26.7.08

Lentäviä värejä



Lisäsin Coloriastoon juuri muutaman jutun Suomen ilmailuhistoriallisesta lehdestä, jota julkaisee alan suomalainen ykköstietäjä, Pentti Manninen. Lentokonevärit (rautatiehen ja laivaliikenteeseen liittyvät värit) ovat yksi aihe, josta Coloriaan tulee suuri määrä kysymyksiä vuosittain. Liikkeellä ovat enimmäkseen pienoismalliharrastajat, jotka haluavat maalata mallinsa eksaktisti historiaan noudattaen. Manninen kuitenkin huomauttaa, että värisävyt olivat ja ovat edelleenkin ihan sekundäärisiä lentokoneen maalauksessa. Hän kertoo muutaman esimerkin aiheesta:

Kangas, puu/vaneri, kevytmetallit, teräs ja värimetallit vaativat lentokoneissa omat värityyppinsä Paljolti yhtäläisyyttä oli metallipintojen suojaamisessa vielä 1960-luvulle asti autoteollisuuden kanssa, esimerkiksi metalleille tarkoitetut pyroxylin auto selluloosavärit.

Kangaspäällysteisissä (pellava ja puuvilla) koneissa maalit (oikeastaan lakat + pigmentit) tiivistävät ja siloittavat kankaan kuidut ilmaa läpäisemättömiksi. Muutenhan lentokone ei lentäisi jos ilma läpäisisi siivet. Samalla rakenne saa 25% rakenteellista lujuutta, saa säänkestävyyden jne.


Pohja- ja kiristyslakoissa on rautaoksidia antamassa tiilenpunaisen värin - vain näyttääkseen maalarille, että joka paikkaan on väriä suhteelisen samanlainen kerros sivelty (kirkas lakka ei näy hyvin). Jos tämän punaisen päälle sitten sivellään värikartan jokin sävy on lopputulos ihan jotakin muuta... Vanhat lentokoneet olivat pohjalakan punaisen takia pääosin tiilen ruskeita sisältä.


Pääsääntöisesti nämä aineet ovat selluloosaa, liuottimia (hidas ja nopea yhtä aikaa) ja pigmenttejä. Tarkoituksena on saada joustava ja sitkää suojafilmi koneen pinnoille.
Jonkinlaisen uskomuksena lakkaan sekoitettiin yleisesti n.5% alumiinijauhetta (Alpaste) estämään home ja lahoaminen. Tieteellistä näyttöä en ole tämän toimivuulle löytänyt.


Ennenkaikkea lentokonemaalauksessa on ollut siis kysymys ennemminkin silkasta käytännöstä kuin estetiikasta. Matkustajakoneessakin käytetään valkoista väriä, koska siitä näkee ehdottomasti parhaiten väsymismurtuman särön alkamisen tussikokeella.

Suomen ilmailuhistoriallisen lehden sisällysluettelo ja joitakin juttuja löytyy osoitteesta www.kolumbus.fi/SIL/

Ei kommentteja: