Suuressa maailmassa suklaakin on violettia.
Värin patentointi ja niiden tavaramerkiksi rekisteröinti ihmetyttää Colorian lukijoita silloin tällöin, enkä koskaan tunnu löytävän tarpeeksi kattavia vastauksia kysymyksiin. Olen aiemmin kirjoittanut värien tavaramerkiksi rekisteröinnistä Coloria-blogissa magentan värin vapautusliikettä käsittelevässä jutussa: ilmeisesti värin siis voi ilmoittaa tavaramerkiksi, mutta seurauksena saattaa olla hyvinkin negatiivista maailmanlaajuista vinkua huolestuneilta värikansalaisilta. Suomessa on rekisteröity (ainakin) kolme väriä tai väriyhdistelmää: ensimmäisenä Fazerin sininen (kukaan muu ei saa Suomessa valmistaa sinipaperista suklaata), toisena Fiskarsin oranssit sakset (Fiskars Orange) ja sitten Parocin eristelevyjen pakkauksissa käytetty punavalkoraidallinen kuviointi (ilmeisesti ne työmaitten "jättimariannet").
Muualla maailmassa nahistelut väreistä ovat jo arkipäivää. magentan värin rekisteröinnin aiheuttaman joukkoliikkeen lisäksi olen seurannut verkosta myös violettia suklaataistoa. Englantilainen Cadbury on patentoinut violetin Cadbury Purple -värin (1997-1998 PANTONE Colour Formula Guide: 2597c, 2607c, 2617c, 2627c, 266c, 267c, 268c, 269c, 2685c, 2695c, 273c, 274c, Violet C, 2735c, 2745c ja 2755c), jota se on käyttänyt pakkauksissaan jo vuodesta 1905. Kotimaassaan sillä onkin kiistämätön asema violettikuorisen suklaan valmistamisessa - violetti Cadbury on Britein saarten Fazerin sininen. Mutta mitä tapahtuu, kun mennään ulkomaille? Australialainen 1920-luvulta suklaata valmistanut Darrell Lea erehtyi käyttämään mustaherukkasuklaapakkauksissaan violettia väriä ja Cadburyn ja Darrel Lean välille syntyi perusteellinen kiista violetin suklaan oikeuksista Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Viiden vuoden kiihkeän taiston jälkeen Darrell Lean voitosta ilmoitettiin huhtikuussa 2008. Australialainen Darrel Lea ei ole Cadburyn ainoa värikilpailija suklaan saralla: manner-Euroopassa Cadburya vastassa on vuodesta itävaltalaisen Kraft Foodsin violettiin pakattu Milka-suklaa, jota on valmistettu vuodesta 1901 ja jolla on vahva jalansija Itävallan lisäksi ainakin Sveitsissä ja Saksassa. Miten lienee sen ja Cadburyn välit?
Immateriaalioikeusinstituutin (IPR University Center) sivuilla käsitellään värin rekisteröintiä muutamaankin otteeseen ja esittelee suhteellisen selkokielisesti värirekisteröinnin kannalta oleelliset ennakkoratkaisut jutuissaan Ääriviivaton väri hyväksyttävissä tavaramerkiksi tietyin edellytyksin - EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu - 14.10.2004 ja Värisävy sopii palveluiden tavaramerkiksi - EY:n ensimmäisen asteen tuomioistuimen ratkaisu - 16.10.2002. Väriä käsitellään myös muissa artikkeleissa ja uutisissa.
Myöskään sellaisten tavaramerkkien rekisteröinti ei ole mahdollista, joita koskee vapaana pitämisen tarve. Niitä on jokaisen voitava vapaasti käyttää elinkeinotoiminnassa. Hymiökuvioiden vapaana pitämisen tarve on seurausta niiden degeneroitumisesta.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (EYT) 6.5.2003 antamassa tavaramerkkidirektiiviin 3 artiklan (1)(c) kohtaa koskevassa ratkaisussa C-104/01 (Libertel) käsiteltiin perusteellisesti tavaramerkin (oranssi väri) rekisteröintiä, johon kohdistui vapaana pitämisen tarve. EYT totesi muuan muassa, että tavaramerkin rekisteröintimahdollisuudelle voidaan asettaa yleiseen etuun perustuvia rajoituksia.
Tavaramerkkidirektiivin 3 artiklassa lueteltuja rekisteröintiesteitä on tulkittava ottamalla huomioon se yleinen etu, joka on kulloisenkin rekisteröintiesteen tausta-ajatuksena. Merkkejä tai ilmauksia, joilla kuvaillaan sen tyyppisiä tavaroita tai palveluita, joita varten rekisteröintiä haetaan, on jokaisen saatava vapaasti käyttää.
---
Tavaramerkin perusteella on erotettava, että tavarat tai palvelut ovat peräisin tietystä yrityksestä. Tältä osin on otettava samalla huomioon se, käytetäänkö tavaramerkkejä tavanomaisesti alkuperän ilmaisemiseen asianomaisilla toimialoilla ja se, kuinka kohdeyleisö mieltää tavaramerkin. Oranssi väri ei ollut erottamiskykyinen.
Hymiö tavaramerkkinä (Markku Tuominen, IPRinfo 3/2006)
IPR University Center -sivustolta löytyy myös lyhyt uutisointi Lisää värejä tavaramerkkirekisteriin, johon päivämäärää ei valitettavasti ole merkitty. Siinä todetaan, että hakemuksia värin rekisteröimiseksi tavaramerkiksi tullut enenevässä määrin sekä kansallisiin tavaramerkkivirastoihin että Euroopan yhteisön harmonisointivirastoon (OHIM) ja että hakemuksen hyväksymisen keskeisenä kriteerinä on tavaramerkin tehtävän täyttyminen, toisin sanoen se, kuinka kiinteästi väri tai väriyhdistelmä liittyy kyseiseen tavaraan. Myös palvelulle voidaan rekisteröidä värimerkki.
Luulin ensin, että lainaukseen laittamani puhe oranssista koski Fiskarsin oranssia väriä, mutta oranssia on näköjään liikkeellä enemmänkin: Lisää värejä tavaramerkkirekisteriin -uutisessa sanotaan
OHIMin erottamiskyvyttömänä hylkäämästä väristä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (EOT) hyväksyi tietyn oranssin hakijan kasvinviljelyneuvonnan tunnusmerkiksi (asia T-173/00, 9.10.2002). EOT oli aiemmin katsonut, että hakijan tuotteisiin liittyvä pelkkä väriyhdistelmä ilman erityistä muotoa on liian abstrakti ja epämääräinen, jotta se huomattaisiin tai tunnistettaisiin merkiksi (asia T-316/00, 25.9.2002).
Koska tavaramerkkivärit ovat jo arkipäivää, hoksasin, että Coloriasta puuttuu oleellinen sivu: tavaramerkkivärikartta. Alan koota sellaista ensi tilassa. Vinkkejä rekisteröidyistä väreistä ja niiden mahdollisista värikoodeista otetaan vastaan. Itselleni mieleen tulee ainakin Tiffany Blue (jalokiviliike Tiffanyn rekisteröimä sininen)...
(Tämä Wikimedia Commonsista löytämäni Milka-mainoslehmä oli vielä pakko lisätä jutun loppuun - voi tätä nerokkaan markkinoinnin juhlaa!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti