseen. Kaunista luettavaa ja riemastuttavia kuvia!

Mustaa valkosipulia

Kuva: Foodista, Wikimedia Commons

Välillä ruoka-asioitakin... Viime vuonna läntisen maailmanvalloituksensa aloittanut (paradoksaalisesta nimestään kärsivä) musta valkosipuli on noussut syksyn trendielintarvikkeeksi myös Suomessa! Kyseessä on tavallinen valkosipuli, jota kypsytetään noin kuukauden ajan. Käymisprosessi muuttaa rakennetta pehmeäksi - ja värin mustaksi. Maku miedontuu sen verran, että mustaa valkosipulia voi kuuleman mukaan popsia sellaisenaan. Minkä musta valkosipuli makunsa voimakkuudessa menettää, sen se ottaa takaisin terveysvaikutuksillaan: mustassa valkosipulissa on kaksi kertaa enemmän antioksidantteja kuin kypsyttämättömässä.

Huolimatta tämän hetken trendikkyydestään ja siitä, että länsimaissa musta valkosipuli on otettu vastaan uutena elintarviketulokkaana, kyseessä on kuitenkin ruokalaji, jolla on idässä pitkät perinteet. Mm. Koreassa, Thaimaassa ja Japanissa musta valkosipuli on ollut keittiöissä tuttu vuosisatojen ajan. Wikipedian mukaan mustaa valkosipulia on käytetty ruoanlaiton lisäksi myös "elinaikaa pidentävien" juomien ainesosana sekä suklaan valmistukseen!

Teemaan liittyviä ruokaohjeita (linkkien kautta) ja uusimpia uutisia voi tsekata mm. englanninkieliseltä aiheelle mustavalkosipulituotteita myyvän Black Garlicin sivuilta osoitteesta: blackgarlic.com

Väriteorian päivä: Väri rakennetussa ympäristössä 20.11.2009

VÄRI RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ - COLOUR IN THE URBAN ENVIRONMENT 20.11.2009

Väriteorian päivä Turussa nuorisokeskus Vimman tiloissa (Aurakatu 16) on tarkoitettu rakennetun ympäristön väreistä kiinnostuneille suunnittelijoille, konservaattoreille, tutkijoille, maalausalan yrityksille ja alojen opiskelijoille sekä aiheesta muuten kiinnostuneille.

Tilaisuus on maksuton, mutta osallistujien määrä on rajoitettu luentotilan vuoksi.

Tilaisuuden järjestää Turun ammattikorkeakoulun Tekniikka, ympäristö ja talous -tulosalueen Restaurointikeskus Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston myöntämän apurahan avulla.

Yhteistyökumppaneina ovat Suomen Väriyhdistys SVY ry sekä Suomen Arkkitehtiliiton paikallisosasto Turku - SAFA.

Ilmoittautumiset 17.11.2009 mennessä numeroon 040 7539 309 Rokka tai janne.rokka(at)turkuamk.fi

Ohjelma:
Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8.30 - 9.00
Lounastauko 12.00 - 13.00
Kahvitauko iltapäivällä
Luentojen jälkeen korjaustyön värityksen esittelykierros rakennuksessa n. 16.00 -17.00

Luennoitsijat aamupäivällä:

Harald Arnkil:
Väri, valo, tila
Lehtori, TaiK, Suomen Väriyhdistys SVY ry, puheenjohtaja

Pentti Pietarila:
Rakennusten maalaamisen väriperinne
Rakennuskonservaattori

Marje Tammert, Viro:
Kuka sanoo talojemme värin
Doctoral Student, Restoration Dept of Art Academy

Luennoitsijat iltapäivällä:

Karin Fridell Anter, Ruotsi:
Colours of Nature, Colour tradition and results regarding the relationship between inherent and perceived colour
PhD, Architect SAR / MSA

Pentti Kareoja:
Värit nykyarkkitehtuurissa
Arkkitehti SAFA, professori, TaiK

Vimman korjaustyön värityksen esittely:
Tiitta Itkonen: (VÄRI07 -palkinto)
Arkkitehti, SAFA. Lpr-arkkitehdit

Järjestäjien yhteystiedot:
Caterina Casagrande-Mäkelä
Arkkitehti, SAFA, gsm: 050 5909 223
caterina.casagrande-makela(at)cc-m.fi

Ulla Seppälä-Kavén Turun ammattikorkeakoulu, gsm: 044 9072138 ulla.seppala-kaven@turkuamk.fi

Markku Hyvönen Turun ammattikorkeakoulu, gsm: 050 5985 911 markku.hyvonen@turkuamk.fi

Elämää Oaxacasta

Syksyinen sekä innon että vähän kateudenkin aiheeni on ollut ystäväni Ullan lähtö residenssiin Oaxacaan. Ulla lähti viime viikolla ja ehti jo aloitaa bloginsa, josta löytyy Meksikon kuulumisia kuvin ja sanoin kerrottuna. Veikkaanpa, että värit ja värjäys tulevat olemaan isona osana tässäkin blogissa, vaikka kyllä jo noiden lämpimien vuoristomaisemien katselu itsessäänkin houkuttaa lukemaan...

varikaselamani.blogspot.com

Colour: Design & Creativity

Verkkolehti Colour: Design & Creativity on julkaissut verkossa äskettäin (päivämäärästä huolimatta) uuden artikkelin: Influence of Background on the Colour Appearance of Images by Alain Trèmeau, Rafaël Nicolas and Eric Dinet.

Verkkolehti jatkaa juttujen julkaisua vähitellen, joten stay tuned.

Lehti löytyy osoitteesta www.colour-journal.org

Words and thoughts told with color.

Eduardo Moraisin minidokumentti väreistä, Words and thoughts told with color, on todella kaunista katseltavaa harmaan syyspäivän keskellä. Video on saanut useita palkintoja.

Tänään vaaleanpunaisiin!

Roosa nauha -syöpäsäätiö järjestää tänään Pukeudu Pinkkiin -päivän, josta kerrotaan säätiön sivuilla näin:

Perjantaina 23.10. vietetään Pukeudu Pinkkiin -päivää, jolloin jokainen voi tehdä lahjoituksen Roosa nauha -rahastoon rohkaisuksi ja tueksi kaikille, joita rintasyöpä koskettaa. Mitä useampi osallistuu tempaukseen lahjoittamalla ja pukeutumalla, sitä parempaan tulokseen pääsemme ja sitä useammalle annamme toivoa! Jokainen lahjoitus auttaa!

Säätiön järjestämä ”Paluu arkeen ja unelmiin” -teemainen näyttely on esillä Lasipalatsin Roosa nauha galleriassa vielä tänään 23.10. ja huomenna 24.10.klo 12-18 (Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, Helsinki). Näyttelyssä on esillä mm. Stefan Bremerin Onerva Utriaisesta ottamia rintasyöpäaiheisia valokuvia.

Lisätietoa säätiöstä sekä kampanjasta: www.cancer.fi/roosanauha

Valkoinen lippu

Kuva: Jan Jacobsen

Valkoisen lipun käyttämisestä tulee Coloriaan jatkuvasti kysymyksiä, mutta valitettavasti täydentäviä vastauksia ei kysymyksiin tunnu kunnolla löytyvän...

Valkoisen lipun nostaminen sotatantereella ei ole suinkaan tarkoittanut aina antautumista, kuten valkoisen lipun näyttäminen nykyään useimmiten käsitetään. Taistelukentällä sen nostaminen on alunperin tarkoittanut tulitauon pyytämistä sekä neuvottelupyyntöä ja valkoinen lippu on ollut merkkinä aseettomuudesta. Aseetonta valkoista lippua kantavaa ei ole saanut ampua eikä myöskään hän saa ampua. Valkoinen lippu antautumisen merkkinä on sisällytetty Geneven sopimukseen. Valkoisen lipun käyttämisen historia on pitkä, mutta tarkka alkuperä hämärän peitossa. Wikipedian mukaan roomalainen historioitsija Tacitus mainitsi valkoisen lipun käyttämisen antautumismerkityksessä jo vuonna 109. Valkoisia lippuja on käytetty antautumisen merkiksi myös muinaisessa Kiinassa samalla aikakaudella, Han-dynastian aikoihin. Lippujen historiaa käsittelevissä verkkokeskusteluissa - useammassa paikassa, mutta ilman lähdemainintoja - on mainittu lippujen käytöstä Intiassa ja Kiinassa jo varhain, mutta viitataan samalla valkoiseen lippuun sovinnon merkkinä vasta 1542. Valkoinen lippu on kuitenkin tunnettu sellaisenaan Kiinassa kauan: ensimmäisten lippua käsittelevien kirjallisten mainintojen joukkoon kuuluu tarina kiinalaisesta Zhou-dynastian (1066 eaa.–221 eaa.) perustajasta, jonka edellä kannettiin aina valkoista lippua.

Nykyisin rauhan lipuksi käsitetyn valkoisen lipun alla on myös sodittu. Ranskassa valkoinen lippu oli kuninkaallisten symbolina jo 1600-luvulta lähtien. Valkoista lippua käytettiin myös sotilaallisena symbolina ja mm. Amerikan itsenäisyyssodassa taistelevat ranskalaiset joukot sotivat valkoisen lipun alla. Suomessa, vuonna 1918, huhtikuun kuudentena puoli yhdeksältä aamulla valkoinen lippu nousi Tampereen Pyynikin näkötorniin kansalaissodan voitonmerkkinä: valkoiset olivat ottaneet voiton punaisista.

Linkkivinkki: Värjääjän Päiväkirja

Eila on Kulttuuri-osuuskunta Kide -nimisen käsityöläis-osuuskunnan jäsen ja hänen tuotteitaan ovat luonnonväreillä värjätyt langat ja kudotut/neulotut tekstiilit, käsinsidotut kirjat ja käsintehdyt kortit, laukut, tyynyt ym.

Eila on avannut lokakuussa oman Värjääjän Päiväkirja -bloginsa, joka löytyy osoitteesta journalofadyer.blogspot.com

Alku lupaa hyvää lukemista tulevillekin päiville!

Geeneillä aikaansaatu värinäkö

Coloria ja Coloriasto-sivustot ovat olleet pari kuukautta muiden töiden vuoksi hiljaiselossa, mutta mielenkiinnolla olen seuraillut maailmalta kantautuvia väriuutisia. Lyhyessä ajassa kansainvälisissä lehdissä on julkaistu paljon väriin liittyviä tiedepläjäyksiä, joista mielestäni mielenkiintoisin oli syyskuun puolenvälin tienoilla julkaistu uutinen värillisestä geenileikistä, jossa kahden aikuisen värisokean apinan, Daltonin ja Samin, värinäkö kyettiin korjaamaan geenejä fiksaamalla. Kaikki saimiriapinaurokset syntyvät värisokeina: ne kykenevät erottamaan vain keltaisen ja sinisen. Saimirinaaraat sen sijaan erottavat näiden lisäksi myös punaisen ja vihreän.



Colour blindness corrected by gene therapy (Nature News 16.9.2009)

Perinnemestari

Televisiosta 8.10. TV1:ltä tulleen Perinnemestari-ohjelman aiheena oli ulkomaalaus. Ohjelma on katsottavissa YLEn Areenalta 7.11.2009 klo 17.30 saakka.

http://areena.yle.fi/video/469208

Perehdytään ulkomaalaukseen. Seinä ei kestääkseen tarvitse maalia, mutta asukkaille se on suuri intohimo. Näemme mm. kuinka keltamultaa keitetään. Ohjaus Hannu Oksanen, Tuotanto Mediatehdas Dakar Oy.

Areenasta löytyy myös muita Perinnemestari-ohjelman jaksoja: http://areena.yle.fi/haku//uusimmat/hakusana/perinnemestari

Uutta yrittäjyyttä luonnon väreillä

Joensuun yliopiston biotieteellinen tiedekunta ja Kuopion yliopiston Biotieteen laitos järjestävät Uutta yrittäjyyttä luonnon väreillä -koulutuspäivän Kaavilla 20.10.2009. Tilaisuudessa kerrotaan vanhaa ja uutta luonnonväreistä sekä visioidaan minkälaisia yrittämisen mahdollisuuksia luonnon väriaineet tarjoavat. Koulutustilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset 14.10.2009 mennessä.

Lue lisää http://www.luontoyrittaja.net/8_915.html