Fosforesenssi ja fluoresenssi

Coloriaan on tullut suorastaan tulva kysymyksiä itsevalaisevista aineista sekä fosforresenssistä ja fluoresenssista ja näihin liittyvistä asioista. Aihe ei itsellenikään ole hirveän tuttu, joten kaikki oikaisut ovat tervetulleita.

Luminenssilla tarkoitetaan yleensäkin ilmiötä, jossa esine varaa näkymätöntä energiaa ja vapauttaa sen valona, eli esine näyttää hohtavan.

Fosforesenssi-ilmiössä (ilmiö on kirjoitettu usein myös "fosforenssi" -muotoon, mikä lienee myös oikea?) fosforoiva aine imee sähkömagneettista säteilyä ja säteilee viiveellä pienempienergisempää säteilyä. Esimerkki tällaisista esineistä ovat mm. lelukaupoissa myytävät tähdet ja muut kuviot, jotka hehkuvat jonkin aikaa sen jälkeen, kun valot sammutetaan.

Fluoresenssi-ilmiössä esine imee esim. näkymätäntä ultraviolettivaloa ja luovuttaa sen näkyvänä valona, jolloin fluoresoiva aine näyttää hehkuvan valoa. Ilmiön voi itse todeta mm. discoissa ja yökerhoissa, jossa käytetään ultraviolettivaloa (tai ns. mustaa valoa): hampaat hohtavat valossa voimakkaasti ja moni on jossain välissä joutunut hämmennyksen valtaan, kun valkaisevalla pesuaineella pestyt valkoiset alusvaatteet hohtavat päällysvaatteiden alla. Prahan kuuluisassa mustan valon teatterissa fosforenssivärejä käytetään hienojen illuusioiden luomiseen. Toisin kuin fosforisoivissa aineissa, fluoresenssi-ilmiö on välitön. Fluoresoivien värien (fluorivärien) hohto voi olla hyvinkin vaikuttava, kun maali näyttää loistavan enemmän valoa kuin siihen osuu. Fluoresenssi-ilmiöön perustuu myös ns. optinen valkaisu niin pyykinpesussa kuin paperin valkaisussa: fluorisoivan aineen atomit virittyvät UV-valosta ja virityksen purkautuessa atomit purkavat sinertävää valoa, joka saa kellertävän lakanan näyttämään valkoiselta.

Kemiluminesenssissa kaksi ainetta reagoivat keskenään, jolloin elektronien hetkellisesti virittynyt tila purkautuu näkyvänä valoa. Kemiluminesenssiä hyodynnetään muun muassa asevoimissa käytettävissä valotikuissa ja verenjälkien löytämiseksi poliisitutkinnassa. Sama ilmiö on myös ns. disco-tikuissa, jotka aktivoidaan taittamalla, jolloin tikkujen kaksi ainesosaa pääsevät sekoittumaan. Samoja valotikkuja käytetään myös armeijassa ja joskus myös merkkitikkuina merenkäynnissä.

Myös luonnossa on pimeässä hohtavia kiviä, eläimiä ja kasveja. Kivistä mm. fluoriitti sisältää fluoria ja kalsiumia, joka synnyttää fluoresenssi-ilmiön. Elävien luonnonkappaleiden (kuten kiiltomatojen) hehkua kutsutaan bioluminesenssiksi. Eniten valoa tuottavia eläimiä/eliöitä löytyy merten syvänteistä, joissa ei valoa välttämättä ole. Wikipedian mukaan On arveltu, että jopa yhdeksänkymmentä prosenttia syvänmeren eliöistä tuottaa valoa tavalla tai toisella. Luonnossa tavataan myös itsevalaisevia kasveja ja sieniä.



Wikipedia mainitsee Suomen hohtosieneksi pohjanmesisienen, joka on lois- ja lahottajasieni, mutta esim. Erik Sundströmin kirjassa Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä on viimeisenä lukuna Itseloistavia värejä. Sen mukaan mm. laakamyrkkyseitikissä (Cortinarius limonius) sekä oliivinvärisissä seitikkilajeissa C. cotoneus ja C. venetus on fluoresoivia aineita. Kun värimolekyyli saa kylliksi energiaa ultraviolettivalosta, se sulkeutuu ja muuttuu silmänräpäyksen ajaksi antrakinoniksi, joka loistaa kellanvihreää valoa, mutta on muuten väritön. Sitä voi tavallisten väriaineiden tavoin helposti kiinnittää villaan ja se tekee villasta päivänvalossa hyvin heikosti kellertävää. UV-lamppujen valossa, joita usein käytetään diskoteekeissa ja ravintoloissa, se loistaa hyvin voimakkaasti. Kirja mainitsee toiseksi fluoresoivaa väriä sisältäväksi sieneksi karhunkäävän tai karkeapillikkään (Phaeolus schweinitzii), jolla saa puretuksen mukaan päivänvalossa kirkkaan keltaisia tai oransseja värejä. UV-valossa se loistaa voimakkaan keltaista, hieman vihertävää valoa. Jos jollakin on kokemusta ja/tai kuvia em. sienillä värjäämisestä, niitä otetaan mielellään vastaan!