Punainen viiva

Ajattelin näin vaalipäivän kunniaksi ottaa esille jonkin teemaan liittyvän väriasian, mutta puolueiden tunnusvärien tai ehdokkaiden lempivärien sijaan mieleeni nousikin "punainen viiva". Tosi tämä aihe taitaa mennä lievästi presidentin vaalien ohi, koska punainen viiva oli käytössä nimenomaan Suomen eduskuntavaaleissa vuosina 1907–1935 - mutta vaalit kuin vaalit. Vuonna 1909 julkaistiin Ilmari Kiannon Punainen viiva -romaani, joka oli aikanaan hyvinkin ajankohtainen: romaani sijoittuu Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien tienoille vuoteen 1907 ja sen pääosassa on köyhä Topi Romppanen perheineen. Topi uskoo, että kun vaaleissa antaa tukensa ”solisalirattijärjestelmälle”, köyhälistön olot paranisivat - muttei sitten äänestyspäivän jälkeen ole mikään muuttunutkaan, vaikka punainen viiva vedettiin paperiin kiihkolla ja hartaudella. 1970-luvulla Aulis Sallinen teki Punainen viiva -oopperan, joka kantoi punaisen viivan tarinaa ulkomaille saakka.

Punaisen viivan käyttö oli yksinkertaista: äänestäjä merkitsi listamalliseen vaalilippuun oman ehdokkaansa kohdalle punaisella kynällä viivan. Punaisen värin käyttö määrättiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaissa (annettu Pietarhovissa 7.7.1906) 45 § näin:

Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla. Jos hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien järjestystä, pankoon siihen myöskin numeron 1 sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijalle, ja numeron 2 sen nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä.

Punaviivan perässä - eduskuntavaalit 1907 -sivustolla kerrotaan:

Hermanssonin komitea ehdotti, että äänestysmerkintä vaalilippuun tehtäisiin punaisella kynällä, koska se helpottaisi äänten laskentaa. Komiteassa kuitenkin keskusteltiin myös tavallisen kynän käyttämisestä, mutta tällöin jäsen Schybergson oli todennut: "Tämä laki on niin radikaalinen, että punainen väri siihen erinomaisesti soveltuu". Niinpä "punainen viiva" tuli myös vaalilakiin ja säilyi siellä vuoteen 1935 asti, jolloin määräys punaisesta kynästä poistettiin.

Sen sijaan en ole onnistunut mistään kaivamaan tietoa, mitä väriainetta tuon ajan punaiset kynät olivat - sitäkin on joku kysynyt.