Näköharhoja

Juuri kuvaa tehdessäni huomasin, että jotta saan vaikutelman syntymään sellaisen kuin haluan, pitää minun valita kuvaani värit, jotka ovat lievästi sanottuna järjen vastaiset. Samoin juuri voimakkaita värejä asetellessani "keskelle" kuvaa, huomasin, että joissakin tapauksissa visuaalinen kuvan keskipiste on jossain aivan muualla kuin keskellä: vaikka viivotin osoittaisi keskipisteen paikan, kuva tuntuu kaatuvan - luotetaan siis visuaaliseen viivottimeen, joka oikeasti vetää keskipisteen johonkin toisaalle.

Visuaaliset harhat ovat aina kiehtoneet mieltä - sekä erilaisiin viivoihin ja kuvatasapainoon liittyvät että väriharhat. Joskus viime syksynä hämmästelin jotakin Jimiltä tullutta dokumenttia liikennesuunnittelusta: en ollut tajunnut kuinka paljon liikenteessä käytetään visuaalisia harhoja. Esimerkiksi, kun halutaan, että autoilijat hidastavat vauhtiaan, liikennemerkkejä ja tien vierustan elementtejä, kuten katuvaloja alentaan tihentää, jotta autoilija havaitsee ne tiheämmässä tahdissa ja monessa tapauksessa tuolloin automaattisesti hidastaa vauhtiaan. Oli aika jännittävää nähdä erilaisissa testeissä, kuinka autoilijat todellakin tottuvat "liikenteen rytmiin" ja seuraavat enemmän tai vähemmän tietoisesti tuota rytmiä.

Tieteen kuvalehden sivuilla julkaistiin jonkin aikaa sitten mielenkiintoinen erilaisia vääristyneitä näköaistimuksia koskeva juttu otsikolla Näkö pettää päivittäin. Sen mukaan Aivot pitävät järjestyksestä, ja siksi ne vääristelevät näköaistimuksia. Tätä ilmiötä hyödyntävät niin arkkitehdit kuin taiteilijatkin, sillä
huijaus tuottaa uskottavan tuloksen. Sivuilla esitellään silmän huijauksia niin liikenteessä kuin arkkitehtuurissakin, ja esillä on myös lempi-väriharhani, joka löytyy Kontrasteja-linkin alta otsikolla Näkö korjaa värejä. Tuo listassa ensimmäinen varjohuijaus A- ja B-ruutuineen on aivan käsittämätön - enkä meinaa vieläkään uskoa sitä. Pakko oli ensimmäisen kerran kopioida kuva photoshoppiin ja leikellä sitä. Mutta kyllä se on nyt jo pakko uskoa.

Lue koko kokonaisuus Tieteen kuvalehden sivuilta

Väritkin voivat kivettyä

Tieteen kuvalehden nettisivuilla löytyy juttu otsikolla Hirmuliskot säilyttivät värinsä.

Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet jo lähes mahdottomana pidetyssä tehtävässä. He ovat päässeet kivettyneistä sulista löytämiensä aineiden avulla muinaisten liskojen värien jäljille.

Huomattavinta tässä löydössä on se, että toisin kuin ennen on ajateltu, myös värit voivat kivettyä.

Tieteen kuvalehden jutun mukaan eumelaniini-niminen tumma väriaine aiheuttaa monet eläinten tummat sävyt. Väriaine alkaa hajota eliön kuoltua, mutta hajoamistuote on kestävää. Aiemmin sulkia peittäneitä möykkyjä on luultu bakteerimuodostumiksi.

Tähän mennessä Yalen tutkijat ovat jo saaneet hyvän käsityksen mustan ja harmaan eumelaniinin kivettymisestä. Seuraava askel onkin sulkien ruosteenpunaisten ja kellertävien sävyjen kartoitus, kertoo Tieteen kuvalehti.

Lue koko juttu Tieteen kuvalehden nettisivuilta.

Nimeä väri

Helmikuun alussa sain meiliä ihan ulkomailta asti: verkossa on nyt monikielinen värinnimeämisprojekti, joka on osa englantilaisen London College of Communication, University of Arts / Colour Imaging Research -ryhmän tutkimusta. Osallistujien kesken arvotaan taiteilija Valero Dovalin grafiikkaa.

Valitettavasti värien nimeäminen onnistuu tällä hetkellä vasta englanniksi, espanjaksi, kreikaksi ja saksaksi (joista kaksi jälkimmäistä on tullut saataville vasta muutaman viikon sisällä), joten ehkä ei vielä suomalaisia kosketa. Oletan, että tässä on tavoitteena saada nimenomaan oman äidinkielen värinimiä, koska vieraalla kielellähän värisanojen latelu on aina hankalampaa. Mutta en ole varma - enkä tähän hätään löytänyt tietoa sivulta.

Sivulla voi kyllä myös toivoa muita kieliä - eli toivomuksia menemään, niin ehkä sinne saadaan suomenkielikin. Ja toteutusta kannattaa käydä kurkkaamassa muutenkin:

colornaming.net

Värit vaikuttavat älylliseen suoritukseen

Seppo N. on lähettänyt minulle useampiakin hienoja linkkivinkkejä ja vihjeitä hyvistä jutuista, mutta en ole aikapulan vuoksi saanut mitään vielä verkkoon saakka. Nyt kuitenkin pistän linkin Tiede-lehden helmikuiseen juttuun Värit vaikuttavat älylliseen suoritukseen, jonka voi kokonaisuudessaan käydä lukemassa osoitteesta www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3661 (05.02.2009)

Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijoiden Ravi Mehta ja Rui Zhun tutkimuksessa ilmeni mm. että ...sininen ruokkii luovaa ajattelua, kun taas punainen parantaa keskittymistä yksityiskohtiin.

International Colour Day 2009

International Colour Day 2009: Colour Spotting - Glimpses of Colours Surrounding Us
järjestetään Tukholmassa 14.5.2009.

Harmillisesti tapahtumasta tiedottavat pdf:t eivät ole aktiivista tyyppiä, enkä jaksa naputella tekstiä erikseen, joten kopioin tähän vain lyhyen mainoksen asiasta tiedottavalta www.colorspot.org -sivulta.

• 400 Attendees • 8 International Speakers • 1 Venue • 1 Theme : Colour •

Join the Scandinavian Colour Institute and Swedish Colour Centre Foundation for the International Colour Day 2009: Colour Spotting - Glimpses of Colours Surrounding Us

Featuring: Astrid Klein & Mark Dytham (Architects - Japan) • Pontus Lomar (Architect - Sweden) • Vesa Honkonen (Architect - Sweden) • Christina Prip (Architect MAA & Visual Artist UKK - Denmark) • Lea Kumpulainen (Range Strategist IKEA - Sweden) • Joel Degermark (Product Designer - Sweden) • Catharina Frankander (Architect - Sweden) • Justine Fox (Trend Forecaster - UK) • Latika Khosla (Trend Forecaster - India) •Ewa Kumlin (Swedish Society of Crafts & Design - Sweden)

Stay in Stockholm for the evening and help us to celebrate the 30th anniversary of the Natural Color System®©
Hotell Rival, Stockholm - 14 May 2009. For more information and registration please contact info@fargcentrum.se

Osoitteesta www.colorspot.org löytyy myös pdf-mainos laajempine esittelyineen sekä ilmoittautumiskaavakkeet. Sivu itsessäänkin on melko mielenkiintoinen tapaus; kyseessä on The Swedish Colour Centre Foundationin (Stiftelsen Svenskt Färgcentrum) sivu, mutta blogista ja kuvat-otsikon alta löytyy ihan mielenkiintoisia juttuja myös niille, jotka eivät ole innostuneet lukemaan Natural Color System / NCS:n juttuja.

Cajsa Warg: Hielpreda I Hushållningen För unga Fruentimmer; Färgbok.

Tätä kirjasta olen talvi-iltoina fraktuuratekstistä puhtaaksikirjoitellut. Luulin alunperin keittokirjan yhteydessä julkaistun värikirjan olevan vain pieni vihkonen, mutta oikeasti värjäysohjeita löytyikin kirjasesta liki kaksi sataa! Virheitä (typoja ynnä muuta) varmasti on, joten bongaajille plussaa; korjailen sitä mukaa, kun niitä huomataan.

Cajsa Warg (Anna Christina Warg) syntyi tunnettuun kauppias- ja virkamiessukuun. Keittokirjana myöhemmin tunnettu teos ei ollut ensimmäistä kertaa ilmestyessään vain ruokaohjeita, vaan siinä oli kaikenlaista tietoa kotitaloustöistä viinanpolttoon ja kynttilänvalmistukseen. Upplands Väsbyn kunnan verkkosivu kertoo varsin mielenkiintoisen seikan:

Christina allekirjoittaa aina kaikki kirjoituksensa nimellä Christina Warg. Mutta hänen Klaran kirkossa olevassa hautakivessään lukee Kristina Warg. Christina ei koskaan kirjoittanut nimekseen Cajsa.
[...]
Cajsa on yksi tapa väheksyä taitavaa virkanaista, aivan samoin kuin kutsumalla häntä keittiömamselliksi. Christina oli: Christina Warg, ammatiltaan taloudenhoitaja ja kirjailija.

Alunperin Wargin kirja ilmestyi vuonna 1755, mutta tämä minulle lähetetty kirjanen on painettu vuonna 1790, 21 vuotta Wargin kuoleman jälkeen. Kirjasta on otettu useita painoksia myös tuon jälkeen, mutta värjäysohjeiden osuus on säilynyt mukana vain muutamassa myöhemmässä painoksessa. Keittokirjaosuus on myös suomennettu ja siitä on otettu painoksia meidän aikanammekin.

Reseptit on osin siirrettävissä nykyaikaankin, kun unohtaa arsenikit ja muut vastaavat myrkkyaineet ja selvittää, mikä mitta on esimerkiksi skålpund... ja kuinka nuo muutkin vanhat mitat kääntyvät nykymittoihin. Tämä on sikälikin mielenkiintoista, että Wargin keittokirjaa on luonnehdittu ensimmäiseksi, jonka ohjeissa on käytetty selkeitä paino- tai tilavuusmittoja ripauksien sijaan.

Kirja on esillä Coloriassa neljässä osassa (Ensimmäinen ja toinen kirja, orseljivärjäystä koskeva lisäys sekä erillinen pieni luettelo kirjassa käsitellyistä värikasveista). Helpoiten kokonaisuuteen pääsee varmasti käsiksi erikseen laatimaltani kirjan sisällysluettelo-sivulta, josta ohjeisiin on suorat linkit.

Kirjan skannatun version lahjoitti minulle vanhoja keittokirjoja kokoava ruotsalaisnainen, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Uskaltanen kuitenkin tämän verran mainita kirjan alkuperästä - ja kiittää näin julkisesti. Tack, S-A!

Coloria Facebookissa - ja muita kuulumisia

Tämäkin projekti on ollut hankkeena jo useampia kuukausia, mutta vihdoinkin sain aikaiseksi: Colorialla on nyt oma ryhmä Facebookissa. Lähinnä henkinen kannattajaryhmä, sillä minkäänlaisiin Suomalaisen kirjakaupan kaltaisiin ilmainen-kirja-kampanjoihin en aio tähdätä. Mutta merkittävimmistä Coloriaan tai Coloriastoon liittyvistä aion Coloria-ryhmälle tiedottaa suoraan - ehkä jossain välissä pyrin jopa jonkinlaiseen säännölliseen tiedoksiantoon.

Coloriasto on helmikuun viettänyt hiljaiseloa teknisten ongelmien iskiessä, mutta juttuja on tulossa... Tämän tai ensi kuun aikana julkaistaan sivustolla Kajsa Wargin keittokirjan mukana ollut värjäyskirja - ruotsalaista tuotantoa 1700-luvulta. Hämmentävää, kuinka tuo vanha ruotsi aukeaa tällaiselle ruotsia taitamattomalle varsin helposti - tai ehkä kirja on vain kirjoitettu niin selkeästi. Mitoista (skålpund jne.) voisi vielä jossain välissä ottaa selvää... jos vaikka saisi aikaiseksi jonkinlaisen vanhojen mittojen konvertterin.

Tue väriä! Liity Colorian Facebook-ryhmään!

Väri09-kilpailu on alkanut

Suomen Maalarimestariliitto ja Helsingin Maalarimestariyhdistys järjestävät Väri09-kilpailun yhdessä Suomen Messujen kanssa. Kilpailu on jatkoa kaksi vuotta sitten järjestetylle Väri07-kilpailulle.

Tällä kertaa kilpailuun saavat osallistua kaikki toteutetut rakennusten sisätilojen ja julkisivujen värisuunnitelmat, jotka on toteutettu 1.5.2007 -30.4.2009 välisenä aikana. Kuten viimekin kilpailussa, suunnitelmat saavat kattaa kaikki vaihtoehdot tilapäisen installaation ja kokonaisen kaupunginosan välillä.

Kilpailutyöt tulee toimittaa kilpailutoimistoon 30.7.2009 mennessä. Kilpailutulokset julkistetaan Väri ja Pinta 09-messujen ensimmäisenä päivänä, 7.10.2009 Helsingin Messukeskuksessa.

Lisätietoa Väri09-kilpailusta, sekä Väri07-kilpailun tulokset osoitteessa www.vari09.fi

Compassion - blogi

Kirsi Kommonen on avannut blogin, johon hän kokoaa käytännönläheisiä havaintoja/kuvia tutkimukseensa liittyen. Tähänastiset jutut koskevat Kiinaa, kevään aikana mukaan tulee myös Suomen värejä.

Compassion löytyy osoitteesta compassion-fi.blogspot.com

Värjäyskasvien viljely Suomessa 1700-luvulla

Muutama viikko sitten julkaisin Coloriastossa kaksi suomalaisen värjäyshistorian varhaista teosta, Pehr Adrian Gaddin vihkoset morsingon viljelystä (Underrättelse Om Färge-Stoften Veides Plantering och Ans I Finland) sekä krapin, saflorin ja resedan viljelystä (Underrättelse om Färge-Stofters Planteningar I Finland Af Saflor, Krapp och Vau). Molemmat on alunperin painettu vuonna 1760.

Edelleenkin Ruotsin merkittävimpiin tiedemiehiin lukeutuva Pehr Adrian Gadd (1727–1797; tunnettu myös nimimuodolla Pietari Adrian Gadd) aloitti Suomen ensimmäisenä kemian professorina Turun Akatemiassa vuonna 1761. Gadd ihaili Carl von Linnéa ja oli tämän tavoin "uutta luova systematisoija", kuten Biografiakeskus asian ilmaisee. Värikasvien viljely ei suinkaan ollut ainoa aihe, josta Gadd julkaisi teoksia. Biografiakeskus kertoo myös seuraavaa:

Hänen kirjallinen tuotantonsa ulottuu kivennäisvesien valmistuksen selvittelystä laajaan maataloustieteen yleiskatsaukseen ja akateemisesta juhlarunoudesta väestöpoliittisiin kannanottoihin.

Gadd ei kemianprofessuuristaan huolimatta keskittynyt vain kemiaan, vaikka hän itse tutki ja hänen johdollaan tutkittiinkin mm. kemiallisten prosessien ja ylipäätään kemian käyttöä maatalouden apuna. Coloriassa nyt julkaistujen kirjojen tekstit todennäköisesti perustuvat vuosiin 1753-55, jolloin Gadd matkusteli Etelä-Suomessa tutustumassa maan talousoloihin ja kartoittamassa uusia hyötykasveja. Vuonna 1754 Gadd perusti Turun lähistölle oman koetilansa mm. ulkomaisten värikasvien viljelyä varten. Gadd tutki parinkymmenen vuoden aikana noin 600 kasvin selviytymismahdollisuuksia Suomen ilmasto-oloissa - rapsista silkkiäispuuhun. Samaan aikaan viljelytutkimuksia teki myös Turun Akatemian talousopin professori Pehr Kalm. Miehet ovat jakaneet vuoroin "Suomen puutarhatalouden isän" epävirallista titteliä.

Gadd toimi myös hyödyn aikakauden ideaalin mukaisesti ja julkaisi kirjan myös suomeksi. Lyhykäinen Ja Yxikertainen Neuwo Kuinga Krydimaan Yrttein Kaswannot Suomen Maasa, Taittaan saatetta tuleundumaan. vei maanviljelyn perustietoa myös tavallisen kansan riveihin. Kirjan voi ladata verkosta nykykirjaimilla kirjoitettuna versiona: Tampereen yliopiston sähköiset julkaisut.

Gadd on kirjoittanut myös muita väriin liittyviä juttuja, mm. Rön om beskaffenheten och nyttan af den röda färg, som finnes i Hypercium eller Johannis örten (julkaistu teoksessa Kongl. Vetenskaps Academiens Handlingar för År 1762, Vol XXIII., Lars Salvius, Tukholma 1762). Vastaanotan mielelläni kaikkea lisätietoa Gaddin väriartikkeleihin liittyen sekä tietenkin varsinaisia tekstejäkin, jos jollakin sattuu olemaan kopiona tai jonakin muuna versiona...

Kiitos näistä nyt Coloriastossa julkaistuista arvokkaista vihkosista kuuluu Hannele Köngäkselle, jonka kopioista vihkot on saatettu verkkoon saakka.
Underrättelse Om Färge-Stoften Veides Plantering och Ans I Finland
Underrättelse om Färge-Stofters Planteningar I Finland Af Saflor, Krapp och Vau

ps. Coloriastossa julkaistaan lähitulevaisuudessa myös mm. ruotsalaisen Cajsa Wargin 1700-julkaiseman Hielpreda I Hushållningen För unga Fruentimmer - nimisen keittokirjan liitteenä julkaistu "Färg-bok". Kiitos tästä ja muutamasta muusta ruotsalaisesta värjäys- ja maalausaiheisesta tekstistä K:lle, joka haluaa pysyä nimettömänä.

Elviksen vaaleanpunainen Cadillac

Viime syksynä Kaj Höglund lähetti Coloriaan muutamia värifaktoja liittyen Gracelandin punaisiin huoneisiin (luettavissa lyhyesti Coloriassa: punainen -sivulla). Elvis-fanin yhteydenotto ei olisi voinut tulla paremmalla hetkellä: kesällä nimittäin tuli useampiakin kyselyitä Elviksen vaaleanpunaisesta cadillacista, josta on myös Coloriassa ollut lyhyt maininta, muttei mitään pidempää juttua - Kajlla oli tietoa myös siitä. Blogientryn kirjoittaminen jäi kiireitteni vuoksi paitsioon muutamaksi kuukaudeksi, mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni, kun Coloriaan tipahti jälleen kysely vaaleanpunaisesta Cadillacista ja siitä, onko olemassa mitään säädöstä, joka määrää, millä väreillä auton saa maalata ja millä ei. Säädöksiin ja lakeihin palaan myöhemmin asiaa tongittuani, mutta tässä heti asiaa Elviksen kuulusta autosta. Näin kirjoitti Kaj:

Auto (Cadillac Fleetwood 250 h.p., 8 sylinteriä, neliovinen) tunnetaan "Äidin autona", vaikka se on aina kuulunutkin Elvikselle. Se oli äiti Gladysin suosikkiauto, vaikka hän ei sitä koskaan ajanut eikä omistanut ajokorttia. Auto oli alunperin sininen, mutta Elvis maalautti sen pinkiksi. Elvis sanoi, että se on auto, jonka hän aina pitäisi ja niin hän tekikin. Siitä on tullut universaali symboli 50-luvulle ja rock and rollille ja auto on yksi tunnetuimmista autoista maailmassa.

Elvis osti auton pian sen jälkeen, kun oli 1955 tehnyt kaksivuotisen sopimuksen RCA recordsin kanssa. Verkosta löytyy epämääräisiä ja lähteettömiä mainintoja siitä, että nimenomaisen vaaleanpunaisen värin sekoitti Elviksen naapuri: Art -niminen mies teki itse vaaleanpunaisen sekoituksen ja ainoana tiesi Elvis Rose -nimiseksi kastamansa sävyn sekoitustavan.

Kaj huomauttaa myös, että Mitchell Beazleyn Graceland - The living legacy of Elvis Presley -kirjan (Lontoo 1993) mukaan Gracelandin edustalla seisova vaaleanpunainen Cadillac on kuvatuin auto Amerikassa - koukkuna tässä on se, ettei auto itse asiassa ole ollut Elviksen! Oikea vaaleanpunainen cadillac tuotiin Gracelandin automuseosta talon eteen esille viimeksi kun presidentti Bush ja Japanin pääministeri Koizumi vierailivat Gracelandissa kesäkuussa 2006. Kuva tästä kohtaamisesta löytyy verkosta USAn valtion sivuilta: U. S. Department of State


Kuuluisa auto saa tietenkin kummallisia reinkarnaatioita. Yrittäessäni etsiä vapaasti käytettävää kuvaa jutun höysteeksi, törmäsin mitä ihmeellisimpiin asioihin. Kymmenien - ellei satojen - Elvis Cadillac -pienoismallien (sekä Elviksellä että ilman; sekä vaaleanpunaisen Cadillacin että Trabantin näköisten) sekä t-paitojen lisäksi löytyi ristipistotöitä, keittiösäilytysrasioita, pippuri- ja suolasirottimia (ja muutenkin kummallisen paljon keittiötavaraa), silityskuvia, lapionvarren koristeita... Huvittavin oli Elviksen auto keittiöaltaassa... käsittääkseni kuvassa on viemärin roskasihti? Ylempi kuva on muuten pienoismallista, jossa ovet aukeavat ja takaluukusta löytyy pieni kitara.

Colour: Design & Creativity -lehden uusin numero luettavissa

Uusin numero on julkaistu yhteistyössä Colour Research for European Advanced Technology Employment (CREATE) -väriasiantuntijaryhmän kanssa.

Digilehteä julkaisee Society of Dyers and Colourists.

www.colour-journal.org

Suomen värit 1925

Kansallisarkistossa sijaitsevat Valtioneuvoston päätöksessä mainitut, peltilaatikoihin tallennetut kangasnäytteet. Kuva: 2008 © Martti Kupiainen

Lokakuussa meilailin Martti Kupiaisen (Kansallisarkisto) kanssa, joka oli rekonstruoimassa vuonna 1925 päätettyjä Suomen valtiolipun ja -vaakunan värejä.
Nykyäänhän väriarvot on määritelty värikoodeina useammalle eri värijärjestelmälle (PMS-värijärjestelmä: sinistä vastaa malliväri 294C, punaista 186C ja keltaista 123C; NCS-järjestelmä: sinistä vastaa malliväri 4060-R90B, punaista 1090-Y90R ja keltaista 0080-Y20R; sRGB-likiarvot: sininen R=24, G=68 ja B=126, punainen R=181, G=28 ja B=49 sekä keltainen R=237, G=167 ja B=0). Vuonna 1925 tuollaisia universaaleja järjestelmiä ei ollut laajalti käytössä ja värimäärittelyt piti antaa väriaineiden mukaan. Mm. näin määrittelee Valtioneuvoston päätös:

Valkoisen villakangasnäytteen väri on sinittämätön valkaistu.
Sinisen villakangasnäytteen värjäämiseen on käytetty 0.5 Alizarinsaphirol S E.
Valkoisen puuvillakangasnäytteen väri on sinittämätön valkaistu.
Sinisen puuvillakangasnäytteen värjäämiseen on käytetty 6% Algolblau F B in Teig.

Nykytutkijalle onkin varmaan mielenkiintoinen haaste jäljittää kyseessä olevia värejä...


Kuva: 2008 © Martti Kupiainen

Koko vuoden 1925 Valtioneuvoston päätös Suomen valtiolipun mallivärien näytteistä on luettavissa Coloriastosta.

Kupiainen vinkkasi myös, että Kansallisarkiston Heraldica-kokoelmaa on aloitettu digitoida ja verkossa on jotain materiaalia Suomen lipun ja vaakunoiden alkuvaiheista. Kiinnostuneet voivat klikata itsensä Kansallisarkiston Digitaaliarkiston Vaakunat -sarjan arkistoyksiköt -sivulle.

Näkö pettää

Tieteen kuvalehden sivuilla on luettavissa hieno kokonaisuus Näkö pettää päivittäin. Siellä on myös esillä muutamia värihavainnointiin liittyviä vinkeitä huomioita.

Tiikerinkaunosilmä

Jälleen muistumia kesän värjäilyistä. Keväällä sain erilaisiin lankoihin tiikerinkaunosilmällä uskomattoman voimakkaita oransseja värejä. Evolla värjättyihin lankoihin väri ei tarttunut niin voimakkaana - ehkä siksi, että jälleen pienet nimitarralaput imaisivat kaiken värin.


Huomasin langoissa mielenkiintoisen värin muuttumisen. Heti värjäämisen jälkeen osa langoista oli selvästi vihertäviä. Muutaman päivän aikana vihertävä sävy hävisi ja langat muuttuivat oranssimmiksi. Toinen mielenkiintoinen ilmiö oli se, että tämä oli väriliemi, jossa oli puretusaine (aluna) seassa. Silti epäteollisessa (miten tämä oikeasti pitäisikään ilmaista? luomu?) villassa ero etukäteen puretetun ja purettamattoman langan välillä näkyy selvästi.


[Yllä kuusenkäpy, alla lehtikuusen käpy: koesatsissa (voi olla eri järjestyksessä): silkki | tuntematon karkea lanka | Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi | Florica Novita 100% Villa | Poppari Teetee 100% Maissi | Alpakka Teetee 100% alpakka | Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla | Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla | Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi | Fleur Anttila 100% Akryyli | Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli | Palma Novita 100% Polyamidi | 100% suomenlampaan villa | rami | hamppu; joka lankasatsissa on purettamaton, alunapuretettu ja aluna- ja viinikivipuretettu lanka, mutta itse värivedessä oli alunaa]