Kirsi Kommonen on avannut blogin, johon hän kokoaa käytännönläheisiä havaintoja/kuvia tutkimukseensa liittyen. Tähänastiset jutut koskevat Kiinaa, kevään aikana mukaan tulee myös Suomen värejä.
Compassion löytyy osoitteesta compassion-fi.blogspot.com
30.1.09
23.1.09
Värjäyskasvien viljely Suomessa 1700-luvulla
Muutama viikko sitten julkaisin Coloriastossa kaksi suomalaisen värjäyshistorian varhaista teosta, Pehr Adrian Gaddin vihkoset morsingon viljelystä (Underrättelse Om Färge-Stoften Veides Plantering och Ans I Finland) sekä krapin, saflorin ja resedan viljelystä (Underrättelse om Färge-Stofters Planteningar I Finland Af Saflor, Krapp och Vau). Molemmat on alunperin painettu vuonna 1760.
Edelleenkin Ruotsin merkittävimpiin tiedemiehiin lukeutuva Pehr Adrian Gadd (1727–1797; tunnettu myös nimimuodolla Pietari Adrian Gadd) aloitti Suomen ensimmäisenä kemian professorina Turun Akatemiassa vuonna 1761. Gadd ihaili Carl von Linnéa ja oli tämän tavoin "uutta luova systematisoija", kuten Biografiakeskus asian ilmaisee. Värikasvien viljely ei suinkaan ollut ainoa aihe, josta Gadd julkaisi teoksia. Biografiakeskus kertoo myös seuraavaa:
Gadd ei kemianprofessuuristaan huolimatta keskittynyt vain kemiaan, vaikka hän itse tutki ja hänen johdollaan tutkittiinkin mm. kemiallisten prosessien ja ylipäätään kemian käyttöä maatalouden apuna. Coloriassa nyt julkaistujen kirjojen tekstit todennäköisesti perustuvat vuosiin 1753-55, jolloin Gadd matkusteli Etelä-Suomessa tutustumassa maan talousoloihin ja kartoittamassa uusia hyötykasveja. Vuonna 1754 Gadd perusti Turun lähistölle oman koetilansa mm. ulkomaisten värikasvien viljelyä varten. Gadd tutki parinkymmenen vuoden aikana noin 600 kasvin selviytymismahdollisuuksia Suomen ilmasto-oloissa - rapsista silkkiäispuuhun. Samaan aikaan viljelytutkimuksia teki myös Turun Akatemian talousopin professori Pehr Kalm. Miehet ovat jakaneet vuoroin "Suomen puutarhatalouden isän" epävirallista titteliä.
Gadd toimi myös hyödyn aikakauden ideaalin mukaisesti ja julkaisi kirjan myös suomeksi. Lyhykäinen Ja Yxikertainen Neuwo Kuinga Krydimaan Yrttein Kaswannot Suomen Maasa, Taittaan saatetta tuleundumaan. vei maanviljelyn perustietoa myös tavallisen kansan riveihin. Kirjan voi ladata verkosta nykykirjaimilla kirjoitettuna versiona: Tampereen yliopiston sähköiset julkaisut.
Gadd on kirjoittanut myös muita väriin liittyviä juttuja, mm. Rön om beskaffenheten och nyttan af den röda färg, som finnes i Hypercium eller Johannis örten (julkaistu teoksessa Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar för År 1762, Vol XXIII., Lars Salvius, Tukholma 1762). Vastaanotan mielelläni kaikkea lisätietoa Gaddin väriartikkeleihin liittyen sekä tietenkin varsinaisia tekstejäkin, jos jollakin sattuu olemaan kopiona tai jonakin muuna versiona...
Kiitos näistä nyt Coloriastossa julkaistuista arvokkaista vihkosista kuuluu Hannele Köngäkselle, jonka kopioista vihkot on saatettu verkkoon saakka.
Underrättelse Om Färge-Stoften Veides Plantering och Ans I Finland
Underrättelse om Färge-Stofters Planteningar I Finland Af Saflor, Krapp och Vau
ps. Coloriastossa julkaistaan lähitulevaisuudessa myös mm. ruotsalaisen Cajsa Wargin 1700-julkaiseman Hielpreda I Hushållningen För unga Fruentimmer - nimisen keittokirjan liitteenä julkaistu "Färg-bok". Kiitos tästä ja muutamasta muusta ruotsalaisesta värjäys- ja maalausaiheisesta tekstistä K:lle, joka haluaa pysyä nimettömänä.
Edelleenkin Ruotsin merkittävimpiin tiedemiehiin lukeutuva Pehr Adrian Gadd (1727–1797; tunnettu myös nimimuodolla Pietari Adrian Gadd) aloitti Suomen ensimmäisenä kemian professorina Turun Akatemiassa vuonna 1761. Gadd ihaili Carl von Linnéa ja oli tämän tavoin "uutta luova systematisoija", kuten Biografiakeskus asian ilmaisee. Värikasvien viljely ei suinkaan ollut ainoa aihe, josta Gadd julkaisi teoksia. Biografiakeskus kertoo myös seuraavaa:
Hänen kirjallinen tuotantonsa ulottuu kivennäisvesien valmistuksen selvittelystä laajaan maataloustieteen yleiskatsaukseen ja akateemisesta juhlarunoudesta väestöpoliittisiin kannanottoihin.
Gadd ei kemianprofessuuristaan huolimatta keskittynyt vain kemiaan, vaikka hän itse tutki ja hänen johdollaan tutkittiinkin mm. kemiallisten prosessien ja ylipäätään kemian käyttöä maatalouden apuna. Coloriassa nyt julkaistujen kirjojen tekstit todennäköisesti perustuvat vuosiin 1753-55, jolloin Gadd matkusteli Etelä-Suomessa tutustumassa maan talousoloihin ja kartoittamassa uusia hyötykasveja. Vuonna 1754 Gadd perusti Turun lähistölle oman koetilansa mm. ulkomaisten värikasvien viljelyä varten. Gadd tutki parinkymmenen vuoden aikana noin 600 kasvin selviytymismahdollisuuksia Suomen ilmasto-oloissa - rapsista silkkiäispuuhun. Samaan aikaan viljelytutkimuksia teki myös Turun Akatemian talousopin professori Pehr Kalm. Miehet ovat jakaneet vuoroin "Suomen puutarhatalouden isän" epävirallista titteliä.
Gadd toimi myös hyödyn aikakauden ideaalin mukaisesti ja julkaisi kirjan myös suomeksi. Lyhykäinen Ja Yxikertainen Neuwo Kuinga Krydimaan Yrttein Kaswannot Suomen Maasa, Taittaan saatetta tuleundumaan. vei maanviljelyn perustietoa myös tavallisen kansan riveihin. Kirjan voi ladata verkosta nykykirjaimilla kirjoitettuna versiona: Tampereen yliopiston sähköiset julkaisut.
Gadd on kirjoittanut myös muita väriin liittyviä juttuja, mm. Rön om beskaffenheten och nyttan af den röda färg, som finnes i Hypercium eller Johannis örten (julkaistu teoksessa Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar för År 1762, Vol XXIII., Lars Salvius, Tukholma 1762). Vastaanotan mielelläni kaikkea lisätietoa Gaddin väriartikkeleihin liittyen sekä tietenkin varsinaisia tekstejäkin, jos jollakin sattuu olemaan kopiona tai jonakin muuna versiona...
Kiitos näistä nyt Coloriastossa julkaistuista arvokkaista vihkosista kuuluu Hannele Köngäkselle, jonka kopioista vihkot on saatettu verkkoon saakka.
Underrättelse Om Färge-Stoften Veides Plantering och Ans I Finland
Underrättelse om Färge-Stofters Planteningar I Finland Af Saflor, Krapp och Vau
ps. Coloriastossa julkaistaan lähitulevaisuudessa myös mm. ruotsalaisen Cajsa Wargin 1700-julkaiseman Hielpreda I Hushållningen För unga Fruentimmer - nimisen keittokirjan liitteenä julkaistu "Färg-bok". Kiitos tästä ja muutamasta muusta ruotsalaisesta värjäys- ja maalausaiheisesta tekstistä K:lle, joka haluaa pysyä nimettömänä.
11.1.09
Elviksen vaaleanpunainen Cadillac
Viime syksynä Kaj Höglund lähetti Coloriaan muutamia värifaktoja liittyen Gracelandin punaisiin huoneisiin (luettavissa lyhyesti Coloriassa: punainen -sivulla). Elvis-fanin yhteydenotto ei olisi voinut tulla paremmalla hetkellä: kesällä nimittäin tuli useampiakin kyselyitä Elviksen vaaleanpunaisesta cadillacista, josta on myös Coloriassa ollut lyhyt maininta, muttei mitään pidempää juttua - Kajlla oli tietoa myös siitä. Blogientryn kirjoittaminen jäi kiireitteni vuoksi paitsioon muutamaksi kuukaudeksi, mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni, kun Coloriaan tipahti jälleen kysely vaaleanpunaisesta Cadillacista ja siitä, onko olemassa mitään säädöstä, joka määrää, millä väreillä auton saa maalata ja millä ei. Säädöksiin ja lakeihin palaan myöhemmin asiaa tongittuani, mutta tässä heti asiaa Elviksen kuulusta autosta. Näin kirjoitti Kaj:
Auto (Cadillac Fleetwood 250 h.p., 8 sylinteriä, neliovinen) tunnetaan "Äidin autona", vaikka se on aina kuulunutkin Elvikselle. Se oli äiti Gladysin suosikkiauto, vaikka hän ei sitä koskaan ajanut eikä omistanut ajokorttia. Auto oli alunperin sininen, mutta Elvis maalautti sen pinkiksi. Elvis sanoi, että se on auto, jonka hän aina pitäisi ja niin hän tekikin. Siitä on tullut universaali symboli 50-luvulle ja rock and rollille ja auto on yksi tunnetuimmista autoista maailmassa.
Elvis osti auton pian sen jälkeen, kun oli 1955 tehnyt kaksivuotisen sopimuksen RCA recordsin kanssa. Verkosta löytyy epämääräisiä ja lähteettömiä mainintoja siitä, että nimenomaisen vaaleanpunaisen värin sekoitti Elviksen naapuri: Art -niminen mies teki itse vaaleanpunaisen sekoituksen ja ainoana tiesi Elvis Rose -nimiseksi kastamansa sävyn sekoitustavan.
Kaj huomauttaa myös, että Mitchell Beazleyn Graceland - The living legacy of Elvis Presley -kirjan (Lontoo 1993) mukaan Gracelandin edustalla seisova vaaleanpunainen Cadillac on kuvatuin auto Amerikassa - koukkuna tässä on se, ettei auto itse asiassa ole ollut Elviksen! Oikea vaaleanpunainen cadillac tuotiin Gracelandin automuseosta talon eteen esille viimeksi kun presidentti Bush ja Japanin pääministeri Koizumi vierailivat Gracelandissa kesäkuussa 2006. Kuva tästä kohtaamisesta löytyy verkosta USAn valtion sivuilta: U. S. Department of State
Kuuluisa auto saa tietenkin kummallisia reinkarnaatioita. Yrittäessäni etsiä vapaasti käytettävää kuvaa jutun höysteeksi, törmäsin mitä ihmeellisimpiin asioihin. Kymmenien - ellei satojen - Elvis Cadillac -pienoismallien (sekä Elviksellä että ilman; sekä vaaleanpunaisen Cadillacin että Trabantin näköisten) sekä t-paitojen lisäksi löytyi ristipistotöitä, keittiösäilytysrasioita, pippuri- ja suolasirottimia (ja muutenkin kummallisen paljon keittiötavaraa), silityskuvia, lapionvarren koristeita... Huvittavin oli Elviksen auto keittiöaltaassa... käsittääkseni kuvassa on viemärin roskasihti? Ylempi kuva on muuten pienoismallista, jossa ovet aukeavat ja takaluukusta löytyy pieni kitara.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)