Euroviisut väreissä!

Aikomukseni oli kirjoittaa Euroviisujen kunniaksi juttu Euroviisujen väriaiheisista kappaleista kautta aikain, mutta kuinka ollakaan: värit eivät ole olleet ihan hirmuisessa suosiossa Euroviisuissa, ainakaan kappaleiden nimissä. Voittajakappaleista en löytänyt yhtään väreihin viittaavaa laulun nimeä! Omaa pikaista tutkimustani rajoittaa suuresti se, että aikanaan laulukisailuun ei saanut ilmeisesti osallistua kuin oman maansa kielellä, eivätkä kaikki valtakieliä suosi vieläkään - ja Euroopassa näyttää olevan aika paljon kieliä, joista en ymmärrä mitään. Täydentävät ja korjaavat kommentit ovat siis enemmän kuin tervetulleita.

Joitakin värihittejä sentään löytyy.

Italian 1958 kolmanneksi sijoittunut Nel Blu Dipinto Di Blu (Siniselle maalattu sininen?) on huomattavasti tunnetumpi nimellä Volare, jolla se suorastaan sinkosi suuren yleisön suosioon.


Seuraavalla vuosikymmenellä Wienissä 1967 Luxemburgin Vicky sijoittui neljänneksi laulullaan L'amour Est Bleu (Rakkaus on sininen).


Kaksi vuotta myöhemmin Madridissa Italian Iva Zanicchi sijoittui mahtipontisella kappaleellaan Due Grosse Lacrime Bianche (Kaksi suurta valkoista kyyneltä) häntäpäähän kolmanneksitoista - tuolloin osallistujia oli yhteensä kuusitoista.


Valkoisella jatkettiin myös seuraavana vuonna 1970 Amsterdamissa, kun Ranskan Guy Bonnet sijoittui neljänneksi kilpailussa kappaleella Marie Blanche (Valkoinen Maria).


...ja sama värilinja jatkui 1971 Dublinissa kun ruotsalainen Family Four kipusi kuudenneksi kappaleellaan Vita Vidder (Valkoiset syvyydet? Valkoiset lakeudet?)


Sinivalkoinen magia päättyi vasta Haagissa vuonna 1976, kun Portugalin Carlos do Carmo esitti kappaleen Uma Flor De Verde Pinho (Vihreä männynkukka?) - ja jäi kohtuullisen kunniallisesti sijalle 12 (18 kilpailijasta).


Katri-Helena palautti kisat takaisin sinivalkoiselle linjalle Jerusalemissa vuonna 1979, kun Katson Sineen Taivaan sijoittui kisassa neljänneksitoista (tai toisin sanoen kuudenneksi viimeiseksi).


Vuonna 1981 Dublinissa Saksa melkein-voitti (eli sijoittui toiseksi) Lena Valaitisin esittämällä kappaleella Johnny Blue. Miten tuntuu siltä, etten ole koskaan kuullut tuota saksankielistä alkuperäisbiisiä vaan aina sen englanninkielisen - tai Katri-Helenan suomenkielisen? Väärin kuullut lyriikat -sivulla joku hieno yksilö on raportoinut kuulleensa kappaleen sanat väärin Pluu, pluu, plutsatipluu...


Vihdoin vuonna 1984 Luxemburgissa sveitsiläinen Rainy Day kysyi Welche Farbe Hat Der Sonnenschein (Mikä on auringonpaisteen väri) ja sijoittui sillä ansaitusti sijalle 16 - eli neljänneksi viimeiseksi.


Seuraavan kerran värit - tai oikeastaan mustavalkoisuus - pomppasi esiin vasta 1990 Zagrebissa, kun Ranska tuli toiseksi Joelle Ursullin esittämällä kappaleella White And Black Blues. Mutta tätäpä videota ei olekaan YouTubessa nähtävissä!

Uudella vuosituhannella palattiin väriin - kuinka ollakaan: siniseen. Kööpenhaminassa 2001 venäläinen Mumiy troll sijoittui kilpailun paremmalle puoliskolle Lady Alpine Blue -kappaleella.


Näiden supervärikkäiden kappaleiden lisäksi silmiini osui myös yksi sininen bändä: Blue Danube (Sininen tonava) päätyi kappaleellaan Du Bist Musik kahdeksanneksi Haagissa 1980. Tämän saatte itse tubettaa, jos tarpeeksi kiinnostaa.

Mikäli olen oikein osannut Euroviisuja tulkita, niin ensimmäiset kaksikymmentä vuotta - tai oikeastaan koko Euroviisut, jos ei lasketa yhtä vihreää, yhtä mustavalkoista ja yhtä yleisväristä syrjähyppyä - on laulettu Suomen sinivalkoisissa väreissä! Vaikka ei se enne näköjään kuitenkaan ollut :)