5.11.06

Tussi, muste ja maali

Harri lähetti jonkin aikaa sitten Coloriaan kysymyksen: Väreihin liittyviä ikuisia kysymyksiä mihin en löytänyt vastausta; mitä eroa on käsitteillä tussi, muste ja maali? Sekoittaa kun on näitä mustekyniä, tussikyniä, maalikyniä ja kun ostaa pullon Indian ink, se on tussia eikä mustetta (ink).

Periaatteessa tussin, musteen ja maalin välillä kyse on lähinnä täyteaineiden laadusta ja määrästä. Kukin niistä saa värinsä pigmentistä, joka on alunperin olemassa joko jauheena tai nesteenä. Pigmenttijauheeseen tai -nesteeseen sekoitetaan aina sideaineita, jotka paksuntavat ja muokkaavat väriainetta niin, että sitä voi käyttää tiettyyn tarkoitukseen. Esim. yhdestä pigmentistä on mahdollista saada useampia erilaisia aineita sen mukaan, mitä sidos- ja täyteaineena käytetään. Mm. monista pigmenteistä voidaan valmistaa vesiväriksi tai musteeksi kelpaavaa lisäämällä siihen arabikumia, joka jykevöittää rakennetta. Sekoittamalla pigmenttiä öljyyn saadaan öljymaalia ja sekoittamalla sitä akryyliin, saadaan akryylimaalia.

Maaliaine on yleensä sekoitettu johonkin jykevään ja sitkeään aineeseen. Maalia käytetään yleensä pinnan peittämiseen, joten aineessa täytyy olla volyymiä. Maalit muodostavat maalattavaan pintaan sitä suojaavan kalvon. Maalin raaka-aineet ovat liuotin, apuaineet, sideaineet ja pigmentti. Maaliaineita on sekä vesiliukoisia (esim. lateksit) että liuotinpohjaisia. Liuottimia sisältävät maalit voivat sisältää esim. petrolituotteita, ksyleeniä tai tolueenia. Esim. monet maalitussien maalit kuivuvat nopeasti lakkamaisiksi, joten tussi "maalitussi"-sanassa viittaa enemmän välineeseen kuin sisältöön: normaalipuhekielessähän tussilla tarkoitetaan yleensä huopavärejä, joissa nestemäinen pigmentti imeytetään huopakärkiseen kynään. Tosin, maali ei automaattisesti tarkoita myrkyllistä sisältöä tai lakkamaista jälkeä - esimerkiksi perinteinen punamultamaali sisältää pigmenttiä (punamulta), öljyä, vitrilliä ja ruisjauhoja.

Muste on normaalia maalia löysempää. Muste on värillistä nestettä, jota käytetään kirjoittaessa tai joskus tulostettaessa ja painotöissä. Ensimmäiset kirjoitusmusteet otettiin käyttöön suurin piirtein samaan aikaan Kiinassa ja Egyptissä n. 2500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ne valmistettiin eri tavoin noesta, esim. lisäämällä nokea tai jauhettua hiiltä veteen, johon lisättiin ajoittain myös esim. arabikumia. Mustaa mustetta on valmistettu jo varhain pellavansiemenölystä (joskus saksanpähkinä-), lamppumustasta ja tärpätistä (estää mustetta leviämästä) ja myöhemmin kirjoittamiseen alettiin käyttää rautagallusmustetta.

Musteen valmistamisen taito hallittiin erityisen hyvin Arabiassa ja Kiinassa. Perinteinen kiinalainen kiinteä muste on valmistettu männynnoesta ja eläinperäisestä liimasta. Muste on puristettu mustetangoksi tai -kiveksi, josta sitä sitten hangataan käyttöön. Kiinanmuste on tunnettu myös nimellä intianmuste eli indian ink, josta nykyään käytetään usein nimeä tussimuste.

Tussi -sanan alkuperä juontuu 'kosketusta' tarkoittavasta sanasta ('sivellä värillä'). Alunperin tussilla on tarkoitettu hienojakoisen noen kolloidista liuosta: mustaa väriä, joka on valmistettu hienosta noesta, johon on sideaineeksi lisätty esim. arabikumia. Periaatteessa tussi on nestemäistä mustetta - eli aitoa tussia on nimenomaan noesta ja arabikumista valmistettu muste.

Esimerkiksi englannikielessä ei erillistä sanaa tussille ole. Tussi kääntyy muotoihin China ink, India(n) ink tai drawing ink. Huopakärkikynä on englanniksi felt tip eli sillä ei ole mitään tekemistä tussin kanssa.


Siis, koosteena:

TUSSI on oikeasti toinen nimitys musteelle, jota käytetään mm. piirroksiin ja kalligrafiaan. Puhekielessä se viittaa usein huopakyniin. Tussi-sanaa käytetään myös yleensä mistä tahansa kynämuotoisista nestemäisistä väreistä.

MUSTE on nestemäistä väriainetta, jota voidaan käyttää piirtämiseen ja kirjoittamiseen. Aitoa mustetta voi ostaa valmiiksi nestemäisenä tai kuivina kakkuina. Tulostinmusteet voivat olla myös jauhemaisia. Musteen "sisältöä" ei ole määritelty, vaan mustetta voi tehdä mistä tahansa pigmentistä. Perinteiset musteet ovat usein orgaanista alkuperää (nokimuste, rautagallusmuste), mutta esim. mustekynien musteena käytetään uusia keinotekoisia väriaineita. Musteen jälki on yleensä orgaanista; se yleensä imeytyy materiaaliin.

MAALI on ainetta, jota käytetään yleensä pintojen peittämiseen. Se on rakenteeltaan raskaampaa ja peittävämpää kuin muste, jotta se pystyy peittämään erilaiset pinnat. Maalitusseista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä kyniä, joista saadaan peittävää, lakkamaista jälkeä.


JOS joku haluaa täydentää...

3 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Onko tussilla ja musteella nykypäivänä haalistumis ongelmia!

Anna-Maija kirjoitti...

Hei!

Haluaisin huomauttaa, että indian ink ja china ink eivät ole sama asia. Kun kiinalainen tussi kuivuu se on matta, kun taasen intialainen, jota löytää enempi länsimaista, on kuivuttuaan kova ja heijastaa valoa. Vedellä laimennettuna tämä effekti katoaa. Haju on myös erilainen. Kiinalaisen tussin haju lähenee mullan hajua, sillä sen sidosaine on eloperäinen verrattaen intian tussiin, jonka sidosaineen oletan olevan arabiakumi. Toisinaan valmiiksi hierottu kiinalainen tussi pullossa on voinut mennä pilalle jolloin haju on erittäin vahva. Samanlaista käymistä en ole havainnut intian tussipullon kanssa. Intian värilliset tussit/musteet ovat tunnetusti myös hyvin valon kestävää sorttia.

Ofelia kirjoitti...

Hei

Olen myös usein miettinyt mitä eroa on tussilla ja musteella, jostain syystä olen mieltänyt, että muste liukenee veteen ja tussi johonkin vahvempaan liuotinaineeseen.