Jälleen on Coloriastossa aarre vanhoista värjäyskirjoista kiinnostuneille: K. A. Raben kirja Kotiwärjäri. Neuwoja Uusimmilla tawoilla painamaan Willaista, Pumpulia ja Silkkiä; Walkaisemisesta ja pesusta ynnä Wäriaineiden tuntomerkit vuodelta 1876.
Kirja ehti olla Coloriaston hakulistalla pitkään, ennenkuin reilu viikko sitten Coloriastoon tuli viesti, että kirja on löytynyt Museoviraston kirjastosta. Eikä aikaakaan, niin se oli jo digikuvina koneellani. Kirjaa on moni jo kysellytkin, joten on kaksin verroin hienompaa saada se verkkoon.
Siis: tervemenoa tutustumaan värihistoriasta kiinnostuneet! Kuten kaikissa vanhoissa resepteissä, näissäkin käytetään huomattavan myrkyllisiäkin aineita, mutta osa on sovellettavissa nykypäivään, kun vain mitat osaa kääntää oikeiksi. (Ja kyllä, Coloriastoon on hankkeilla myös mittalaskuri, joka muuttaa vanhoja mittoja uusiin.) Sanomattakin lienee selvää, ettei kannata kokeilla kehotusta Tähän weteen pannaan nyt sekoitellen alunasta, kunnes wesi tulee niin happamaksi, että sitä maistaessa suu-nahka kutistuu (ei ole waarallista ottaa sitä suuhun, kunhan waan ei niele)[...] ja kahden kuusinaulaa painavan kanuunankuulan sijaan painona voi käyttää tavallisia vaikka kiviä...
---
Coloriasto on saanut kesäkuun alussa myös muita lahjoituksia. Työlistalla on Kirja-osakeyhtiö Tieton (Tiedon? :) ) vuonna 1922 julkaisema "Tavarasanakirja", jossa on paljon myös väriin liittyviä juttuja. Sen kohdalla vielä pitää vähän kaivella kirjoittajien tietoja ja tekijänoikeusasioita, mutta vähintään teksteistä saa heti sitaatti-materiaalia Colorian puolelle. Lisätietoa tulossa pian!
Kiitos teille Coloriastoa monin tavoin auttaneille!
1 kommentti:
Onpa mielenkiintoinen kirja. Kiitos! Täytyy lukea oikein tarkemmin. Tukka nousee pystyyn ohjeita lukiessa. Ymmärtää taas paremmin, miksi 1800-luvun lopulla työuransa aloittanut värjärimestari-isoisäni kuoli keuhkosyöpään... Larisa
Lähetä kommentti