Kuukausi sitten Värjärikillalla oli työnäytöspiste Turun keskiaikamarkkinoilla, jossa reipas määrä ihmisiä pysähtyi katsomaan ja tutustumaan kasvivärivärjäykseen. Eniten ihastusta aiheutti morsinko, koska sillä värjäämiseen liittyy vinkeä "taikatemppu", kuten moni katsoja asian ilmaisi: morsingon sininen väri muodostuu lankaan vasta ilmassa, kun se on hapen kanssa kosketuksissa. Vihertävän keltainen liemi sai katsojat arvailemaan langan väriksi sekä vihreää että keltaista, mutta hauskinta oli seurata ihmisten hämmästyneitä reaktioita, kun keltavihreä lanka alkoi ilmassa muuttua siniseksi aivan silmissä.
Ostin markkinoilta Rintalan musta-harmaa-valkoista lankaa, jota värjäilin useammissa erissä solmittuna sekä morsinko- että verihelttaseitikkipadoissa. Lankaa en ehtinyt millään tavalla purettaa ja vaikka molempien värien pitäisi tarttua ilman puretustakin, verihelttaseitikistä jäi lankaan äärimmäisen epämääräinen ruosteehtavan ruskeanpunainen. Periaatteessa hieno, mutta jotain siitä puuttui. Joten solmin lankoja vielä toisenkin kerran ja laskin sitten morsinkokylpyyn hetkeksi.
Harmittaa, kun en huomannut ottaa näytelankasysteemiäni mukaan, sillä morsingolla en itse tule värjänneeksi ihan lähitulevaisuudessa. Pitää muistaa asia, kun viikon päästä värjätään lisää Evolla, Värjärikillan värjäripäivillä.
Kuvia Keskiaikamarkkinoilta nähtävissa Värjärikillan galleriasivulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti