29.12.07

Otto Heinon kullan arvoinen keltainen salaisuus


Joululomalla oli vihdoin aikaa lukea lehtiä ja kartoittaa vähän, mitä painettu sana on syksyn aikana kansalle kertonut. Mielenkiintoisimpana esiin nousi Suomen kuvalehden 50/2007 juttu amerikkalaisesta vuonna 1915 syntyneestä keraamikosta Otto Heinosta, joka on kerännyt itselleen huomattavan omaisuuden (uudelleen)keksimällään keltaisella lasitteella. Jutun tekee erityisen kiinnostavaksi se, että Otolla on - kuten nimestäkin ehkä voisi päätellä - suomalaiset juuret.

Otto Heinon tarina keraamikkona alkoi sodan aikaan Euroopassa. Sodassa Otto palveli armeijassa ja myöhemmin lensi pommituslentoja Saksaan. Ennen paluutaan Yhdysvaltoihin Otto seurasi useita päiviä Englannin tuolloin kuuluisimman keraamikon Bernard Leachin työskentelyä. Otto oli 17-vuotiaana perustanut kuljetusfirman, mutta kotiinpaluun jälkeen Otto myi firmansa ja alkoi opiskella maalausta ja keramiikkaa todenteolla. Uuden ammatin ohella löytyi Suuri Rakkauskin: Vivika Timeriasieff oli kutojamestari, mutta opetti myös Otolle keramiikkaa New Hampshiren käsiteollisuuskoulussa ja 1970-luvulla pari muutti itärannikolta Ojain pikkukaupunkiin, Los Angelesin pohjoispuolelle.

Värien kannalta mielenkiintoiseksi kertomus muutui, kun pariskunta osallistui 1980-luvulla Shigarakissa Japanissa kansainväliseen konferenssiin, jossa kiinalainen buddhalaismunkki haastoi keraamikot selvittämään 200 vuotta aiemmin kadonneen pyhän pehmeän, voinkeltaisen lasitteen kaavan. Kiinassa keltainen on ollut keisarillinen väri, jonka käyttöä on rajoitettu kautta aikain. Tällä nimenomaisella korkeapolttoisella mattalasitteella lasitettiin vain pyhimmät esineet ja se oli erityisen suosittua Tsin-dynastian aikana (alk. n. 221 eaa), ennenkuin hiljalleen katosi jäljettömiin. Otolle ja Vivikalle lasitteen etsimisestä tuli melkeinpä elämäntehtävä: he käyttivät jokaisen keskiviikon Vivikan kuolemaan saakka 1995 tämän nimenomaisen lasitteen etsimiseen. Vaimonsa kuoleman jälkeen Otto ei lannistunut, vaan päin vastoin, hän uhrasi jatkossa kaksi päivää viikossa lasitteen metsästämiselle. Peräänantamattomuus tuotti tulosta: kaksi kuukautta Vivikan poisnukkumisen jälkeen Otto löysi uunistaan sitruunankeltaisen, mattapintaisen vaasin.

Siitä alkoi keraamikolle kiireen aika. Kiinalaiset tarjosivat lasitteesta suunnattomia summia, mutta Otto piti pintansa, eikä myynyt kaavaa. Sen sijaan hän alkoi tehdä tilauksesta Aasiaan keltaista keramiikkaa niin paljon kuin vain pystyi. Ja kovaan hintaan: japanilaiset maksoivat 20 esineestä puoli miljoonaa dollaria. Keltaisen lasitteen ja suurten summien outo kaava kummastutti viranomaisia sen verran, ettei yhteenotoiltakaan voinut välttyä. Näin kuvaa tilannetta Suomen kuvalehti:
Puolen miljoonan tilillepano on Yhdysvalloissakin niin suuri, että se kirjautuu myös liittovaltion tiedostoihin. FBI kiinnoistui Otosta, jonka bisnes vaikutti hämäräperäiseltä. Potterty ja pots. Ettei vain kyse ollut marijuanasta, jonka arkinimi on englanninkielessä pot. Miksi tuo pottery tienasi yhtäkkiä niin paljon? [...] FBI otti hänet tarkkailuun. Ja kun salakuuntelu kuuli aasialaisen asiakkaan jälleen kerran pyytävän Ottoa lähettämään "sitä keltaista", etsivät tekivät rynnäkön Ojaihin.

Oton kotisivuilta voi lukea lisää Otosta ja Vivikasta sekä tietenkin keramiikasta. Kaikkien tekstien kautta Otosta piirtyy kuva hellämielisenä, kauneutta rakastavana miehenä. Romantikkojen sydämet sulattanee tieto siitä, että Vivika ja Otto signeerasivat yhdessä kaikki pajalta lähtevät työt Vivika + Otto huolimatta siitä, kumpi esineen oli valmistanut. Jotenkin hellyttävä on myös pieni lyhyt juttu erään sivun lopussa: kun pieni kettu otti erään uunin kodikseen, Otto lykkäsi saviastioidensa valmistamista, kunnes kettu oli poistunut.

· Otto's Pottery - www.ottospottery.com
Telle Riikonen: Otto Heino (lyhennelmä). Suomen kuvalehti 14.12.2007.
· Tom Eastman: Finding gold in ancient buttery yellow glaze. Potter Otto Heino's work on display at League of N.H. Conway Daily Sun 10.8.2007
· Vivika and Otto Heino Oral History Interview Conducted by Elaine Levin for the Archives of American Art, Smithsonian Institution, 1981
· The Art of Vivika and Otto Heino [Archived Exhibition] 23.7.-16.10. 2005 Oakes Gallery
· Kuvia Otto Heinon keramiikasta Frank Lloyd Galleryn sivulla.
· Lisälukemista: Melbourne Z. Myerson: Otto's Gold. Ceramics Monthly, Vol. 48 Issue 6 2000.

2 kommenttia:

KirsiMy kirjoitti...

Kiitos, Päivi. Juttu on mukava, samoin Oton kotisivu.

Unknown kirjoitti...

Olipa hieno juttu. Kiitos. Aivan uskomaton pariskunta