Veriseitikki on yksi lempparisienistäni - värjäysmielessä siis. Siitä voi saada irti aivan uskomattoman väriskaalan ja hyvin pienellä määrällä. Itse asiassa, ensimmäisillä värjäyskerroilla olin melko pettynyt aikaansaamaani hyvin ruskeaan väriin, ennenkuin tajusin, että laitoin seitikkiä pataan aivan liian paljon ja pidin liian kuumalla lämmöllä. Ruskea oli itseasiassa aika hieno, mutta kun mielessä oli voimakkaan punainen...
Normaalisti käytän puretusaineena vain alunaa (tai en mitään). Viime kesän Värjäriviikolla pääsin kokeilemaan myös rauta- ja kuparisulfaatteja.
Alunapuretetut langat.
Kuparisulfaattikylpy.
Rautasulfaattikylpy.
Ilman puretusta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti