Värinäytteet

Näytesysteemistäni on tullut sähköpostitse muutamakin tiedustelu. Vastasin parille kysyjälle jo henkilökohtaisesti, mutta tässä vielä julkisestikin:

Valitsin langat sen mukaan, mitä oli kaupasta (kohtuuhintaan) saatavilla. Lähinnä käytin hyväkseni Anttilan valikoimia, etsin valkoisia lankoja ja tarkistin niiden koostumusta, ja valitsin mahdollisimman monimuotoisen satsin varojeni puitteissa. Muitakin 100% villalankoja oli saatavilla kuin Floricaa, mutta en raaskinut ostaa pätkittäväksi useampia sortteja - noista kuitenkin kertyi useamman kympin ostokset. Kumminkin etenkin (tehdas)käsittelemätöntä villalankaa aion tuohon satsiin vielä hankkia.

Tein prosessin niin, että jaoin lankakerät kolmeen erään silmämääräisesti. Yhden jätin purettamatta ja kaksi muuta puretin omissa liemissään. Tein yhden alunaliemen, johon pistin kaikki alunapuretettavat langat ja toisen aluna-viinikiviliemen, johon laitoin kaikki ko. liemellä puretettavat langat, joten puretus käy yhtäaikaa. Alunaliemessä oli 100gr lankaa kohden 12g alunaa ja aluna-viinikiviliemessä 12g alunaa ja 6g viinikiveä. Puretin siis langat isoissa vyyhdeissä ja vasta sitten aloin pätkiä niitä palasiksi.

Tietenkin olen kiinnostunut lisäämään näytesatseihini lisää erilaisia kuituja ja otan mielelläni vastaan sekä vinkkejä että kuitujakin :) Vinkit voi pistää sähköpostiini tai blogikommenttina.

Kuusenhavujen rusehtavat

[Kuvassa vasemmanpuoleisin lankaa puretettu alunalla, loput alunalla ja viinikivellä.]
Havuvärjäys on ollut pitkä - tosin passiivinen - projekti. Vanhempieni joulukuusi päätyi havuiksi vesihauteeseen emalikattilaan tammikuun puolen välin jälkeen. Havut saivat olla vajaan viikon parvekkeellamme kattilassa ennenkuin keitin niitä muutamia tunteja, jonka jälkeen siirsin kattilan (sen jäähdyttyä) takaisin parvekkeelle. Ennen keittovaihetta ilmatila oli pääasiassa plussan puolella koko ajan, eli vesi ei todennäköisesti päässyt kertaakaan jäätymään edes päältä. Keittämisen jälkeen plussakelejä jatkui vielä vajaan viikon ajan, sen jälkeen ilma muuttuikin pakastavaksi ja havut jäätyivät kattilassa.


Huhtikuun alussa keitin lankoja vielä muutaman tunnin, mutta en ehtinytkään värjätä ennenkuin huhtikuun puolessa välissä: tuolloin heitin liemeen 175g lankaa ja näytelankasatsin. Keitin tunnin ja annoin jäähtyä liemessään (ehti jäähtyä parin yön yli...), huuhtelin ja pesin. Olin aika pettynyt lopputulokseen, joka kaikilla mittapuilla on jokseenkin haalea. Varsinaiset värjäyslangat ovat lievästi vaaleanrusehtavia, mutta enemmän niistä tulee mieleen jonkun keltaista värjäävän kasvin kahdeksannesta liemestä nousseet haalean vaaleat langat. Lankaa oli väriainemäärään nähden ehkä liikaa? Kattilaan lumpsahti 175g lankaa - alunperin vahingossa, mutta kun kattila oli täynnä havunneulasia ja kyseessä oli kokonaisen kuusen kaikki neulaset, ajattelin, että menköön.


Väritestipaketissani oli hieman enemmän luonnetta, mutta ei siinäkään kovin voimakkailla väreillä leikitä. Florica värjäytyi kauniin ruskaksi, Nalle-langat erisävyisiksi harmahtavan rusehtaviksi (luonnonvalkoinen lanka värjäytyi hieman tummemmaksi kuin valkoinen) ja muut langat saivat varsin beessin värisävyn. Langoissa on nähtävissä auringon valossa lievää vaaleanpunerrusta, mutta niin lievää, että se voi olla mielikuvitustakin :D


Projektista opin mm. että havut ovat varsin leviäväistä sorttia. Pari päivää sai nyppiä havuja sekä sormen- että varpaankynsien alta ja jalkapohjista. Suuremmalta verenvuodatukselta tässä projektissa kuitenkin vältyttiin.


[koesatsissa (voi olla eri järjestyksessä): silkki | tuntematon karkea lanka | Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi | Florica Novita 100% Villa | Poppari Teetee 100% Maissi | Alpakka Teetee 100% alpakka | Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla | Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla | Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi | Fleur Anttila 100% Akryyli | Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli | Palma Novita 100% Polyamidi]

Lisää krapista

Olen tarkkaillut noita näytemallejani ja niissä ei purettamattoman ja puretettujen tai alunalla puretetun ja alunalla ja viinikivellä puretettujen lankojen välillä näy suurta eroa. Päivänvalossa hyvin pientä eroa on näkyvissä. Ehkä näytteet ovat hieman liian pienet, monestihan massa auttaa erottamaan myös värieroja tarkemmin. Ainakin varsinaisissa värjäyksissä jotain eroa on. Muutenhan olen värjäillyt epämääräisiä kirpparilankoja, joten värit vaihtelevat lankakohtaisesti melkoisesti, mutta ensimmäiseen krappiliemeen laitoin samaa lankaa, josta osa oli puretettu alunalla ja viinikivellä, osa pelkällä alunalla. Valokuvista ei eroa paljon näy, mutta luonnossa alunapuretettu lanka on selvästi sinisävyisempää (tai oikeammin puhtaan vaaleanpunaista) ja alunalla ja viinikivellä puretettu huomattavasti kellertävämpää.


Kuvassa on näytteitä koko värjäyssatsista. Oikealla ensimmäisen väriliemen vaaleanpunertavat langat, keskellä ensin kuusen havuilla, sitten krapin kakkosliemessä värjätty lanka (josta kamera imaisi kaikki värit), punainen paksu lanka oli krapin kakkoskylvyssä ja taustalla vielä kolmannen kylvyn oranssia.

Vaaleanpunaiset (tai pidempään liottamalla aika keskipunaiset) sävyt irtoavat yleensä sillä, että pistän langat kattilan pohjalle ja krapin niiden päälle pesupussissa (en käsittele yleensä etukäteen mitenkään). Pistän kattilaan niin kuumaa vettä kuin hanasta tulee, laitan hellalle kuumenemaan, kuumennan kuumaksi, mutta reilusti alle kiehumispisteen ja annan olla jonkin aikaa. Tuo kakkosliemessä ollut voimakkaanpunainen lanka otti punaisen värinsä varmaan luontonsa vuoksi (...joo, olen lukenut liikaa vanhoja kirjoja, alkaa vaikuttaa sanavalikoimaan). Tuo kiiltäväpintainen kierrelanka imee värejä aivan himona, luulen, että muulla langalla tulos ei olisi ollut yhtä voimakas. Sama lanka imaisi kolmoskylvystä itseensä voimakkaan oranssin värin ja on huomattavasti kirkkaampi kuin seuralaisensa; kiiltopinta vaikuttanee asiaan. Kuva siitä ja toisesta kolmoskylpyläisestä alla ei kerro täyttä totuutta: paksu lanka on aika oikean väristä, mutta taustalla vaaniva toinen oranssi on oikeasti hieman rusehtavampaa ja sameampaa.

Värinäytteet - krappi

Olen värjäilytestejäni varten ostanut lankoja mm. kirppareilta epämääräisissä pussukoissa. Sen verran on jo kokemusta karttunut, että osaan erottaa täyden keinokuidun villasta, mutta sen tarkemmin en osaa koostumuksia arvioida. Niinpä värjäyspataan heitettynä värisaldo on saattanut olla huomattavan kirjava, kun väri on tarttunut lankoihin eri tavalla. Olen jo jonkin aikaa suunnitellut testisatsien puuhaamista ja nyt vihdoin sain sen aikaiseksi. Ostin kerän pari erilaisia lankoja, jaoin kunkin lankaerän kolmeen osaan, joista yksi meni alunapuretukseen, yksi aluna-viinikivipuretukseen ja yhden jätin kokonaan ilman puretusta. Puretin siis kaikki alunapuretuslangat kerralla ja samoin kaikki aluna-viinikivipuretetut langat kerralla, jotta langat ovat samalla tavalla puretettu.

Sitten pätkin lankoja pienemmiksi pätkiksi ja merkkasin ne maalarinteipeillä. (Olen kylläkin ehtinyt kehittämään tähän jo printattua tarraa ja vähän erilaista muotoakin, niin sujuu jatkossa nopeammin). Laitoin kutakin lankaa pätkän kiinni muovinaruun ja viskasin värjäyksen mukana kattilaan. Sillä tavoin kaikki näytteet ovat olleet yhtäaikaa värjäytymässä.

Eka kokeilusatsi krapin kanssa osoitti, että yhdellä värjäyksellä saattaa saada valtaisan kirjon värisävyjä pelkästään lankavalinnalla. Alla ensimmäinen krappikylpy


Silkkiä on mukana vain purettamatonta ja alunalla puretettua, kaikkia muista on rimpsussa kolme lankaa: purettamaton, alunalla ja alunalla ja viinikivellä puretettu. Kaikki langat ovat valkoisia lukuunottamatta tuntematonta lankaa (pohjaväri säkinvärinen rusehtava) ja Nalle, jota on valkoista, luonnonvalkoista ja vaaleanharmaata. Vasemmalta oikealle:
silkki
tuntematon karkea lanka (raakapellavaa? juuttia? tms. jotain hyvin karkeaa)
Nalle Novita 75% villa, 25% polyamidi
Florica Novita 100% Villa
Poppari Teetee 100% Maissi
Alpakka Teetee 100% alpakka
Tennessee Novita 100% merseroitu puuvilla
Bambu Novita 68% bambu, 32% puuvilla
Malibu Novita 50% puuvilla, 50% polyamidi
Fleur Anttila 100% Akryyli
Teddy Novita 45% villa, 30% polyamidi, 25% akryyli
Palma Novita 100% Polyamidi


[Nallet ja Florica]

Olen yleensä saanut krapista punaisempia sävyjä irti asettamalla krapit pesupussissa lankojen päälle ja kuumentamalla sekä langat että krapin yhtäaikaa ja yrittämällä pitää veden vain lämpimänä, reippaasti alle kiehumispisteen. Tällä tavoin tuli Florica-lankaan hyvin syvä kaunis punainen. Purettamaton lanka on aivan aavistuksen verran haaleampi kuin puretetut, mutta alunapuretetun ja aluna-viinikivipuretetun langan välillä ei näy silminnähtäviä eroja. Nalle-lankoihin sen sijaan tuli huomattavasti lämpimämpi sävy. Valkoinen ja luonnonvalkoinen lanka ovat värjäytyneet samanväriseksi ja vaaleanharmaa rusehtavaksi.


[Teddy etualalla ja Palma takana]

Florica on täysvillaa, mutta Nallessa on 25% polyamidia ja tämä vaikuttaa selvästi: polyamidilangasta tuli selkeästi oranssia ja Teddystä, joka sisältää 45% villaa, 30% polyamidia ja 25% akryylia tuli varsin vinkeä, kun oranssit hentuvat vuorottelevat vaaleanpunertavaksi värjäytyneiden säikeiden välillä. Kummassakaan langassa ei ollut eroa purettamattoman ja puretettujen lankojen välillä.


[Bambu, Malibu, Fleur]

Sama oranssin ja vaaleanpunaisen vaihtelu näkyy myös Malibu-langassa (50% puuvilla, 50% polyamidi), joka luonnossakin vaikuttaa hyvin oudon näköiseltä. Efektiä lisää se, että hennon vaaleanpunaiseksi värjäytyneet säikeet ovat tavallista "mattapintaista" (mikä lieneekään oikea termi?), kun puolestaan oranssiksi värjäytynyt lankasäie on kiiltävää. Oranssi kiilto saa langan näyttämään aivan metallilangalta, mutta kuvassa efekti ei välity niin hyvin kuin luonnossa.

Bambu-lanka on värjäytynyt hieman epätasaisesti: yläosastaan se on hennon vaaleanpunainen, mutta alaosastaan voimakkaan roosa. Myös täysakryylilanka värjäytyi samalla tavalla, mutta itselleni oli yllätys, että se otti ylipäätään väriä vastaan! Silkinpalat olivat värjäytyneet oranssiksi.

Yllämainituissa langoissa ei ollut eroa purettamattoman ja puretettujen lankojen välillä.


[Poppari, Alpakka, (Tennessee)]

Ainoa lanka, jossa näkyi silmin nähtävää eroa puretusten välillä oli Alpakka, jossa purettamaton lanka oli oranssimpaa ja puretetut punaisempia. Sen sijaan puretettujen välillä ei ollut eroa. Maissilanka Poppari värjäytyi vaaleanpunertavaksi, muttei läheskään niin roosaksi kuin bambulanka. Sen sijaan täyspuuvillainen (merseroitu) Tennessee-lanka värjäytyi hyvin samalla tavalla kuin bambulanka, vaikka kuvassa siitä näkyykin vielä aika vaalea kulma.


[Kuvassa langat samat kuin ekassa, mutta päinvastaisessa järjestyksessä.]

Kolmannessa värikylvyssä oranssimmat värit saivat kaikenkaikkiaan voimakkaamman otteen. Langoista Poppari ja Fleur eivät värjäytyneet enää lainkaan, Bambussa ja Tennesseessä on hyvin hento pinkki vivahde ja esim. Florica on aivan selvästi oranssi ilman punaisia vivahteita. Alpakan purettamattoman ja purettettujen lankojen välillä pieni väriero on säilynyt: purettamaton on keltaisempaa, melkein keltaista.



(Tämä juttu oli uuden skannerini koeajo. Asetusten löytäminen on vielä vähän hakusassaan, joten osa kuvista on vähän epämääräisen näköisiä, värit ovat kuitenkin jotakuinkin kohdallaan. Yritän ehtiä kuvaamaan nuo väriviuhkaset luonnonvalossa, niin niistä saa parempaa yleiskuvaa.)

Edit 22:16: kuvasin kamerallakin vielä...

Mitä väri oikein on? -näyttely

Mitä väri oikein on?

Kaikille sallittu taidekasvatusnäyttely 1. – 27.4.2008
Wanhassa Woimalassa, Konttisentie , Vaajakoski
Avoinna joka päivä klo 12-18, vapaa pääsy, ryhmävaraukset taitokeskus(at)aivia.fi, p. 010 387 1031

Näyttelyssä tarkastellaan onko väri ominaisuus vai havainto? Onko appelsiini oranssi vai näyttääkö se oranssilta? Voit uppoutua siniseen, punaiseen, keltaiseen tai valkomustaan tunnetilaan. Voit katsoa näyttelyesineitä ja väri-ilmiöitä sekä kosketella ja tarkastella käyttöesineitä. Voit pelata pelejä ja työskennellä työpajoissa sekä seurata taiteilijoiden työskentelyä. Omien kokeilujen, havaintojen ja elämysten kautta jokainen saa luoda omat väri-illuusionsa teosten, esineiden ja tunnetilojen avulla.

Kaikille avoimet työpajat:
5.-6.4.2008 Väri ja pigmentti – Kynäruiskumaalausta, Sebastian Trzaska
12.-13.4.2008 Väri ja muoto – Taitelija esittäytyy, Piitu Nykopp
19.-20.4.2008 Värillä on monta ilmettä – tekstiilejä tuftaamalla , Riikka Holappa
26.-27.4.2008 Väri ja sarjakuva – kuvittaja, Saara Porma

Näyttelyn tuottaja: Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Aivia/ Taito-Keskus ja Jyväskylän käsityökoulu.

Siniset aurinkolasit

Laitoin tänään Coloriastoon irrallisena varsin hassulta vaikuttavan uutisen vuodelta 1882 (Aura 65, 15.8.1882): Saksalaiset lehdet kertowat, että Englannin hallitus on Egyptiin määrättyjä sotajoukkojansa warten tilannut 25,000 paria sinisiä silmälasia. Mielenkiintoni tietenkin heräsi. Luonnollisimpana selityksenä mieleen tuli, että kyseessä ovat jonkin sortin aurinkolasit. Lumisokeutta (ja aavikkosokeutta?) vastaan yritettiin sotia mm. käyttämällä silmien edessä silmälasien tavoin hyvin ohueksi leikattuja puulastuja, jotka toimivat aurinkolasien tavoin. Vuonna 1859 julkaistussa Randolph B. Marcyn kirjassa A Prairie Traveler: A Hand-book for Overland Expeditions kerrotaan, kuinka vihreiden tai sinisten lasien pitäminen on oiva keino lumisokeutta vastaan, mutta lasien puutteessa silmiä ympäröivän ihon ja nenän mustaaminen hiilellä auttavat myös asiaa. Silmien tummentaminen on tuttua jo muinaisilta ajoilta: egyptiläiset rajasivat silmänsä mustalla kajalilla ja vihreällä malakiitillä suojatakseen silmiään häikäisyltä.

Aurinkolasit tai värilliset silmälasit eivät ole mikään uusi juttu. Jonkinlaiset aurinkolasit tunnettiin jo Roomassa ja Kiinassakin varhain, mutta ainakaan länsimaisessa kulttuurissa lasien käyttö ei ole ollut mitenkään yleistä vielä 1900-luvun alussakaan. Varhaiset aurinkolasit valmistettiin mm. ohueksi hiotusta savukvartsista ja tällaisia laseja käyttivät mm. kiinalaiset tuomarit peittääkseen kasvonilmeensä tuomioita jaettaessa. Keisari Neron kerrotaan katsoneen gladiaattoritaisteluja hiottujen jalokivien läpi, mutta Neron lasit tuskin toimivat mitenkään aurinkolasien kaltaisesti.

Yleisesti aurinkolaseja pidetään sotien aikaisena keksintönä, mutta oikeasti kyse on siitä, että aurinkolasit yleistyivät Euroopassa ja Amerikassa vasta 1940-luvulla. Amerikan aurinkorannoilla aurinkolasiyrittäjä Sam Foster aloitti toimintansa 1929 ja laseja myytiin verrattain edulliseen hintaan rannoilla ja kauppojen ulkopöydissä. Seuraavalla vuosikymmenellä, vuonna 1936, Edwin H. Land alkoi käyttää patentoimaansa polaroidifilmiä lasien valmistuksessa. Näihin aikoihin aurinkolaseista alkoi tulla filmitähtien tavaramerkki ja niille alkoi syntyä statusmerkitystä.

Yksi syy lasien yleistymiseen hinnan laskun lisäksi oli siis yksinkertaisesti muoti: tuli tummien lasien aika. Mutta ainakin paikoin Amerikassa ja Englannissa yläluokan jäsenet pitivät sinisiä silmälaseja myös aurinkolasikäytössä jo edellisellä vuosisadalla. Monet kuitenkin kantoivat tuolloin värillisiä laseja lääkärin määrääminä, niitä annettiin ihmisille, joilla on "heikot silmät" (luultavimmin valonherkkyyttä ennemmin kuin muita silmävikoja). 1700-luvulla värillisillä linsseillä kokeita tehnyt englantilainen James Ayscough ei niinkään ajatellut silmien suojaamista auringolta, mutta hän oli vakuuttunut siitä, että siniset tai vihreät lasit voisivat korjata tiettyjä näköongelmia.

'We should judge that, as you suggest, blue spectacles would convert the yellow rays of artificial light into a green tint, more agreeable and less irritating to weak or sore eyes.
Scientific American, 1857

Eye protectors made of curved blue glass are the best. Goggles with wire, silk, or glass sides keep the eye, as a general rule, too close and warm. For photophobia, simple blue spectacles of plain glass are generally sufficient, and may be darker or lighter in shade, according to the amount of protection required. Brown or smoke-colored glasses may be used, if preferred. The latter cut off all the rays of light, and consequently render vision somewhat less distinct, while blue glasses, excluding the orange rays only, interfere les with the clear definition of objects. Green glasses protect the eye from the red rays alone; but it is the orange rays which are most intolerable to a sensitive retina.
Henry Clay Angell: A Treatise on Diseases of the Eye. James Campbell, Boston 1873

Vaikuttaa siltä, että sinisten lasien käyttö oli paikoittain 1800-luvulla jonkin sortin radikaali muoti-ilmiökin: vähän siniseen tukkaan verrattava - jota saatettiin paheksuakin. Googlatessani sinisiä aurinkolaseja, löysin myös lainauksen Dostojevskin Idiootista (1868-9):

Joidenkin meikäläisten neitosten ei tarvinnut muuta kuin leikata hiukset lyhyiksi, ottaa siniset silmälasit ja ruveta sanomaan itseään nihilisteiksi, kun he jo alkoivat uskoa, että hankittuaan silmälasit he saman tien saivat myös todellisia omia "vakaumuksia".
- Fedor Dostojevski, Idiootti

Englanninkielessä sinisten lasien (Look through Blue Glasses) tai värillisten lasien (Look through Coloured Spectacles) läpi katsominen tarkoittavat molemmat samaa asiaa: katsoa asioita ennakkoasenteella tai suhtautua asioihin ennakkokäsitystensä perusteella. Kyseessä on varsin vanha sanonta, mm. The Bristol Job Nott, Or, Labouring Man's Friend vuodelta 1832 kirjoittaa:

It is surprising what an influence prejudice has upon people's views of any given subject whatsoever. An object viewed through a deceitful medium is altogether changed as to its colour and aspect. Look at any object through blue spectacles, and you'll declare 'tis blue; look at the same object through green spectacles, and you'll protest 'tis green; that is, if you suffer yourself to be misled by first impressions and outward appearances, and fon't exercise your judgment so as t ounderstand that the thing may be neither blue nor green in reality, but only looks so as seen through false medium.

Huomasin, että ainakin verkkokeskusteluissa esiintyi suomenkielisilläkin foorumeilla jokseenkin paljon ota ne siniset lasit päästäsi -tyyppisiä kommentteja. Lieneekö tämä käännösväännöstä englannista?

MoMA: Color Chart: Reinventing Color from 1950 to Today

Marja-Leenan sivuilta löysin linkin MoMan Color Chart-verkkonäyttelyyn. Värikarttoja alettiin käyttää laajemmin 1900-luvulla, jolloin väristä tuli hyödyke ja lisäarvo. Samoihin aikoihin taiteilijat hylkäsivät perinteisen pedagogisen suhtautumisen väriin ja tukeutuivat voimakkaammin sattumaan, ready-maden mahdollisuuksiin ja mielivaltaisiin järjestelmiin. Näyttely esittelee 44 taiteilijaa. Verkkonäyttelyssä taiteilijoiden teoksiin voi tutustua joko (värikkään) aikajanan, tekniikan tai taiteilijoiden kautta. Huvittavaa on, että ainakin parin taiteilijan kohdalla "image is not available" -teksti hämmensi pientä selaajaa. Mutta niitä ei onneksi osunut silmiin kuin muutama.
MoMA: Color Chart: Reinventing Color from 1950 to Today 2.3.-12.5.2008

Mutavärjäystä

Kaima lähetti hienon linkin malilaista mutavärjäystä esittelevälle Discovering Mudcloth -sivulle. Sivu esittelee muutamia mutavärjääjiä ja värjäyksen vaiheet käydään läpi interaktiivisessa esityksessä. Sivun on julkaissut jo vuonna 2002 Smithsonian Instituutti (National Museum of Natural History), mutta aika ei ole tehnyt sille tepposia.

Olisi mielenkiintoista kuulla, onko joku Suomessa kokeillut vastaavaa värjäystä ja onnistuisiko se kotoisilla tuotteilla.

Yleiskuulumisia Coloriasta ja Coloriastosta

Elämä vei hetkeksi mennessään ja Coloria-blogin päivittäminen on ollut pienellä tauolla. Tällä väliin alkuvuoden huilanneelle Coloriasto-sivulle on kertynyt vaikka minkälaista lisämateriaalia ja enemmän on tulossa; kevään aikana verkkoon tulee mm. Kivi-lehdessä julkaistuja Seppo I. Lahden kirjoittamia (ja hänen luvallaan julkaistavia) kiven väriä koskevia artikkeleita. Kiitos Seppo I. Lahdelle ja kaikille muillekin, jotka ovat talven aikana muistaneet Coloriaa ja Coloriastoa!

Coloriasto kaipaa edelleen apua: minulla on useita vanhempia artikkeleita julkaisua odottamassa - lupa tarvittaisiin kirjoittajilta tai heidän kuoltuaan kirjoittajien jälkeläisiltä, joten olen kiitollinen kaikista tiedoista, jotka voisivat auttaa henkilöiden tai heidän jälkeläistensä jäljittämisessä. Viime vuoden lopussa sain luvan julkaista Kontturin värjäyskirjan Coloriastossa, mutta lupaa vailla on vielä Alina Hellenin värjäyskirjan julkaiseminen. Kaikki tiedot Hellenistä (elinvuodet, asuinpaikka, jälkeläiset) olisivat äärimmäisen tervetulleita!
Lue lisää

----

Tässä vastauksia muutamiin talven aikana tulleisiin kysymyksiin:
Coloriaa koskien on tullut useita valituksia erikoismerkkien puuttumisesta ja kuvien vähäisyydestä. Coloriassa on edelleen muutamia sivuja, joista puuttuvat erikoismerkit, jotka hävisivät sivumuutoksen mukana viime elokuussa. Korjailen tilannetta viikottain, mutta projekti etenee aika hitaasti, koska Coloriassa on melkoinen sivumäärä. Coloriaan on tulossa lisäkuvia, kuten olen luvannut, mutta hoidan ensin nuo peruskorjaukset alta pois. Projekti ei ole valtavan nopeakäänteistä myöskään siksi, että Coloria ei ole päivätyöni vaan harrastus - työt pitää hoitaa ensin :(

Monet Coloriaston lukijat ovat kaipailleet nähtäväksi erilaisia värikarttoja ja värikartastoja ja myös värjäysnäytevihkoja. Tällä hetkellä niitä ei juurikaan Coloriasta löydy, mutta toivotaan että ajan myötä myös niitä saadaan esille. Samoin vanhoja muistiinpanoja, valokuvia yms. vanhaa yksityishenkilöiden materiaalia ei ole esillä enempää siksi, etten voi sellaisia tyhjästä taikoa. Näissä asioissa olen riippuvainen Coloriaston lukijoiden aktiivisuudessa. Ilman muuta laitan esille sen materiaalin, jota Coloriastoa varten lähetetään ja jonka julkaisuun on lupa.
Jotkut ovat myös kysyneet, miksei heidän löytämäänsä ja Coloriastoon lähettämäänsä lehtijuttua ole esillä. Se johtuu nimenomaan siitä, että kirjoittajalta pitää olla julkaisemiseen lupa. Muutamilta kirjoittajilta tai heidän jälkeläisiltään en ole saanut lupaa julkaisuun, mutta suurimman osan kohdalla en ole tavoittanut kirjoittajaa tai tämän jälkeläisiä kysyäkseni lupaa.

Coloriastoa kootaan blogger-pohjaan siihen saakka, kunnes sivusto saa tarpeeksi rahoitusta, jolla voin rahoittaa oikean tietokantapohjan toteuttamisen. Coloria ja Coloriasto ovat saaneet apurahaa toimintaansa, mm. tänä vuonna Keski-Suomen taidetoimikunnalta. Saatu apuraha on kuitenkin tähän saakka ollut tietokantaprojektin loppuun asti tekemiseen liian pieni, joten esim. tänä vuonna kohdennan saamani rahoituksen pääosin Colorian sisältöön, johon apurahalla on suuri vaikutus. Yritän kuitenkin jatkuvasti hakea Coloriastolle rahoitusta, jonka avulla saisin kunnon tietokannan pystyyn, jotta tietokanta ei roikkuisi veitsen terällä. Siihen saakka kuitenkin kokoan tietoja blogger-tietokantaan.

Coloriasta ei vielä löydy tarkkoja värjäysohjeita tms. ohjeita, mutta tällaista projektia ollaan aloittamassa ensi kesän aikana apurahan turvin. Joten viimeistään syksyllä sivustolta pitäisi löytyä joitakin ohjeita.

Ajankohtaisista väriin liittyvistä tapahtumista on toivottu tietoa. Coloria-blogin sivupalstaan on tullut helmikuussa pieni näyttelytiedotealue, johon pyrin keräämään väriin liittyvien näyttelyiden ja tapahtumien tietoja. Kaikki vinkit ja linkit ovat myös tähän liittyen tervetulleita!

Sanoja ja värejä

Minulta on usein kysytty, mitkä sanat ja värit liitetään useimmin toisiinsa. Joten päätin tehdä sivun, jossa värin ja sanan suosio korreloivat keskenään. Sivu on tehty Colorian Mitä mieleen? -kyselyn vastausten pohjalta sellaisista sana-väri -yhdistelmistä, jotka on mainittu 10 kertaa tai useammin.

Tutustu:
Suosituimmat väriyhdistelmät Colorian sivupohjassa tai Suosituimmat väriyhdistelmät "tyhjällä sivulla".

Vaaleanpunaista sähköä

Ohion osavaltion yliopiston tutkijoiden mukaan "vaaleanpunainen voi tuottaa vihreää aurinkoenergiaa", kuten elokuussa ilmestynyt ScienceDail-lehti otsikoi. Perinteiset aurinkokennot vaikuttavat sinisiltä, koska niissä on heijastamaton pinta, joka voimistaa vihreän värin absorvoitumista. Mutta nyt tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisia vaaleanpunaisia värjäysaineherkistettyjä aurinkokennoja (DSSC), joissa ei ole heijastamatonta pintaa. Väri määrittää aurinkokennon kaappaaman valon aaltopituuden ja värin säätäminen antaa tutkijoille mahdollisuuden optimoida tietyt toimintaominaisuudet.

Kennojen vaaleanpunainen väri tulee punaisen värjäysaineen ja valkoisen metallioksidijauheen sekoituksesta. Monet värjäysaineet sisältävät punaista rutheniumia (lieneekö tällä suomenkielistäkin nimeä?) ja käytetty metallioksidijauhe on yleensä sinkki- tai tinaanioksidia; Wun ryhmä on käyttänyt myös sinkkistannaattia.

Tällä hetkellä uuden vaaleanpunaiset materiaalit muuntavat valoa sähköksi vain puoliksi niin tehokkasti kuin kaupalliset silikonipohjaiset aurinkokennot, mutta Ohion osavaltion yliopiston apulaisprofessori Yiying Wun mukaan tämä tapahtuu kuitenkin neljänneshintaan. Kennot ovat vielä kehityksen alla ja tutkijat uskovat, että tehokkuutta voidaan vielä parantaa. Tämä saattaa johtaa myös muun värisiin kennoihin, kun uusia väriaineita ja niiden yhdistelmiä tutkitaan.

Ohio State University (1.8.2007). Researchers Think Pink To Produce 'Green' Solar Energy. ScienceDaily.

Väridomaineja

Noin viikko sitten sain linkkivinkin sähköpostiini: Ei suoranaisesti väreistä mutta asiaa kuitenkin ja tunnuksena värin nim: punainen.fi. Sivulla seisoo: PuNainen-toiminnan päämääränä on terve sydän koko naisen elämän ajaksi. Punainen on uudenlainen naisen elämänlaatua ja -hallintaa parantava malli. Kun elämä on hallinnassa, myös sydän voi paremmin. Domainin omistaja on Suomen Sydänliitto ry.

Linkkivinkki ei varsinaisesti kolahtanut sisällöltään oikeaan osoitteeseensa, mutta sai minut kiinnostumaan, mitä löytyy muiden suomenkielisten väridomainien takaa. Otin siis perusvärit käsittelyyni ja yleisimmät .fi, .net, .org ja .com -domainpäätteet tutkailuni alle.

Punaisesta löytyy myös punainen.org: sivun taustaväri on punainen, mutta yläkulmassa pieni kirjeen kuva ja koodiin, sivun katsojilta näkymättömiin on piilotettu teksti: visio (lat. visio), näky; harhanäky; uskonnollisessa hurmostilassa koettu hallusinaatio, ilmestys. (Uusi sivistyssanakirja, Otava 1994.) Muista punaisista sivuista punainen.net on under construction ja punainen.com on "for sale" (rekisteröijä RareNames, WebReg). Punaisista osoitteista vapaita päätteitä ovat mm. punainen.info, punainen.mobi ja punainen.biz.

Sen sijaan puna-osoitteista on vapaana vain suomalainen puna.fi -pääte. Puna.com on ostettavissa Oregoniin rekisteröidyltä yritykseltä, puna.net domainparkissa ja puna.org-sivu on under construction.


Keltainen-domainien alta odotti löytävänsä ainakin jonkinlaista ilmoitus-/mainos-palveluja ja/tai hakemistoja. Ja niinhän siinä kävikin. keltainen.fi on uudenlainen täysin ilmainen palvelu, jossa muutat sinulle tarpeettoman tavaran rahaksi. Sekä ilmoitusten lisääminen että selaaminen on maksutonta.. Palvelun tuottaa ja ylläpitää Oy Suomen Datalinja Ab. Siihen keltaisten domainien sisältö sitten loppuikin. Domain keltainen.net on rekisteröity vantaalaisen www.viinikauppa.com -osoitteen nimiin ja osoitteen keltainen.info on varannut turkulainen Lämpöpuisto Oy, mutta sivuilta ei ole vielä sisältöä. Domain keltainen.com on - aivan kuten punainenkin - "for sale" (rekisteröijä RareNames, WebReg). Keltaisista domaineista on vapaana mm. keltainen.org (!), keltainen.mobi, keltainen.tv ja keltainen.nu.

Kelta-päätteisten domainien kanssa valinnan varaa vielä on; Washingtoniin rekisteröity kelta.com on edelleenmyytävänä ja kelta.net oli kokeillessani väliaikaisesti pois käytöstä.


Vihdoinkin jotain paikalleen osuvaa: Suomessa sinisellä olisi varmaan ollut muitakin ottajia (Fazer ja Lumene ainakin tulevat ensimmäisinä mieleen), mutta perikansallinen HK:n Sininen lenkki on ehtinyt ajoissa varaamaan osoitteet sininen.fi ja sininen.com. Domain sininen.org tarjoaa tummansinisen taustan, johon on kirjoitettu sininen. Jyväskyläläinen kauneuskeskus Sininen on ottanut haltuunsa domainin sininen.info. Bluelight Compound -nimellä rekisteröity sininen.net sen sijaan on typötyhjä. Sinistä domainia halajavat voivat vielä rekisteröidä mm. sininen.mobi, sininen.biz, sininen.tv ja sininen.nu -päätteet.

Sini-sanalle löytyykin jo enemmän ulkomaalaisia rekisteröijiä. Sinituote Oy on luonnollisesti saanut haltuunsa sini.fi -päätteen. Tyhjän sini.com-domainin omistaa pietarilainen Sini-yritys, sini.net-sivu menee Jean Sinin blogiin ja virheilmoituksen antava sini.org-osoite on rekisteröity San Fransiscoon.


Vihreä liitto on ehtinyt rekisteröimään itselleen vihrea.fi ja vihrea.net sekä ääkkösellisen vihreä.fi -osoitteet. Ääkkösellinen vihreä.net on sen sijaan rekisteröity USAhan ja maapallokuvalla varustettu sivu on yhdellä asialla: Ilmaston lämpenemisellä viitataan viime vuosikymmeninä havaittuun Maapallon ilmakehän ja merien keskilämpötilan kasvuun. Sivun pollista voi vastata kysymykseen siitä, johtuuko ilmaston lämpeneminen ihmisestä ja linkki vie Conor's Green Blog-sivulle. Niin ikään USAhan rekisteröity vihrea.com-sivun mukaan vihrea.com on paras tietolähde aiheesta Suomi. Sisältö koostuu lähinnä mainoslinkeitä. Sivulla lukee myös, että domain on myytävänä, kuten myös ääkkösellinen sisarensa. Vapaana on myös mm. vihrea.org -domain.


Musiikkiteatteri Tapiola MusTa löytyy musta.fi-osoitteesta.
musta.com on rekisteröity Alankomaihin, musta.net Suomeen ja musta.org Isoon Britanniaan, mutta domainit ovat mainosten vallassa. Muuten yleisimmät rekisteripäätteet ovatkin vapaana.
Suomalainen harmaa.fi-pääte on kyllä rekisteröity, mutta sivu on tyhjänä. Tyhjänä (tai mainosten vallassa) on myös Koreaan rekisteröity harmaa.com. Suomeen rekisteröity harmaa.net on hillityssä tyhjyydessään melkein tyylikäs: sivulla on vain kuva kuulokkeista. Harmaita päätteitä on vapaana useita, niiden joukossa mm. harmaa.org.

Valkoinen .com, .net ja .org -päätteet on rekisteröity, mutta mm. .fi -pääte on edelleen vapaana! Valkoinen.com sekä valkoinen.net ovat saman suomalaisen rekisteröijän omistuksessa ja under construction - mainosten vallassa. Sen sijaan valkoinen.org onnistui ensin hämäämään, että sivulla olisi sisältöäkin...


Myös vaaleanpunaisen ystävillä on mahdollisuus saada oma domaininsa: .fi, .net, .com ja .org -päätteet ovat kaikki saatavilla. Sen sijaan pinkillä on ollut jo vähän vientiä: osoitteesta pinkki.fi löytyy Ohjelmatoimisto Pinkki Oy, joka keskittyy toiminnassaan viihde- ja tapahtumatuotantoon sekä markkinointiin. Naisten Liikuntapiste Pinkki Oy on ottanut haltuunsa sekä pinkki.net että pinkki.info-osoitteet, jonne mentäessä paukahtaa stereoista melkoinen discohumppa reippaaseen iloliikuntatyyliin - joten kirjaston koneella ollessa kannattaa harkita osoitteessa käymistä. Pinkki.com on rekisteröity Pietariin, mutta sivulla ei ole vielä sisältöä.

Violetin osaltakin .fi-tunnus on vielä vapaana (kuten myös mm. .org-pääte). Violetti.net vie englanninkieliselle sivutemplaatille, jossa ei vielä oikeaa sisältöä ole, mutta josta on kenties tulossa musiikkiaiheinen sivu. Violetti.com-sivu on tyhjänä. Purppuran osaltakin domaineja on saatavilla vaikka mitä, joskin purppura.net on rekisteröity: sivulta löytyy iso E is for evil -kuva - ei muuta. Lilaa ei enää saa rekisteröityä - sillä on paljon ulkomaanomistajia ja lähinnä tyhjiä parkkeeraussivuja. Se suomalainen, lila.fi on kahden kunnan yhteisprojektisivu: Lila tulee Liljendalin ja Lapinjärven kuntien nimistä. [...] Lila on kuitenkin enemmän kuin pelkkä lyhenne kahdesta kunnannimestä - lila edustaa myös yhteisiä arvoja ja mielipiteitä sekä yhteistyötä.

Ruskeakaan ei ole nettimaailmassa kovin trendikäs. Ainoa rekisteröity domain ruskea.com on sisällöltään aivan samanlainen kuin vihrea.com - "hieno Suomen tietolähde". Beige-domainitkin on rekisteröity - .fi-päätettä lukuunottamatta.


Oranssi.fi -domain on jyväskyläläisellä Luontaiskeskus Oranssilla: Oranssi on v. 2004 perustettu luontaishoitoihin ja luonnon antimien hyödyntämiseen kouluttautuneiden ammattilaisten yhteenliittymä, jolla on hoitotilat aivan Jyväskylän keskustassa, kaupunginkirjaston vieressä.. Lisää hoitaa löytyy kaupallisen päätteen alta: oranssi.com -osoite vie sivulle, josta on linkki Palvelukoti Sylviin. Oranssi.net osoite kuuluu Oranssi ry:lle, joka on helsinkiläinen nuorisotyötä tekevä kansalaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on nuorten kulttuuri- ja kansalaistoiminnan tukeminen sekä nuorisoasuntojen kunnostaminen. Suomeen rekisteröidyssä oranssi.org -osoitteessa pyydetään stay tuned - eli lisää lienee tulossa?


Turkoosi puolestaan on heittäytynyt kovin luovaksi ja viestiväksi. Tamperelainen graafisen ja uusmedia-alan yritys Turkoosi löytyy osoitteista turkoosi.fi, turkoosi.net ja turkoosi.info. Tuomas Armisen vinkeää grafiikkaa löytyy turkoosi.com -osoitteesta. Vapaina on vielä mm. .org-päätteinen osoite. Akvamariinia oli myös tarjolla melkoisesti, mutta akvamariini.fi-osoitteesta löytyy Viestintätoimisto Akvamariini Porter Novelli, joka tarjoaa organisaatiollesi motivoituneen ja kokeneen viestintäkumppanuuden kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla.

---

Ei tämä mikään varsinainen tutkivan journalismin työnäyte näköjään ollut, mutta paljon tuli tekstiä :D Ja selvisi se, ettei suomalaisilla "väridomaineilla" ole juurikaan tekemistä värin kanssa... Aiheesta ehkä vielä lisää myöhemmin.

Käsitöitä valittavana värin mukaan

Olen viime aikoina useinkin vieraillut Etsy.com -sivuilla. Etsy.com on käsintehtyjen tavaroiden myynti- ja ostopaikka; verkkotori, jonne jokainen käsillään tekevä voi viedä tuotteitaan myyntiin. Myytävänä on sekä käsitöitä että taidetta ja niin silkkaa silmän iloa kuin käytännön tuotteitakin. Etsy.com perii välityksestä provikat, mutta kohtuulliset sellaiset. Suurin osa Etsy.comin myyjistä sijaitsee USA:ssa, mutta myyjiä on kaikkialta maailmasta, myös Suomesta. Etsy.comilla on myös useita erilaisia perinteisistä verkkokaupparatkaisuista poikkeavia tuotteen hakutapoja ja monet ns. perinteisetkin tuotehaut on toteutettu uudemmalla, innovatiivisella tavalla. Koska Coloria-blogissa ollaan, nostan tässä yhteydessä esiin kokeiltavaksi Etsyn vinkeän värihaun:
http://www.etsy.com/color.php

Annatto

Jo aikapäiviä sitten ostin jostain import-elintarvikekaupasta annatonsiemeniä ja blogasinkin saaliistani tuolloin (Annatto | 23.12.06). Nyt vihdoin sain aikaiseksi: siemenet (103 g) löytyivät käyttämättöminä kaapin pohjalta. Yritin ensin murskata niitä morttelissa, mutta siitä ei oikein meinannut tulla muuta kuin punaista tomua kaikkialle muualle paitsi morttelin pohjalle. Kaadoin annattosiemenet pieneen kattilaan ja lisäsin tilkan vettä sekaan sitoakseni pölyn kasaan, niin murskaaminen alkoi sujua. Jos oikeasti haluaisi siemenet murskaksi, voisi olla parasta hankkia tehokas automaattimurskain terässiipineen; morttelisauvalla puuha tuntui siltä kuin olisi yrittänyt lytätä kasaan pikkukiviä. Tai toinen vaihtoehto voisi olla liottaminen ennen murskaamista: teräskattilan kalke kerrostaloasunnossa klo 11 jälkeen illalla herätti kauan uinuneen naapureiden huomioonottokykyni ja panin kattilan yöksi sivuun ja jatkoin seuraavana aamuna. Siemenet eivät edelleenkään olleet kovin pehmeitä, mutta jotenkin tuntuivat murskautuvan astetta kevyemmin (mikä ei silti tarkoita "kevyesti"). En ehtinyt värjätä samana päivänä, joten käytännössä siemenet likosivat kaksi päivää pienessä vesitilkassa, ennenkuin keitin niitä tunnin. Keittämisen jälkeen siivilöin siemenet värivedestä ja laitoin ne pesupussin mukana värjäysveteen lankojen seuraksi.


Ensimmäiseen kylpyyn meni paria grammaa vajaa 100 grammaa lankaa (100% villa, rami, silkkivilla, valkoinen ja luonnonvalkoinen Nalle-lanka): kuumensin kiehumispisteeseen, laitoin hellasta virrat pois ja annoin olla hellalla pari tuntia. Täysvilla, rami ja silkkivilla ottivat värin keskenään melko samalla tavalla ja odotetusti Nalle-lanka värjäytyi paljon voimakkaammin. Lanka värjääntyi tummemmaksi oranssiksi, mutta ei voimakkaammaksi niinkuin olin toivonut.


Koska halusin voimakkaampaa väriä, mutta en tummempaa vaan kirkkaampaa, ajattelin kokeilla seuraavaan kylpyyn kalkkia. Kattilaan meni 95 grammaa lankaa (villa, rami, valkoinen ja luonnonvalkoinen Nalle-lanka) sekä 7 kalkkitablettia. Keitin samalla tavalla kuin edellistä - ja kuinka ollakaan - langoista tuli tosiaan kirkkaampia ja voimakkaampia oransseja. Nalle-lanka taas odotetusti otti väriä vastaan paremmin kuin täysvilla ja rami, mutta eron näkee oikeastaan vain päivänvalossa ja kun langat laittaa ihan vierekkäin.


Kolmanteen erään meni 93 grammaa lankaa. Halusin kokeilla, miten viinikivi vaikuttaisi väriin. Tarkoitukseni oli laittaa viinikiveä vain suoraan langan päälle tiettyyn kohtaan, kun muu kohta lilluisi vielä kalkkipitoisessa vedessä. Oletuksena tietenkin se, ettei viinikivi virityksieni avulla leviäisi kovin laajalle... mutta tottakai sitä lumpsahtikin väriveteen melkoinen määrä, joten kokeilu meni niin sanotusti metsään. Nalle-lanka kuitenkin värjääntyi melko kirkkaaksi oranssiksi - ei niin syväksi ja voimakkaaksi kuin toisessa kylvyssä, mutta kolmannessakin kylvyssä oli melko paljon vielä väriä.


Vasemmalta oikealle (kaikki langat alunalla puretettuja): I satsi (villa, rami, silkkivilla, valkoinen ja luonnonvalkoinen Nalle-lanka); II satsi (villa, rami, valkoinen ja luonnonvalkoinen Nalle-lanka); III satsi (valkoinen ja luonnonvalkoinen nallelanka.)

Kokeiluprojekti värjäsi myös keinokuituisen pesupussin voimakkaan oranssiksi. Väri on pitänyt jo pari pesua. Myöskään langoista ei saippua pesussa lähtenyt juuri lainkaan väriä irti. Annatton valonkeston on sen sijaan sanottu olevan huono. Keväämmällä pitää toteuttaa erillinen valonkestoprojekti, kun sitä valoa taas joskus näkyviin tulee...

Vihreä paita päälle - kampanjoi ilmaston lämpenemistä vastaan!

Wear GREEN SHIRT for protest against global warming Feb 1 -viesti on kiirinyt viime päivinä sähköpostista toiseen. Eli kaikki ympäristöstä huolestuneet, pukeutumalla vihreään paitaan tänään ilmaisette huolenne lumettomasta joulusta ja vetisestä hiihtolomasta.

Jos vihreä on lempparisi, mutta pelkäät leimautuvasi ympäristöaktivistiksi, tiistai on sopiva päivä pukeutua vihreään paitaan. Facebookin Green Shirt Tuesday -porukasta löydät kanssaeläjiä kanssanettaajia jakamaan vihreän viikonpäivän!