Edelleenkin Ruotsin merkittävimpiin tiedemiehiin lukeutuva Pehr Adrian Gadd (1727–1797; tunnettu myös nimimuodolla Pietari Adrian Gadd) aloitti Suomen ensimmäisenä kemian professorina Turun Akatemiassa vuonna 1761. Gadd ihaili Carl von Linnéa ja oli tämän tavoin "uutta luova systematisoija", kuten Biografiakeskus asian ilmaisee. Värikasvien viljely ei suinkaan ollut ainoa aihe, josta Gadd julkaisi teoksia. Biografiakeskus kertoo myös seuraavaa:
Hänen kirjallinen tuotantonsa ulottuu kivennäisvesien valmistuksen selvittelystä laajaan maataloustieteen yleiskatsaukseen ja akateemisesta juhlarunoudesta väestöpoliittisiin kannanottoihin.
Gadd ei kemianprofessuuristaan huolimatta keskittynyt vain kemiaan, vaikka hän itse tutki ja hänen johdollaan tutkittiinkin mm. kemiallisten prosessien ja ylipäätään kemian käyttöä maatalouden apuna. Coloriassa nyt julkaistujen kirjojen tekstit todennäköisesti perustuvat vuosiin 1753-55, jolloin Gadd matkusteli Etelä-Suomessa tutustumassa maan talousoloihin ja kartoittamassa uusia hyötykasveja. Vuonna 1754 Gadd perusti Turun lähistölle oman koetilansa mm. ulkomaisten värikasvien viljelyä varten. Gadd tutki parinkymmenen vuoden aikana noin 600 kasvin selviytymismahdollisuuksia Suomen ilmasto-oloissa - rapsista silkkiäispuuhun. Samaan aikaan viljelytutkimuksia teki myös Turun Akatemian talousopin professori Pehr Kalm. Miehet ovat jakaneet vuoroin "Suomen puutarhatalouden isän" epävirallista titteliä.
Gadd toimi myös hyödyn aikakauden ideaalin mukaisesti ja julkaisi kirjan myös suomeksi. Lyhykäinen Ja Yxikertainen Neuwo Kuinga Krydimaan Yrttein Kaswannot Suomen Maasa, Taittaan saatetta tuleundumaan. vei maanviljelyn perustietoa myös tavallisen kansan riveihin. Kirjan voi ladata verkosta nykykirjaimilla kirjoitettuna versiona: Tampereen yliopiston sähköiset julkaisut.
Gadd on kirjoittanut myös muita väriin liittyviä juttuja, mm. Rön om beskaffenheten och nyttan af den röda färg, som finnes i Hypercium eller Johannis örten (julkaistu teoksessa Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar för År 1762, Vol XXIII., Lars Salvius, Tukholma 1762). Vastaanotan mielelläni kaikkea lisätietoa Gaddin väriartikkeleihin liittyen sekä tietenkin varsinaisia tekstejäkin, jos jollakin sattuu olemaan kopiona tai jonakin muuna versiona...
Kiitos näistä nyt Coloriastossa julkaistuista arvokkaista vihkosista kuuluu Hannele Köngäkselle, jonka kopioista vihkot on saatettu verkkoon saakka.
Underrättelse Om Färge-Stoften Veides Plantering och Ans I Finland
Underrättelse om Färge-Stofters Planteningar I Finland Af Saflor, Krapp och Vau
ps. Coloriastossa julkaistaan lähitulevaisuudessa myös mm. ruotsalaisen Cajsa Wargin 1700-julkaiseman Hielpreda I Hushållningen För unga Fruentimmer - nimisen keittokirjan liitteenä julkaistu "Färg-bok". Kiitos tästä ja muutamasta muusta ruotsalaisesta värjäys- ja maalausaiheisesta tekstistä K:lle, joka haluaa pysyä nimettömänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti