30.1.07

"Syntynyt sinisenä päivänä"


Sain aamulla sähköpostiini vinkin lukea kirjan Born on a Blue Day - A Memoir of Asperger's and an Extraordinary Mind. En ainakaan pikagooglauksella huomannut, että kirjaa olisi vielä suomennettu, mutta lukulistalle tuo on silti laitettava.
Kirja kertoo Daniel Tammetista, joka on autistinen nero. Muista idiot savanteista Tammet poikkeaa siinä, että hän kykenee kommunikoimaan ulkomaailman kanssa ja myös kertomaan, miten hän kokee maailman. Viime vuonna televisiosta (Teemalta?) tuli useampiakin dokumentteja ja sarjoja mielen monimuotoisuudesta ja muistan jossain dokumentissa olleen enemmänkin juttua Tammetista, joka muisti mm. yli 22000 numeron tarkkuudella piin desimaalit. Tammet kertoi itse näkevänsä numerot päässään muotoina, kuvioina ja väreinä, joista muodostuu erilaisia "maisemia" - jokaisella luvulla on 10000 saakka oma visuaalisuutensa. Tutkijat testasivat Tammetia vaihtamalla piin desimaalisarjassa yhden numeron ja heti Tammet huomasi, että "maisemassa" on jotain vikaa. Tammet ei siis laske päässään monimutkaisia laskutehtäviä, joita hänelle annetaan, vaan katsoo maisemaansa päänsä sisällä. The shapes aren't static. They're full of color. They're full of texture. In a sense, they're full of life, Tammet on itse kuvaillut.

Lueskelin kirja-arvosteluja ja siitä keskusteluja verkosta ja synestesia tuli esiin useammissa. Myös viime vuonna esitetyssä synestesia-dokumentissa mainittiin, että synestesia itseasiassa on hyvinkin yleinen ilmiö - etenkin värisynestesia. Kaikki eivät ehkä näe koko maailmaa värien, tekstuurien ja muotojen universumina, mutta monet kuitenkin liittävät värin esimerkiksi kirjaimiin tai musiikin sointiin.

Marraskuun 2006 alussa laitoin Coloriaan kyselyt siitä, mitkä värit ihmiset liittävät numeroihin, kirjaimiin ja viikonpäiviin. Oletin, että kyselystä olisi tullut enemmän "hömppää" -tyylistä palautetta, mutta yllättäen sellaista ei juurikaan ole tullut (lukuunottamatta jotain turhautunutta olentoa, jonka mielestä kaikki numerot, kirjaimet ja viikonpäivät ovat poikkeuksetta paskanruskeeita). Sen sijaan noin viidennes vastaajista on kertonut yhdistäneensä värit viikonpäiviin ja/tai numeroihin aina. Vastauksia on tähän mennessä tullut yllättävän paljon: viikonpäiväkyselyyn reilu sata ja numerokyselyyn nelisenkymmentä. Kirjain-kyselyyn on vastannut harvempi - ehkä siksi, että kirjaimia on kuitenkin kohtuullisen paljon. Kyselyt ovat herättäneet suuresti kiinnostusta: varmaan parikymmentä ihmistä on tähän mennessä kysynyt, mitä muut ovat vastanneet. Olen ajatellut purkaa vastaukset joko ensi kesänä tai kun 1000 vastaajaa tulee täyteen. En ole vielä päättänyt... Mutta ajatuksenani on joka tapauksessa julkistaa tulokset vasta myöhemmin (ei kyselyn aikana), jotta muiden vastaukset eivät vaikuttaisi vastaajiin. Tässä vaiheessa voin kuitenkin jo todeta, että olen itsekin joistakin vastauksista varsin hämilläni. Etenkin viikonpäiviin ihmisillä tuntuu liittyvän varsin voimakkaita värimielenyhtymiä - ja joidenkin päivien kohdalla miltei pelottavan samanlaisia.

YouTubesta löytyy useampiakin aiheeseen liittyviä mielenkiintoisia pätkiä:
Savant Syndrome - Daniel Tammet
Synesthesia
Synesthesia research University Waterloo, Canada
Seeing Life in Colors: Crosswired Senses

Niiden, jotka epäilevät olevansa synesteetikkoja, on mahdollisuus osallistua nettikyselyyn synestesiaa tutkivan kanadalaisen Waterloon yliopiston projektisivuilla.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiinnostava kirjavinkki, kiitoksia! Muutenkin kiitokset hienoista ja mielenkiintoisista sivuistasi & tästä blogista. Synesteetikkona vastasinkin jo tuohon värikyselyysi. Viime aikoinahan on esitetty arveluja, että kaikki olisimme syntyessämme synesteetikkoja, suurimmalta osalta sitten vain ko. ominaisuus iän myötä laimenee ja ehkä katoaa kokonaan. Se vielä kertaalleen tarkennuksena, että synesteetikko ei mitenkään voi valita, minkä värisinä hän kirjaimet/numerot/viikonpäivät näkee (tai tietyt sävelet kuulee), eli kyse ei ole mistään mieltymyksistä eikä tiettyihin väreihin tai kirjaimiin tai viikonpäiviin liittyvistä mielikuvista. (Tätä on pitänyt joskus rautalangasta vääntää ystävälle, joka on melkeinpä pahastunut, että näen hänen etunimensä alkukirjaimen ruskeana -- ystävän mielestä siis "paskanruskeana"... :-)) Ne värit kertakaikkiaan vaan ovat ja pysyvät häälymässä siinä tekstin päällä tai mielessä viikonpäiviä ajatellessa. Ja meillä kaikilla on oma "väriaakkostomme", mahdolliset yhtäläisyydet ovat sattumaa.

Kiinnostava ominaisuus kuitenkin; millään hinnalla en tästä luopuisi! Mukava bonus mm. se, että esim. puhelinnumeroiden muistaminen on helpompaa, kun värit tukevat muistamista!

Hyvää jatkoa sinulle & Colorialle!

terveisin "Valkoinen"