Harmaa vanhuus ei tule ilman vetyperoksidia

Hius saa värinsä melaniinista, jota syntyy hiustupessa. Tummemmassa tukassa on enemmän ja vaaleammassa vähemmän melaniinia. Aiemmin uskottiin, että ihmisen vanhetessa hiusten väriaineen, melaniinin, määrä alkaa vähetä ja lopulta värillisten hiusten sijaan kasvaa läpinäkyvää (tai valkoista) hiusta, jossa ei ole väriaineita ja joka siksi vaikuttaa harmaalta. Nyt tutkijat ovat selvittäneet hiusten melaniinin puutetta ja harmaantumisen syytä pidemmälle. Hiukset synnyttävät aina hiukkasen vetyperoksidia, mutta vanhenemisen myötä sitä alkaa muodostua lisää: vetyperoksidi kerääntyy hiuksiin estäen melaniinipigmentin synteesin. Tavallaan hiukset vaalentuvat sisältäpäin ja muuttuvat ensin harmaiksi ja lopulta valkoisiksi. Vanhukset ovat siis hiuksistaan sisäisesti blondeja :D

Vielä ei ole aivan selvää, mitkä kaikki elementit vaikuttavat hiusten harmaantumiseen. Yleisesti geneettisen perinnön vaikutus harmaantumisvauhtiin tunnetaan ja genetiikkaa onkin pidetty suurimpana vaikuttajana siihen, kuinka nuorena ihminen harmaantuu. Vuoden 1996 British Medical Journalin tutkimuksessa todettiin, että tupakoitsijat harmaantuvat neljä kertaa todennäköisemmin nuorella iällä. Harmaantuminen saattaa johtua mm. B12-vitamiinin puutteesta tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Harmaahiuksisuus ei ole vain vanhusten juttu: harmaita hiuksia on tavattu jopa kymmenen vuotiailla, joskin hyvin harvoin. Tällaisia hyvin varhain harmaantuneita ovat mm. vuoden, parin takainen American Idol -voittaja Taylor Hicks sekä koomikko Steve Martin. Aina ihmiset eivät harmaannu tasaisesti, vaan joskus harmaus saattaa alkaa hiuksissa näkyvinä raitoina. Englanniksi tällaiselle värillisten ja harmaiden hiusten yhdistelmälle on käytössä nimitys salt and pepper.

Lisää vetyperoksidiharmaista: Why Hair Turns Gray Is No Longer A Gray Area: Our Hair Bleaches Itself As We Grow Older (Science Daily 24.2.2009)
Unlocking the Secrets of Gray Hair (Tara Parker-Popet, The New York Times 9.3.2009)