Laitoin noin 120 g kuivattuja kehäkukan kukkia yöksi veteen likoamaan. Seuraavana päivänä keitin kukat, siivilöin liemen kattilaan ja laitoin kukat pesupussissa alunapuretetun langan (76 g) kanssa likoamaan. Keittämisen jälkeen langat jäivät likoamaan kahdeksi yöksi.
Lopputuloksena oli vaaleankeltainen väri. Ei mikään häkellyttävän voimakas.
Kuvassa vasemmalla kehäkukkavärjäys ja oikealta pilkistää pisarainen samettitattivärjäystä.
3 kommenttia:
Näyttää siltä että kehiksien terälehdet kannattaa käyttää ennemmin sämpylätaikinan joukkoon kuin värikattilaan?
Minäkin olen ihmetellyt kirjojen ohjeita kehäkukalla (kuten myös kamomillalla värjäykseen), mutta luulen nykyään (ilman tietoa), että ne ovat molemmat sellaisia, mitä pitää liottaa pitkään (antaa käydä), jotta väri irtoaisi kunnolla.
Sain juuri sähköpostiini vihjettä, että kukat pitäisi käyttää tuoreina tai kerätä siinä vaiheessa, kun ovat vielä puoliksi nupullaan! Toisessa sähköpostissa vinkattiin tosiaan pitkäjänteiseen aurinkovärjäykseen (aineet lasipurkkiin hautumaan kesäaikaan aurinkoiseen paikkaan, jolloin auringon lämpö käyttää aineet), jolla pitäisi saada syvää oranssia väriä.
Kaikissa kirjoissa olen nähnyt mainintoja vain "tavallisesta" alunapuretettujen lankojen keittovärjäyksestä, jolla pitäisi kunnolla saada väriä.
Ehkä kukkien laadussakin on eroja? Tätähän pitääkin oikein tutkia.
Lähetä kommentti