Helsingistä löytämäni hibiskusteen viskasin pari päivää sitten kattilaan ja perään yhden 100gr vyyhdillisen valkoista alunapuretettua lankaa, joka näytti heti saavan purppuraisen vivahteen. Keitin kovasti (!) ja voilá, lanka värjäytyi voimakkaasti vanhan roosan väriseksi. Netistä löytämissä ohjeissa käskettiin lorauttaa joukkoon etikkaa, minkä teinkin. Ehkä ei olisi pitänyt: en tiedä, onko vain mielikuvitustani, mutta tuntuu kuin väri olisi samantien haalennut ja muuttunut kellertävämmäksi.
Annoin langan kuivua hieman värjäämisen jälkeen (no, unohduin töihini ja lanka sai kärtsätä parvekkeella auringon lämmössä, joskin valolta suojassa). Kuivuttuaan väri oli hieman tummennut ja hiukkasen haalistunut, mutta muutenkin vaikutti pysyväiseltä.
Vaan kuinkas ollakaan, huuhdellessa, kaikki punainen väri hävisi. Alunperinhän lanka oli valkoista, joten kyllähän tuo värjäytyi: lopputulokseksi jäi mutaan vivahtava harmaa, jolla englanninkielessä on kaunis kuvaava nimi rat.
Hibiskus muuten tuoksui/haisi keitettäessä punajuurehtavalle. Lieneekö samaa väriainetta ja tuleeko väriaineesta tuo samankaltainen haju?
Joka tapauksessa tämän kertainen yltäkylläisen värikäs värjäystuokio toppasi hassusti, mutta lisää on tulossa. Ja jos luonnonvärit eivät riitä: innostuin Kool-Aideista niin kovasti, että pistin eilen iltapäivällä tilauksen lisäpussukoista - ja tänään odottivat, kun heräsin. Niistä lisää myöhemmin.
3 kommenttia:
Netin ohjeissa on saattanut olla malvankukilla värjäysohje? Samoin kuten Deanin Wild Color -kirjassakin. Tuo teehibiscus eli Hibiscus sabdariffa eli rosella on eri juttu.
Menevät kutaleet helposti sekaisin kun myös malvankukat ovat sukua hibiscukselle. (Haluaisitko kokeilla malvaakin, puodin varastosta pitäisi vielä löytyä pussillinen...)
Kokeilin itse rosellaa niin että keitin kasvit, lisäsin reilun ropsauksen suolaa ja puretetut langat. Annoin liota käännellen useampia päiviä. En laittanut etikkaa. Pesun jälkeen lanka on vaalean violetti.
Löysin blogisi vasta nyt. Tämä on ihan mahtava tietopaketti, monta tuntia on mennyt juttujasi lukiessa!
Mulla olisi yksi vanha värjäyskirja wordimuotoon naputeltuna: Th. Weiss, Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan, 1854. Ajattelin julkaista sen omassa blogissani, mutta Coloriasto olisi paljon parempi paikka. Olen lisäillyt siihen omia noottejani jonkin verran, mutta en ole oikein hyvin perillä värjäysjutuista. Ja sinä hallitset tuon webbitekniikan huomattavasti paremmin. Laita sähköpostia jos kiinnostaa (osoite löytyy profiilista).
Timpalle terveisiä, on oltu samassa työpaikassa (JYK) viime vuosituhannella!
HAA!
Mie olen siun blogiasi lueskellut jo pidemmän aikaa! (Linkitetty tuonne toiseen blogiini muuten...)
Tuo kirja olisi erinomainen aloitus Coloriastolle! Se on ollut tarkoitus pystyttää jo yli vuosi sitten, mutta työkiireet ovat kiusanneet harrastusta. Nyt olen itselleni laittanut ukaasin, että Coloriasto aukeaa toukokuun aikana! Meilaan siulle tarkemmin.
Lähetä kommentti